Inhoruokaa antituristeille : semioottinen analyysi merkityksen tuotannosta Madventures -televisio-ohjelmassa

Aikaisemmin matkailija korosti ylevää identiteettiään yksinkertaisesti matkustamalla muiden jäädessä kotiin. Toisen maailmansodan jälkeen syntynyt rahvas turisti taas matkusti kaikkialle ja vielä suurina ryhminä. Matkailijalle tuli voimakas tarve erottautua pahamaineisesta turistista ja hän pyrki omaksumaan antituristisen matkailijaidentiteetin. Matkan merkitys ja matkailijaidentiteetin muodostuminen ovat sidoksissa matkasta kertomiseen. Matkakertomusten avulla kokemuksista tulee sosiaalisessa yhteisössä jaettavia ja hyödynnettävissä olevia. Tutkimuksessa tarkastellaan ruokamatkakertomusten avulla miten matkailija voi erottautua turistista eli olla olematta turisti. Erottautuminen nautintoja tavoittelevasta turistista toteutuu voittamalla ruokaan liittyvä inho. Antituristisen matkailijaidentiteetin muodostumista tarkastellaan riski- ja seikkailukertomukseksi käsitetyn Madventures II –ohjelman yhdessä Yrjöttävä keittiö –osiossa. Yrjöttävä keittiö on kahden travellerin inhoruokamatkakertomus, jossa esitellään jokin länsimaisessa kulttuurissa torjuttavaksi määritelty ruoka ja otetaan se osaksi itseä. Inhoruoan merkityksiä tarkastellaan A.J. Greimasin lingvistisen semiotiikan käsitteiden avulla. Greimasin mukaan todellisuus näyttäytyy meille kertomuksina, joiden ilmaisun ‘takaa’ on löydettävissä merkityksen tuottava rakenne. Greimas kutsuu merkityksen muodostumista kuvaava ajatustaan generatiivisen kulun malliksi (GK). Tutkimuksessa GK:n mallin avulla jäsennetään inhoruoan merkitysten tuottamista tarkastelemalla toimintaa, sen jäsentymistä ja suuntautumista. Antituristiksi tulo vaatii ruokaan liittyvän inhon voittamista. Inhon voittaminen on mahdollista käsittämällä inhoruoan sisältämät riskit vain esitettyinä riskeinä ja seikkailuina. Suurin seikkailu on nimittäin saavuttaa inhon eroa tuottava vaikutus menettämättä silti itseään luontoon, johon inho kulttuurisesti sijoitetaan. Matkailun samoin kuin ruoan kohdalla vieraan ja tutun rajankäynti on oleellista. Inhoruoan avulla voi kohdata vieraan toisen, mihin turisti ei pysty. Toisen kohtaaminen on kuitenkin vain tilapäistä ja se representoidaan voimakkaampana ja pelottavampana kuin tosiasiassa onkaan. Vaikka inhoruoan ja vieraan kohtaamisessa on aina kyse pelosta menettää oma itsensä, tulee travellerin syödä inhoruokaa. Nautinto tekisi nimittäin antituristiutta tavoittelevasta matkailijasta turistin. Tutkimus ei kenties tarjoa uusia reseptejä matkailun kehittäjille ainakaan ruokamatkailun saralla, mutta tarjoaa näkökulman ja välineitä miettiä matkailun sisälle rakennettuja kulttuurisia hierarkioita ja sosiaalisia erontekoja

Inhoruokaa antituristeille : semioottinen analyysi merkityksen tuotannosta Madventures -televisio-ohjelmassa

Aikaisemmin matkailija korosti ylevää identiteettiään yksinkertaisesti matkustamalla muiden jäädessä kotiin. Toisen maailmansodan jälkeen syntynyt rahvas turisti taas matkusti kaikkialle ja vielä suurina ryhminä. Matkailijalle tuli voimakas tarve erottautua pahamaineisesta turistista ja hän pyrki omaksumaan antituristisen matkailijaidentiteetin. Matkan merkitys ja matkailijaidentiteetin muodostuminen ovat sidoksissa matkasta kertomiseen. Matkakertomusten avulla kokemuksista tulee sosiaalisessa yhteisössä jaettavia ja hyödynnettävissä olevia. Tutkimuksessa tarkastellaan ruokamatkakertomusten avulla miten matkailija voi erottautua turistista eli olla olematta turisti. Erottautuminen nautintoja tavoittelevasta turistista toteutuu voittamalla ruokaan liittyvä inho. Antituristisen matkailijaidentiteetin muodostumista tarkastellaan riski- ja seikkailukertomukseksi käsitetyn Madventures II -ohjelman yhdessä Yrjöttävä keittiö -osiossa. Yrjöttävä keittiö on kahden travellerin inhoruokamatkakertomus, jossa esitellään jokin länsimaisessa kulttuurissa torjuttavaksi määritelty ruoka ja otetaan se osaksi itseä. Inhoruoan merkityksiä tarkastellaan A. J. Greimasin lingvistisen semiotiikan käsitteiden avulla. Greimasin mukaan todellisuus näyttäytyy meille kertomuksina, joiden ilmaisun ”takaa” on löydettävissä merkityksen tuottava rakenne. Greimas kutsuu merkityksen muodostumista kuvaava ajatustaan generatiivisen kulun malliksi (GK). Tutkimuksessa GK:n mallin avulla jäsennetään inhoruoan merkityksen tuottamista tarkastelemalla toimintaa, sen jäsentymistä ja suuntautumista. Antituristiksi tulo vaatii ruokaan liittyvän inhon voittamista. Inhon voittaminen on mahdollista käsittämällä inhoruoan sisältämät riskit vain esitettyinä riskeinä ja seikkailuina. Suurin seikkailu on nimittäin saavuttaa inhon eroa tuottava vaikutus menettämättä silti itseään luontoon, johon inho kulttuurisesti sijoitetaan. Matkailun samoin kuin ruoan kohdalla vieraan ja tutun rajankäynti on oleellista. Inhoruoan avulla voi kohdata vieraan toisen, mihin turisti ei pysty. Toisen kohtaaminen on kuitenkin vain tilapäistä ja se representoidaan voimakkaampana ja pelottavampana kuin tosiasiassa onkaan. Vaikka inhoruoan ja vieraan kohtaamisessa on aina kyse pelosta menettää oma itsensä, tulee travellerin syödä inhoruokaa. Nautinto tekisi nimittäin antituristiutta tavoittelevasta matkailijasta turistin. Tutkimus ei kenties tarjoa uusia reseptejä matkailun kehittäjille ainakaan ruokamatkailun saralla, mutta tarjoaa näkökulman ja välineitä miettiä matkailun sisälle rakennettuja kulttuurisia hierarkioita ja sosiaalisia erontekoja

Viestinnällä esteettömään vieraanvaraisuuteen – Lapin matkailun alueorganisaatioiden verkkosivujen nykytila

Matkailututkimus 13: 1-2/2017

Matkailun koulutusta kehittämässä – ennakoinnin oppimispolut MTI:ssa

Developing tourism education– foresight learning paths at MTI In this review, we describe how foresight competence has been conceptualized and implemented in the curricula of Multidimensional Tourism Institute (MTI). We approach the subject from the perspective of MTI’s higher education partners: University of Lapland and Lapland University of Applied Sciences. Developing foresight competence amongst tourism stakeholders in Lapland has been one of the main objectives since the establishment of MTI. In order to achieve this common aim, foresight competence was included in MTI’s curricula. The concept of foresight refers here to skills and knowledge that enhance understanding about future possibilities. It includes also the ability to apply these insights and views on everyday practices in order to improve them. A learning path means different levels and different areas of expertise placed in different academic years, which form a cumulative continuum of learning. In MTI’s curricula, foresight competence is represented through theoretical approaches, concepts, and methods of futures research, and foresight. In our review, we challenge the reader to reflect on whether curriculum development in the future could be done more from the point of diversity of competences through differ-ent educational dimensions, instead of one educational dimension. Progressing curricula based on competences could be a key to advance holistic tourism education development.In this review, we describe how foresight competence has been conceptualized and implemented in the curricula of Multidimensional Tourism Institute (MTI). We approach the subject from the perspective of MTI’s higher education partners: University of Lapland and Lapland University of Applied Sciences. Developing foresight competence amongst tourism stakeholders in Lapland has been one of the main objectives since the establishment of MTI. In order to achieve this common aim, foresight competence was included in MTI’s curricula. The concept of foresight refers here to skills and knowledge that enhance understanding about future possibilities. It includes also the ability to apply these insights and views on everyday practices in order to improve them. A learning path means different levels and different areas of expertise placed in different academic years, which form a cumulative continuum of learning. In MTI’s curricula, foresight competence is represented through theoretical approaches, concepts, and methods of futures research, and foresight. In our review, we challenge the reader to reflect on whether curriculum development in the future could be done more from the point of diversity of competences through differ-ent educational dimensions, instead of one educational dimension. Progressing curricula based on competences could be a key to advance holistic tourism education development

Suomi arktisen alueen vastuulliseksi edelläkävijäksi

Toimenpide-ehdotuksia yleisen kehityksen, meriklusterin ja matkailun edistämiseksi vuoteen 2035 Raportti esittää MERMAID-hankkeessa kehitettyjä Suomelle olennaisia suosituksia ja toimenpiteitä arktisen alueen yleisen kehityksen ja liiketoiminnan edistämiseksi, keskittyen erityisesti meri- ja matkailusektoreille, vuoteen 2035 asti. Raportissa on myös analyysi Venäjän arktisesta energiapolitiikasta akateemisen kirjallisuuden ja media-analyysin pohjalta. Arktisen alueen yleisen kehityksen edistämiseksi tulisi mm. nostaa arktisen luonnonsuojelun kansallista prioriteettia, luoda kannustavat puitteet kansalliselle arktiselle liiketoiminnalle ja lisätä kansainvälisten arktisten investointimarkkinoiden avoimuutta. Merenkulun osalta suositellaan mm. yhteistyön lisäämistä meriklusterin ja energian- ja raaka-ainetuotannon välillä ja perustamaan offshore- ja subsea-osaamisen koulutusohjelma. Matkailualalla tulisi mm. hyödyntää kokemukset ja osaaminen arktisessa arjessa esim. brändäämällä Arctic is cool -ajatus ja kehittää arktisen alueen matkailutoimijoiden osaamista. Hanke suosittelee myös avointa yhteistyötä ja osaamisen jakamista Venäjän kanssa. Venäjän keskeisin mielenkiinnon kohde arktisella alueella on hiilivetyjen hyödyntäminen, mutta maan energiahankkeita tulee arvioida taloudellisen kannattavuuden lisäksi myös poliittisten intressien näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten monimutkaisuus asettaa kuitenkin rajoitteita arktisella alueella toimimiselle. Suositusten vaikutukset, onnistumisen edellytykset ja riskit on analysoitu hankkeessa muodostettujen kolmen tulevaisuuskuvan mukaisesti

Finland’s journey toward the Forefront of Responsible Arctic Development : Suggestions for General Development, Maritime Cluster and Tourism Measures by 2035

Raportti esittää MERMAID-hankkeessa kehitettyjä Suomelle olennaisia suosituksia ja toimenpiteitä arktisen alueen yleisen kehityksen ja liiketoiminnan edistämiseksi, keskittyen erityisesti meri- ja matkailusektoreille, vuoteen 2035 asti. Raportissa on myös analyysi Venäjän arktisesta energiapolitiikasta akateemisen kirjallisuuden ja media-analyysin pohjalta. Arktisen alueen yleisen kehityksen edistämiseksi tulisi mm. nostaa arktisen luonnonsuojelun kansallista prioriteettia, luoda kannustavat puitteet kansalliselle arktiselle liiketoiminnalle ja lisätä kansainvälisten arktisten investointimarkkinoiden avoimuutta. Merenkulun osalta suositellaan mm. yhteistyön lisäämistä meriklusterin ja energian- ja raaka-ainetuotannon välillä ja perustamaan offshore- ja subsea-osaamisen koulutusohjelma. Matkailualalla tulisi mm. hyödyntää kokemukset ja osaaminen arktisessa arjessa esim. brändäämällä Arctic is cool -ajatus ja kehittää arktisen alueen matkailutoimijoiden osaamista. Hanke suosittelee myös avointa yhteistyötä ja osaamisen jakamista Venäjän kanssa. Venäjän keskeisin mielenkiinnon kohde arktisella alueella on hiilivetyjen hyödyntäminen, mutta maan energiahankkeita tulee arvioida taloudellisen kannattavuuden lisäksi myös poliittisten intressien näkökulmasta. Ilmastonmuutoksen vaikutusten monimutkaisuus asettaa kuitenkin rajoitteita arktisella alueella toimimiselle. Suositusten vaikutukset, onnistumisen edellytykset ja riskit on analysoitu hankkeessa muodostettujen kolmen tulevaisuuskuvan mukaisesti.This report presents the recommendations and measures for Finland’s journey toward responsible Arc- tic development, as identified in the MERMAID-project. The focus is on general issues and business, with a special focus on the maritime cluster and tourism sector. Furthermore, the report presents an analysis of the Russian Arctic energy policy based on academic literature and media-analysis. To further the general development of the Arctic, the project recommends, inter alia, increasing the na- tional priority of environmental protection, creating a supportive environment for national Arctic business and commerce, and increasing the openness of the international Arctic investment markets. To further the maritime sector, the project recommends, inter alia, increasing the collaboration between the mari- time cluster and energy and resource extraction sectors, and creating an offshore and subsea educa- tion programme. To further the tourism sector, the project recommends, inter alia, utilizing the experi- ences and knowledge in the everyday Arctic by e.g. branding the idea ‘Arctic is Cool’ and increasing the know-how of Arctic tourism operators. The project also recommends open collaboration and knowledge sharing with Russia. Russia’s main interest in the Arctic is the utilization of hydrocarbons, but the Russian energy projects should be as- sessed not only from economic perspective, but also from political viewpoint. However, the complicated nature of climate change impacts are posing restrictions on operating in the Arctic. The consequences of the recommendations, the conditions for successful implementation, and risks have been analysed with respect to the three future scenarios constructed during the project