Les glaces de mer en Mer Baltique. Étude géographique et implications environnementales et sociétales à partir de l'étude comparée de la Baie de Botnie (Oulu, Finlande) et du Golfe de Riga (Lettonie)

The study deals with the seasonal ice growth and melting phenomena on littorals and marine areas in the Gulfs of Bothnia and Riga (Baltic Sea), and the sea ice impact on their physical and human environments. The purpose is to understand climatic and marine processes of ice formation and break-up of littoral waters and coastal sea, and on their environmental, economical and societal consequences. The interest of this research lies in the comparative analysis it generates through both environmental and societal approaches, close to the geographical issues of Nature and Societies. The study of the Baltic Sea littorals is based on two distinct areas : the regions of Oulu in Finland and Riga in Latvia. The comparison of those two regions politically, economically and culturally different is interesting to understand the diversity of reactions and adaptations to the human management of this natural constraint imposed by those sea ice phenomena. It is therefore, in this work, to analyse the characteristics of Baltic Sea ice and to discuss about the diversity of the forms of human occupation and adaptation of societies of these phenomena. Finally, are emphasized the socio-economic implications of the historical variability of sea ice conditions and those of the contemporary climate warming on traditional and current winter activities and maritime shipping.La thèse se propose d'étudier le phénomène de prise en glace saisonnière sur les littoraux et les espaces marins proches des Golfes de Botnie et de Riga (Mer Baltique), et l'impact de ces glaces marines hivernales sur leurs milieux physiques et humains. La problématique s'interroge donc sur les processus climato-maritimes responsables de l'embâcle et de la débâcle des glaces saisonnières et sur leurs conséquences environnementales, économiques et sociétales. L'intérêt de cette recherche réside en l'analyse comparative qu'elle engendre du fait de sa démarche à la fois environnementale et sociétale, à la charnière des questions de Nature et Sociétés propres à l'analyse géographique. L'étude des littoraux du fond de la Mer Baltique se concentre alors sur deux régions distinctes : celles d'Oulu en Finlande et de Riga en Lettonie. La comparaison de ces deux domaines politiquement, économiquement et culturellement différents est riche d'enseignement pour comprendre la diversité des réactions et des adaptations à la gestion de la contrainte naturelle imposée par ces phénomènes glaciels. Il s'agit donc, dans ce travail, d'analyser les caractéristiques glacielles de la Mer Baltique d'une part, et la diversité des formes d'occupation humaine et de l'adaptation des sociétés à ces phénomènes d'autre part. Enfin, il s'agit de s'interroger sur les incidences socio-économiques de la variabilité historique des conditions glacielles ainsi que celles du réchauffement climatique contemporain sur les activités traditionnelles et actuelles hivernales et sur la navigation maritime

Matching societal knowledge demand, research funding and scientific knowledge supply: trends and co-creation dynamics around reindeer management in Finland

Matching knowledge Demand, research Funding and knowledge Supply (DFS) is important in order to enhance societally and policy relevant research, target funding appropriately and enhance the connectivity between science, policy and society. The DFS field around reindeer management in Finland offers a fertile case study to examine interconnected and complex trends as well as the relations between herders’ and policymakers’ knowledge demand, ministerial funding and independent supply of knowledge by science. We identify matches and mismatches between the DFS in a case study of reindeer management in Finland across ten inductively identified themes and in time scales of 2000–2009 and 2010–2018. The main finding was that, during the latter period, the DFS matched significantly better than in the earlier period. In order to explain this, we identify and discuss five alternative and legitimate co-creation dynamics that explain how the DFS is organizing around the reindeer management in Finland. The five dynamics represent variations in the co-creation approach, fit to varying situations, which can inform of alternative ways to better match the DFS around reindeer management, and they are also applicable in other contexts

Sound mining in the North : a guide to environmental regulation and best practices supporting social sustainability

Julkaistu versi

Role of supplementary feeding in reindeer husbandry

The chapter discusses the practice of providing reindeer with supplementary feed in winter as part of reindeer husbandry in Finland, Sweden and Norway. It describes how feeding is practised, and the benefits and problems connected with this practice, as perceived in the scientific literature and by herders. It also reflects on the possible future role of feeding. Feeding of reindeer is more common in Finland than in the other two countries but seems to be gradually increasing across all Fennoscandia. The main reason is the continuing loss and deterioration of winter pastures due to expanding land use by forestry, mineral and energy production and other industrial and infrastructure schemes, leading to increased grazing pressure on the remaining land. Climate change increases the frequency of difficult winter grazing conditions, and growing predator populations restrict the use of pastures for reindeer grazing. Reduced access to natural pasture can be counteracted by supplementary feeding, but at high costs and risks of impaired animal health and welfare. Herders are also concerned that increased use of feeding may threaten land rights, transfer of traditional knowledge between generations and the ability of reindeer to make use of natural pasture resources, and thereby the traditional management system as a whole

Role of supplementary feeding in reindeer husbandry

The chapter discusses the practice of providing reindeer with supplementary feed in winter as part of reindeer husbandry in Finland, Sweden and Norway. It describes how feeding is practised, and the benefits and problems connected with this practice, as perceived in the scientific literature and by herders. It also reflects on the possible future role of feeding. Feeding of reindeer is more common in Finland than in the other two countries but seems to be gradually increasing across all Fennoscandia. The main reason is the continuing loss and deterioration of winter pastures due to expanding land use by forestry, mineral and energy production and other industrial and infrastructure schemes, leading to increased grazing pressure on the remaining land. Climate change increases the frequency of difficult winter grazing conditions, and growing predator populations restrict the use of pastures for reindeer grazing. Reduced access to natural pasture can be counteracted by supplementary feeding, but at high costs and risks of impaired animal health and welfare. Herders are also concerned that increased use of feeding may threaten land rights, transfer of traditional knowledge between generations and the ability of reindeer to make use of natural pasture resources, and thereby the traditional management system as a whole

Climate migration: Towards a better understanding and management : Finland and a Global Perspective

Climate migration is expected to increase in the future. This study brings together knowledge on climate and environmental change-induced migration and displacement within and across country borders, their effects and management. Climate migration is first examined from the perspective of vulnerable countries, regions and people. The EU INFORM Risk Index is used to identify vulnerable countries. In addition, potential migration routes are investigated, considering the areas of origin, transit and destination. Second, the management frameworks of climate migration are examined. In terms of governance, the international and regional perspective and respect for human rights are emphasised. The study shows that development of regular migration routes currently offers the most realistic possibility for protection and adaptation of climate migrants. Thirdly, good practices and their implementation to influence climate migration and adaptation with a particular focus on the international activities, knowledge and expertise in Finland are discussed. Climate migration is a multidimensional phenomenon, which is why actors in different sectors should increasingly work together to meet the challenges. In addition to international cooperation and partnerships, there is a need to promote cross-sectoral cooperation in managing climate migration at international and national levels.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research (tietokayttoon.fi). The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government

Hyvä kaivos pohjoisessa : opaskirja ympäristösääntelyyn ja sosiaalista kestävyyttä tukeviin parhaisiin käytäntöihin

Julkaistu versi

Structure of Kα1,2 - And Kβ1,3 -emission x-ray spectra for Se, Y, and Zr

UID/FIS/04559/2020 UID/MULTI/04046/2020 Project No. PTDC/FIS-AQM/31969/20 Grant No. 2017/25/B/ST2/00901The Kα and Kβ x-ray spectra of Se, Y, and Zr were studied experimentally and theoretically in order to obtain information on the Kα1 line asymmetry and the spin doublet in Kβ1,3 diagram lines. Using a high-resolution antiparallel double-crystal x-ray spectrometer, we obtained the line shapes, that is, asymmetry index and natural linewidths. We found that the corrected full width at half maximum of the Kα1 and Kα2 lines as a function of Z is in good agreement with the data in the literature. Furthermore, satellite lines arising from shake-off appear in the low-energy side of the Kα1 and Kα2 lines in Se but, in Y and Zr, it was very difficult to identify the contribution of the shake process to the overall lines. The Kβ1,3 natural linewidth of these elements was also corrected using the appropriate instrumental function for this type of x-ray spectrometer, and the spin doublet energies were obtained from the peak positions. The corrected full width at half maximum (FWHM) of the Kβ1 x-ray lines increases linearly with Z, but this tendency was found to be, in general, not linear for Kβ3 x-ray lines. This behavior may be due to the existence of satellite lines originated from shake processes. Simulated line profiles, obtained using the multiconfiguration Dirac-Fock formalism, accounting for radiative and radiationless transitions and shake-off processes, show a very good agreement with the high-resolution experimental spectra.publishersversionpublishe

Metsiin perustuvat matkailun hiilipäästöjen kompensaatiomallit – esimerkkinä Koillis-Suomi

Raportin tekijät: Raportin taustan ja tavoitteet (luku 1), Alueellisen hiilikompensaatiomallin kehittämisprosessin (luku 6), Hiilikompensaatiomallin soveltaminen Koillismaan alueella (luku 7) ja Mahis-hankkeen johtopäätökset (luku 8) ovat kirjoittaneet Jenni Simkin, Kaarina Tervo-Kankare, Pinja Leino, Roosa Ridanpää, Henna Konu ja Liisa Tyrväinen. Lisäksi he ovat osallistuneet muiden lukujen kirjoittamiseen ja kommentointiin. Anna Saarela osallistui lukujen 1 ja 8 kirjoittamiseen sekä raportin muiden osioiden kommentointiin. Lisäksi kiitämme arvokkaista kommenteista Erkki Mäntyrantaa ja Aleksi Lehtosta raporttiin liittyen. Raportin luvussa 5 on käytetty Aleksi Lehtosen ja kumppaneiden julkaisun tuloksia (Lehtonen ym. 2020). Seuraavat luvut ovat kirjoittaneet seuraavat henkilöt: Luku 2 Kaarina Tervo-Kankare, Roosa Ridanpää sekä Tiina Mattila Luku 3 Emmi Hilasvuori, Pinja Leino, Kaarina Tervo-Kankare ja Heli Miettinen Luku 4 Kaarina Tervo-Kankare, Roosa Ridanpää ja Tiina Mattila Luku 5 Tapio Eerikäinen, Pinja Leino, Liisa Tyrväinen ja Jenni Simkin Luku 7.2.1 Kristian Karlsson, Jari Hynynen ja Liisa Tyrväinen sekä liite 3 Soili Haikarainen Kiitämme hyvästä yhteistyöstä ja arvokkaista kommenteista raporttia laatiessa myös Kirsi Kuoskua, Naturpolis Oy ja Jukka Koutaniemeä, Pudasjärven Kehitys. Lisäksi kiitämme seuraavia yhteistyötahoja: alueen matkailuyhdistykset, Metsäkeskus, puutoimialayhdistys sekä muut metsäalan toimijat. Positive Impactin ja Tussitaikureiden hankkeelle tekemää työtä on hyödynnetty raportin kuvituksessa. Kiitämme hankkeen mahdollistanutta rahoittajaa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusta ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014–2020. Metsiin perustuvat matkailun hiilipäästöjen kompensointimallit – esimerkkinä Koillis-Suomi -hankkeen (MAHIS) tavoitteena oli tukea Koillis-Suomen matkailuelinkeinon osallistumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Hankkeessa selvitettiin kotimaisen, metsiin perustuvan hiilikompensaatiotoiminnan kehittämisedellytyksiä alueella. Tarkoituksena oli löytää ratkaisuja matkailuyritysten hiilipäästöjen sitomiseen paikallisesti, samalla kun alueen metsänomistajille tarjottaisiin uusia vaihtoehtoaja saada metsistään tuloja hiilikompensaation kautta. Kotimaisen hiilikompensaatiokaupan käynnistämistä on kuitenkin hidastaneet lainsäädännölliset ja luotettavuuteen liittyvät haasteet. Hankkeessa tarkasteltiin erilaisia hiilikompensointimalleja ja niiden soveltuvuutta alueelle. Tavoitteena oli löytää toimiva, läpinäkyvä ja luotettava kompensointimalli. Tätä varten selvitettiin laajasti hiilinielujen kasvattamiseen liittyviä mahdollisuuksia, näkemyksiä ja arvoja, sekä tuotettiin tietoa alueen matkailun hiilipäästöistä. Hankkeessa hyödynnettiin yhteistyöverkostoja ja osallistettiin alueen matkailualan yrityksiä, matkailijoita ja metsänomistajia. MAHIS-hanke koostui neljästä työpaketista. Esiselvityksessä arvioitiin hiilikompensaatiotoiminnan nykytilaa ja haasteita, samalla kun kompensaatiomalleja arvioitiin. Kolmannessa työpaketissa kerättiin tietoa matkailijoilta ja yrityksiltä, ja viimeisessä työpaketissa suunniteltiin alueelle soveltuvaa kompensointitoimintamallia muiden työpakettien tuloksia hyödyntäen. Koillismaan alueen matkailijat ja matkailuyritykset suhtautuvat myönteisesti hiilikompensaatioon. Suurinta osaa matkailijoista kiinnosti heidän oman matkansa hiilijalanjälki sekä se, minkälaisia ilmasto- ja ympäristötoimia matkailukohteessa tehdään. Kysyttäessä matkailijoiden mieltymyksiä erilaisia kompensaatiotapoja kohtaan, metsien suojelu nousi mielekkäämmäksi vaihtoehdoksi metsien lannoituksen sijaan. Sekä matkailijat että yritykset toivoivat paikallisesti toteutettua kompensaatiota. Matkailuyritysten keskuudessa ajatus kompensaatiotoimintaan lähtemisestä koettiin kuitenkin haastavaksi. Ajanpuute ja vaikeudet ymmärtää sekä toteuttaa kompensaatiotoimintaa koettiin esteinä. Paikalliset metsänomistajat kannattivat omien metsien hyödyntämistä kompensaatiotoiminnassa, mutta paikallisesti toteutettavaan kompensaatiomalliin kaivattiin konkretiaa ja selkeyttä. Mallin jalkauttamisessa matkailuyrityksille korostettiin vastuullisuuden merkitystä ja yhteistyön voimaa. Laskelmien perusteella Koillismaan metsillä olisi potentiaalia vahvistaa hiilinieluja matkailun tarpeisiin varsin kustannustehokkaasti. Maisemallisesti arvokkaiden metsien suojelu ja kiertoaikojen pidentäminen osassa metsiä, voisivat sitoa merkittävän osan alueen matkailupäästöistä. Lisäksi turvemaiden tuhkalannoitus nähtiin potentiaalisena kompensaatiovaihtoehtona alueella. Kompensaatiotoiminnan kehittäminen on välttämätöntä matkailualan mittavien ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Hiilikompensaatiotoiminta voisi tarjota taloudellisia liiketoimintamahdollisuuksia ja paikallisesti toteutettuna, sillä voidaan myös kehittää maaseudun elinvoimaa. Pitkällä tähtäimellä kotimaisia vaihtoehtoja tarjoava hiilikompensaatiokauppa tulee olemaan kilpailullinen ja imagoon liittyvä etu koko Koillis-Suomen matkailutoiminnalle