Tiimityöskentelymallin rakentaminen Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupalle

Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä Etelä-Pohjanmaan Osuuskaupalle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli rakentaa esimiehille malli ja henkilökunnalle opas tiimityöskentelystä. Kaupan ala elää jatkuvassa muutoksessa. Tehokkaat toimintatavat tuovat mahdollisuuden kiristyvässä kilpailutilanteessa. Yrityksen tehokkuutta voidaan parantaa tiimityöskentelyn avulla. Teoreettisessa osuudessa käsitellään tehokkuutta neljästä eri näkökulmasta. Käsiteltävät näkökulmat ovat johtajuus, henkilöstö, prosessit sekä asiakkaat. Teoriaosuudessa käsitellään myös tehokkuuden kehittämistä tiimityön merkityksen ja moniosaamisen kautta. Empiirinen osuus koostuu konstruktiivisesta tutkimuksesta, jossa menetelminä olivat benchmarking, kyselyt ja haastattelut. Kyselyt ja haastattelut suunnattiin kahteen myymälään eri toiminta-alueille. Empiirisen osuuden tavoitteena oli saada käytännön tietoa tiimityöskentelystä mallin ja oppaan rakentamiseen. Tutkimuksessa saatujen tietojen perusteella tiimityöskentelystä laadittiin esimiesten malli ja henkilökunnan opas. Esimiesten mallissa kerrotaan käytännön asioita uuteen toimintamalliin siirryttäessä. Henkilökunnan oppaassa kerrotaan tiimityöstä, sen tarkoituksesta sekä toimintatavasta. Lisäksi oppaassa on tietoa oman asenteen muuttamisesta positiivisemmaksi. Laadittu malli ja opas otetaan käyttöön pilotoitavaksi yhdessä Eepeen myymälässä.The thesis was made as a development project for Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa. The main purpose of the thesis was to create, with respect to teamwork, a model for supervisors and a guide for staff. The trade sector is constantly changing. Effective working methods provide an opportunity in the tightening competitive environment. The company’s efficiency can be improved through teamwork. The theoretical framework of the thesis takes a look at efficiency from four different perspectives. The perspectives are management, personnel, processes, and customers. The key concepts are teamwork, efficiency, competence, and resistance to change. The empirical part of the thesis consists of a constructive study, in which the methods used were surveys, benchmarking, and interviews. The surveys and interviews about teamwork were directed to two markets in different operating areas. The aim of the empirical part was to obtain practical information about teamwork in order to create the model and the guide. As a result of this thesis study, the model for supervisors and the guide for staff were prepared. The supervisor model provides practical information for the company for adopting the new operating model. The guide for staff deals with teamwork, the purpose of teamwork, and the operating mode. The guide also includes information on changing your attitude to more positive. The model and guide will be introduced for piloting at one of Eepee’s markets

Diagnostic and predictive tools in localized prostate cancer : biopsies, magnetic-resonance imaging, and tissue markers

Prostate cancer (PC) is the most common non-cutaneous cancer in Western men. In Finland, 4500-5000 new cases are diagnosed annually. There is great variability in the clinical course of PC. Patients are therefore stratified into risk groups, reflecting how aggressive their PC is and how actively it should be treated and monitored. Currently, risk stratification is based on diagnostic prostate biopsies, the patient’s prostate-specific antigen level, and the disease’s clinical stage. This system has well-established limitations. The biggest uncertainty stems from prostate biopsies, which can be inaccurate. The current system also ignores prostate magnetic-resonance imaging (MRI), which is already widely used. Prognostic tissue markers from cancer samples could possibly improve the prediction of patients’ outcomes. This thesis study was carried out at the Department of Urology at Helsinki University Hospital during 2011-2016. The study looked into the safety (Study I) and diagnostic performance (Study II) of transrectal prostate biopsies, the value of prostate MRI in the follow-up of patients on active surveillance (AS) (Study III), and the correlation of tissue markers with clinical outcomes of patients following radical prostatectomy (RP) (Study IV). Study I: The incidence of severe infections following transrectal prostate biopsies has increased alarmingly in recent years. In Study I, we retrospectively evaluated the incidence of bacteremic post-biopsy infections in the Helsinki and Uusimaa hospital district during 2005-2013. A 2.4-fold increase was observed over the study period. In Study II, we retrospectively investigated in RP specimens of 96 men operated at our institution between 2009 and 2010 the performance of 12-core prostate biopsies in predicting tumor location and extent. We found biopsies to be inaccurate, which makes them a poor tool for detailed planning of radical or focal therapies. Study III was a prospective study investigating the value of prostate MRI in the follow-up of AS patients. In 2009-2011, 80 men at our institution underwent prostate MRI after being on AS for one year. We found prostate MRI to, at the time, add no value to the standard follow-up of AS patients. In Study IV, we retrospectively analyzed 815 men treated with RP between 1983 and 2005 at Helsinki University Hospital and at Turku University Hospital. The association of expressions of three PC tissue markers–ERG, PTEN, and AR–with clinical outcomes—requirement for secondary therapy after RP, disease-specific survival, and overall survival—were explored. Loss of PTEN expression appears to be a strong driver for disease progression, and its performance as a prognostic tool should be further studied in prospective settings.Suomessa todetaan vuosittain 4500-5000 uutta eturauhassyöpää. Hoitojen suunnittelemiseksi potilaat jaotellaan eri riskiryhmiin sen mukaan, kuinka aggressiivinen heidän tautinsa on. Parhaillaan riskiryhmäluokittelu ei kuitenkaan ole täysin luotettava ja lisää keinoja potilaiden ennusteen tarkemmaksi arvioimiseksi tarvitaan. Tämä väitöskirjatutkimus toteutettiin Helsingin Yliopistollisen Keskussairaalan Urologian klinikassa vuosina 2011-2016. Tutkimuksen neljässä osatyössä tutkittiin eturauhasen neulanäytteiden turvallisuutta (osatyö I) ja tarkkuutta syövän sijainnin ja laajuuden arvioinnissa (osatyö II), eturauhasen magneettikuvauksen hyödyllisyyttä aktiiviseurantapotilailla (osatyö III) ja kudosmerkkiaineiden yhteyttä potilaiden ennusteeseen eturauhassyöpäleikkauksen jälkeen. Eturauhasen neulanäytteiden otosta johtuvat vakavat tulehdushaitat ovat lisääntyneet 2000-luvun alusta alkaen. Osatyössä I keräsimme tiedot Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella vuosina 2005-2013 ilmaantuneista tulehduksista, joihin liittyi verenmyrkytys. Tutkimusjakson aikana kyseisten tulehdusten ilmaantuvuus lisääntyi 2,4-kertaisesti. Osatyössä II tutkimme eturauhasen neulanäytteiden kykyä arvioida eturauhassyöpäkasvainten laajuutta ja sijaintia eturauhasessa. Tutkittavana oli 96 potilasta, joille oli tehty sairaalassamme eturauhasenpoistoleikkaus vuosina 2009-2010. Eturauhasen neulanäytteet ennustivat syövän laajuutta ja sijaintia heikosti, joten niistä saatava tieto on epäluotettavaa. Osatyössä III tutkimme, miten eturauhasen magneettikuvaus soveltuu eturauhassyövän aktiiviseurantaan. Tutkittavana oli 80 potilasta, joille tehtiin vuosina 2009-2011 eturauhasen magneettikuvaus siinä vaiheessa, kun he olivat olleet aktiiviseurannassa vuoden ajan. Magneettikuvaus ei tuolloin tuonut lisäarvoa verrattuna rutiiniseurantaan, joka toteutetaan PSA-mittausten ja uusintaneulanäytteiden avulla. Osatyössä IV tutkimme 815 potilasta, joille oli tehty eturauhasenpoistoleikkaus vuosina 1983-2005 Helsingin ja Turun yliopistollisissa keskussairaaloissa (HYKS ja TYKS). Potilaiden eturauhassyöpäkudoksesta määritettiin kolmen kudosmerkkiaineen - ERG, PTEN ja AR - esiintyvyydet. Näiden merkkiaineiden esiintyvyyttä verrattiin potilaiden elossaoloaikaan leikkauksen jälkeen, sekä siihen kuinka kauan he selvisivät ilman liitännäishoitoja leikkauksen jälkeen. Merkittävin löydös oli, että kudosmerkkiaineen PTEN puuttuminen syöpäkudoksesta vaikuttaisi olevan merkki aggressiivisesta syövästä

Drivers for reshoring and offshoring manufacturing and differences between them

Tässä kandidaatintyössä tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät ajavat yritykset siirtämään tuotantoaan ulkomaille tai takaisin kotimaahansa. Lisäksi työssä pyrittiin selvittämään kuinka tuotannon ulkomaille siirtojen ja takaisin siirtojen syyt eroavat toisistaan. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja lähteitä etsittiin pääsääntöisesti Emerald ja Google Scholar hakuohjelmilla. Työn tuloksiin kerättiin 16 tutkimusta, joiden löytämistä syistä laadittiin taulukko kuvaamaan tekijöitä tuotannon siirtojen syinä. Työ rajattiin käsittelemään taulukon mukaisesti suurinta syytä siirtää tuotantoa ulkomaille eli kustannuksia, suurinta syytä siirtää tuotantoa takaisin kotimaahan eli laatua sekä tutkimuksissa kolmanneksi useimmiten mainittua syytekijää eli toimitusketjua. Rajauksen avulla työssä onnistuttiin ylläpitämään vertailua siitä, miten ja miksi tuotannon siirtojen syyt eroavat ulkomaille ja kotimaahan siirroissa. Teoriassa esitettiin kolme tärkeintä tekijää siirtojen taustalla, nämä syyt olivat markkinoiden, osaamisen ja resurssien sijainti. Nämä syyt vaikuttivat myös tämän työn mukaan lähes jokaiseen tuotannon siirtopäätökseen. Työn tuloksena huomattiin, että tuotannon takaisinsiirtojen taustalta löytyy enemmän syitä kuin offshore-siirtojen taustalta. Suurimpia syitä siirtää tuotantoa ulkomaille olivat kustannukset, toimitusketju ja osaaminen. Tuotannon takaisin siirtojen suurimpia tekijöitä puolestaan olivat joustavuus, laatu, osaaminen ja toimitusketju. Suurimpia yhteneväisyyksiä siirtojen syissä olivat kustannussäästöt, osaamisen sijainti ja toimitusketju. Yhteneväisyydet osoittavat, että tuotannon offshore-siirtojen tavoitteisiin ei aina päästä, sillä tuotantoa joudutaan siirtämään samoilla perusteilla takaisin kotimaahan. Suurimpia eroavaisuuksia olivat puolestaan laadun, joustavuuden ja tuotekehityksen suurempi merkitys tuotannon takaisin siirroissa. Työssä huomattiin myös, kuinka tekijät siirtojen syinä olivat usein linkittyneitä toisiinsa. Esimerkiksi huono johtaminen saattoi vaikuttaa laatuun, mikä puolestaan vaikutti yrityksen kannattavuuteen liikevaihdon kautta. Tuotannon siiroille ei tässä työssä löydetty yhtä suurta ja aina pätevää syytä tai edes kriteeristöä, sillä siirtojen huomattiin olevan erittäin tapauskohtaisia ja seurausten vaihtelevan muun muassa tuotteen, asiakaskunnan tai taloustilanteen mukaan. Tuotannon siirrot ovatkin siis erittäin tapauskohtaisia, ja usein parhaissa siirroissa on ymmärretty katsoa monia tekijöitä ja ottaa huomioon myös yrityksen tilanne ja strategia

Add-on therapy options in asthma not adequately controlled by inhaled corticosteroids: a comprehensive review

Many patients with persistent asthma can be controlled with inhaled corticosteroids (ICS). However, a considerable proportion of patients remain symptomatic, despite the use of ICS. We present systematically evidence that supports the different treatment options. A literature search was made of Medline/PubMed to identify randomised and blinded trials. To demonstrate the benefit that can be obtained by increasing the dose of ICS, dose-response studies with at least three different ICS doses were identified. To demonstrate whether more benefit can be obtained by adding long-acting β(2)-agonist (LABA), leukotriene antagonist (LTRA) or theophylline than by increasing the dose of ICS, studies comparing these options were identified. Thirdly, studies comparing the different "add-on" options were identified. The addition of a LABA is more effective than increasing the dose of ICS in improving asthma control. By increasing the dose of ICS, clinical improvement is likely to be of small magnitude. Addition of a LTRA or theophylline to the treatment regimen appears to be equivalent to doubling the dose of ICS. Addition of a LABA seems to be superior to an LTRA in improving lung function. However, addition of LABA and LTRA may be equal with respect to asthma exacerbations. However, more and longer studies are needed to better clarify the role of LTRAs and theophylline as add-on therapies

Digital primary care visits designed for different patient segments in the pre-pandemic era: A scoping review

Digital healthcare services have been implemented increasingly during and after the COVID-19 pandemic. They have been expected to improve access, reduce inefficiencies, improve the quality of care, lower the cost of healthcare, and provide more personalised care. This study focuses on digital visits: digital health care services that replace a general practitioner (GP) appointment in primary care. The aim of this review is to assess the perspectives used in studying digital visits, and to describe the services studied in terms of modalities used and patient segments targeted. We aim to find how digital visits were studied prior to their becoming a necessity during the COVID-19 pandemic. This is a scoping review of English language papers published between 1.1.2010-31.5.2020. The papers were eligible for the review if they focused on a digital primary care visit which replaced a face-to-face appointment with a GP. In total, 36 papers were included. Ten of the studies described services tailored to the needs of a patient segment. The rest of the studies (26/36) did not differentiate between patient segments. The most often-used perspective was that of the clinician (16/36 studies). Fifteen studies were descriptive. The costs and outcomes were rarely utilised as a perspective: the costs were used in only one study and outcomes in six. Patient experience was the perspective chosen in 11 studies. Among all the interventions, the most common modality was by phone call (20), and the second most common was asynchronous messaging and video consultation (10 each). Prior to the COVID-19 pandemic, digital visits had mostly been developed for the entire population instead of a particular segment of patients. We argue that developing them to fit the needs of a patient segment would help make them more acceptable and suitable for patients. More studies from the patient perspective are needed to develop these services to better fit the needs of patients. The situation is likely to have changed during the pandemic, as a large number of studies has been published since May 2020

Hoivakodeissa tarvitaan systemaattisia koronatestejä

Oireettomien koronatartuntojen määrä pitkäaikaishoidon asukkaista ja henkilökunnasta tehdyissä testauksissa on ollut huomattava sellaisissa hoivakodeissa, joissa oli jo entuudestaan vahvistettu tartunta henkilökunnalla tai asukkaalla. Tämä havaittiin myös suomalaisessa hoivakodissa

Prospective Longitudinal Health-related Quality of Life Analysis of the Finnish Arm of the PRIAS Active Surveillance Cohort : 11 Years of Follow-up

Publisher Copyright: © 2021Background: Living with an untreated cancer may alter quality of life (QoL) in the long term. Objective: To prospectively study long-term changes in general, mental, and physical QoL in a contemporary active surveillance (AS) patient cohort with low-risk prostate cancer (PCa). Design, setting, and participants: The study population consisted of patients enrolled in the PRIAS trial in Helsinki University Hospital (n = 348). The RAND-36 questionnaire was used to assess general QoL at the start of AS and at 1, 3, 5, 7, 9, and 11 years during follow-up. Patients who had undergone robot-assisted laparoscopic prostatectomy (RALP; n = 88) also received the questionnaire after treatment. Outcome measurements and statistical analysis: Changes over time were analysed using multilevel mixed-effects regression models, and reported as the mean and95% confidence interval. A rule of 0.5 × standard deviation was used to estimate changes of clinical importance. Results and limitations: Median follow-up until the end of AS or last follow-up was 7.2 (range 0.3−12.7) yr. A decrease was observed in six of eight QoL subdomains at 7 yr. However, all scores were above age-stratified reference values. There was no difference between the group who continued AS throughout the study period and the group who discontinued AS and underwent RALP. More than half of the study cohort discontinued AS (n = 198; 57%), 135 men (68%) because of events specified in the protocol and only seven (3.5%) because of anxiety. Metastatic disease developed in six patients (1.7%), and two cases (0.6%) of PCa-related death were recorded among 348 patients in more than 12 yr of overall follow-up. The lack of a randomised control population is a limitation of the study. Conclusions: Contemporary protocolised AS does not impair general QoL. Men undergoing a treatment change (RALP) did not experience a decrease in QoL before or after their treatment change. Patient summary: Active surveillance is a safe treatment option for men with low-risk prostate cancer. We show that this follow-up strategy does not cause a decline in patients’ general quality of life.Peer reviewe

Eturauhasen näytepalojen ottamisen jälkeiset tulehdukset

English summaryPeer reviewe