Age at first birth in women is genetically associated with increased risk of schizophrenia

Prof. Paunio on PGC:n jäsenPrevious studies have shown an increased risk for mental health problems in children born to both younger and older parents compared to children of average-aged parents. We previously used a novel design to reveal a latent mechanism of genetic association between schizophrenia and age at first birth in women (AFB). Here, we use independent data from the UK Biobank (N = 38,892) to replicate the finding of an association between predicted genetic risk of schizophrenia and AFB in women, and to estimate the genetic correlation between schizophrenia and AFB in women stratified into younger and older groups. We find evidence for an association between predicted genetic risk of schizophrenia and AFB in women (P-value = 1.12E-05), and we show genetic heterogeneity between younger and older AFB groups (P-value = 3.45E-03). The genetic correlation between schizophrenia and AFB in the younger AFB group is -0.16 (SE = 0.04) while that between schizophrenia and AFB in the older AFB group is 0.14 (SE = 0.08). Our results suggest that early, and perhaps also late, age at first birth in women is associated with increased genetic risk for schizophrenia in the UK Biobank sample. These findings contribute new insights into factors contributing to the complex bio-social risk architecture underpinning the association between parental age and offspring mental health.Peer reviewe

Bi-allelic Loss-of-Function CACNA1B Mutations in Progressive Epilepsy-Dyskinesia.

The occurrence of non-epileptic hyperkinetic movements in the context of developmental epileptic encephalopathies is an increasingly recognized phenomenon. Identification of causative mutations provides an important insight into common pathogenic mechanisms that cause both seizures and abnormal motor control. We report bi-allelic loss-of-function CACNA1B variants in six children from three unrelated families whose affected members present with a complex and progressive neurological syndrome. All affected individuals presented with epileptic encephalopathy, severe neurodevelopmental delay (often with regression), and a hyperkinetic movement disorder. Additional neurological features included postnatal microcephaly and hypotonia. Five children died in childhood or adolescence (mean age of death: 9 years), mainly as a result of secondary respiratory complications. CACNA1B encodes the pore-forming subunit of the pre-synaptic neuronal voltage-gated calcium channel Cav2.2/N-type, crucial for SNARE-mediated neurotransmission, particularly in the early postnatal period. Bi-allelic loss-of-function variants in CACNA1B are predicted to cause disruption of Ca2+ influx, leading to impaired synaptic neurotransmission. The resultant effect on neuronal function is likely to be important in the development of involuntary movements and epilepsy. Overall, our findings provide further evidence for the key role of Cav2.2 in normal human neurodevelopment.MAK is funded by an NIHR Research Professorship and receives funding from the Wellcome Trust, Great Ormond Street Children's Hospital Charity, and Rosetrees Trust. E.M. received funding from the Rosetrees Trust (CD-A53) and Great Ormond Street Hospital Children's Charity. K.G. received funding from Temple Street Foundation. A.M. is funded by Great Ormond Street Hospital, the National Institute for Health Research (NIHR), and Biomedical Research Centre. F.L.R. and D.G. are funded by Cambridge Biomedical Research Centre. K.C. and A.S.J. are funded by NIHR Bioresource for Rare Diseases. The DDD Study presents independent research commissioned by the Health Innovation Challenge Fund (grant number HICF-1009-003), a parallel funding partnership between the Wellcome Trust and the Department of Health, and the Wellcome Trust Sanger Institute (grant number WT098051). We acknowledge support from the UK Department of Health via the NIHR comprehensive Biomedical Research Centre award to Guy's and St. Thomas' National Health Service (NHS) Foundation Trust in partnership with King's College London. This research was also supported by the NIHR Great Ormond Street Hospital Biomedical Research Centre. J.H.C. is in receipt of an NIHR Senior Investigator Award. The research team acknowledges the support of the NIHR through the Comprehensive Clinical Research Network. The views expressed are those of the author(s) and not necessarily those of the NHS, the NIHR, Department of Health, or Wellcome Trust. E.R.M. acknowledges support from NIHR Cambridge Biomedical Research Centre, an NIHR Senior Investigator Award, and the University of Cambridge has received salary support in respect of E.R.M. from the NHS in the East of England through the Clinical Academic Reserve. I.E.S. is supported by the National Health and Medical Research Council of Australia (Program Grant and Practitioner Fellowship)

Elämmekö kyberriskiyhteiskunnassa? : Kyberilmiön tarkeastelu Ulrich Beckin riskiyhteiskunnan käsitteen kautta

Yhteiskuntamme on riippuvainen tietotekniikasta. Monet palvelut ovat kytkettyinä bittien maailmaan. Tietoverkot ovat mahdollistaneet sen, että verkossa voi asioida aikaan ja paikkaan katsomatta. Tietotekniikka on helpottanut monen arkipäivää, mutta se on tuonut mukanaan vaikeasti hallittavia riskejä. Moni tieto löytyy verkosta, jolloin se on myös uhattuna ja vaara-alttiina. 1990-luvulta lähtien yhteiskunnan kriittisen infrastruktuurin ja elintärkeiden toimintojen turvaaminen on nähty hyvin keskeisenä valtion turvallisuusnäkökulmasta tarkasteltuna. Myöhemmin 2000-luvulla viestintä ja tietotekniikan osa-alueiden tärkeys on korostunut erityisesti, koska olemme entistä riippuvaisempia internetistä ja bittienmaailmasta. Kyberilmiöllä on liittymäpinta suomalaiseen yhteiskuntaan, joten yhteiskuntatieteet mahdollistavat ilmiön tarkastelun lähtökohdaksi muun kuin teknisen näkökulman. Saksalainen sosiologi Ulrich Beck nosti vuonna 1986 esille käsitteen riskiyhteiskunnasta, josta hän julkaisi myös teoksen ' Risikogesellschaft. Auf dem Weg in eine andere Moderne '. Riskiyhteiskuntaa voidaan kuvailla tiedeyhteiskuntana, informaatioyhteiskuntana, mediayhteiskuntana tai tietoyhteiskuntana. Riskiyhteiskunta sisältää ajatuksen siitä, että ihminen luo tietoisesti ja tiedostamattaan ympärilleen erilaisia riskejä, joiden hallittavuus on haastavaa. Riskiyhteiskunnan ajatus on hyvä kuvaus nykypäivän tilanteesta, jossa erilaiset uhat, vaarat ja riskit ovat arkipäivää. Työn tarkoituksena on soveltaa Ulrich Beckin riskiyhteiskunnan käsitettä kyberilmiöön. Beck on laajentanut riskiyhteiskunnan käsitettä entistä globaalimmaksi, maailman riskiyhteiskunnaksi. Riskistä on tullut hyvin teknologinen. Mitä enemmän otetaan käyttöön raskasta teknologiaa, sitä suuremmaksi tulee epätodennäköisten onnettomuuksien todennäköisyys. Maailmasta on tullut riskiteollisuuden koekenttä. Työssä on Delfoi-menetelmää hyödyntäen haastateltu asiantuntijoita kyberilmiöstä. Keskeistä asiantuntijoiden haastattelussa on ollut Delfoin perustusajatus, jossa asiantuntijat argumentoivat anonyymisti annettuun aiheeseen. Asiantuntijapaneeli rakentui 13. henkilöstä, jotka edustivat yhteiskuntatieteilijöitä, kyberasiantuntijoita sekä turvallisuusalan asiantuntijoita. Kysely suoritettiin verkkosovelluksen (eDelfoi) avulla. Delfoi-menetelmä koetaan helposti tulevaisuusorientoituneeksi, mutta aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet sen soveltuvan hyvin turvallisuuskysymysten pohtimiseen, sekä ilmiöiden kartoittamiseen, jotka eivät ole vakiintuneet. Käsitteen määritteleminen on tärkeää puhuttaessa ilmiöstä, joka ei ole vielä vakiintunut. Kyberturvallisuuden käsite kuvastaa laaja-alaisesti kyberilmiötä. Käsitteitä käytetäänkin enemmän toistensa synonyymeinä kuin eri asiaa tarkoittavina. Kyberturvallisuudelle on pyritty löytämään mahdollisimman kuvaava ja tarpeeksi laaja määritelmä. Kyberilmiötä tarkastellessa tulee huomioida sen kahtiajako, jossa toinen osa on kansalaistason ilmiö ja toinen tekninen ilmiö. Kyberilmiö vaikuttaa yhteiskuntaan eri tavalla. Jokainen yksilö voi suojata oman tietokoneensa viruksentorjuntaohjelmalla kotona ja työpaikalla sekä huomioida tieturvallisen käytöksen internetissä. Verkkoiskun kohdistuessa elintärkeisiin toimintoihin tai kriittiseen infrastruktuuriin on kyseessä tekninen ilmiö, joka vaatii asiantuntijuutta. Kyberilmiössä ei operoida vain kyberavaruudessa vaan sillä on kosketuspinta fyysiseen maailmaan ja toisinpäin. Tietotekniikka on helpottanut arkipäivää, mutta tuonut mukanaan uusia näkymättömiä riskejä, jotka toteutuessaan voivat olla hyvin kiusallisia. Tällä hetkellä ihminen on suurin riski. Omalla toiminnalla aiheutetaan suurempaa vahinkoa, kuin että riski tulisi yhteiskunnan ulkopuolelta esimerkiksi toisen valtion tekemänä verkkohyökkäyksenä. Kyberriski on olemassa ja loppupäätelmänä voidaan sanoa, että on siirrytty kyberriskiyhteiskunnan aikakauteen

Kyberin taskutieto : keskeisin kybermaailmasta jokaiselle

nonPeerReviewe