Text-Image Relation in Lifestyle Blogs of Finnish Elle

Tämä tutkielma käsittelee kirjoitetun tekstin ja kuvan suhdetta lifestyle-blogeissa. Materiaalina on suomalaisen Ellen kaksi bloggaajaa Natalia Oona ja Nella Törnroos. Teoriapohjana on Hallidayn ja Matthiessenin systeemis-funktionaalinen kielioppi, Bo Bergströmin kuva-analyysi. Teoriapohjaa tukemassa on käytetty heteroglossiaa ja multimodaalisuutta. Lisäksi blogien rakennetta ja kielenkäyttöä on avattu yleisluontoisesti. Tutkimuskysymykset ovat 1) tuottavatko eroavaisuudet tekstissä eri merkityksiä tekstin ja kuvan suhteeseen ja 2) eroavatko tekstit toisistaan rakenteellisesti tai tyylillisesti? Blogitekstien sanat ja lauseet on laskettu sekä lauseet on kategorioitu neljään eri ryhmään niiden funktion mukaan. Ryhmät ovat interpersonaalinen, representationaalinen, heuristinen ja regulatorinen. Samoin kuvat ovat kategorioitu Bergströmin mukaan sekä kuvien funktioiden mukaan, ja niiden suhdetta kirjoitettuun tekstiin on analysoitu. Tavoitteena oli selvittää, onko tekstin ja kuvien suhteessa eroavaisuuksia. Tutkimustulokset osoittavat, että kuvat ja teksti toimivat suurimman osan ajasta samoissa funktioissa. Kuitenkin, joskus kuvien ja tekstin suhteessa on eroavaisuuksia, kun tekstissä on imperatiivi ja kuvassa esimerkiksi kahvikuppi. Nämä eroavaisuudet tekevät tekstistä mielenkiintoisemman lukea.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Joukkoistaminen käytettävyyden arvioinnissa

Käytettävyyden arvioinnin toteuttamista pidetään usein kalliina ja vaikeana. Varsinkin käytettävyystestauksen tapahtuessa käytettävyyslaboratoriossa tulee kuluja niin tilasta, laitteistosta kuin osallistujien saamisesta paikalle. Lisäksi monesti osallistujien rekrytointi on aikaa vievää ja osallistujien löytäminen vaikeaa. Näistä syistä käytettävyystestausta tehdään usein pienimuotoisesti ja vähäisellä osallistujamäärällä, mikä vaikeuttaa käytettävyysongelmien löytämistä. Yksi mahdollinen ratkaisu tähän ongelmaan on joukkoistaminen, jossa käytettävyystestaus ulkoistetaan tavallisten käyttäjien tehtäväksi. Joukkoistamisessa joukkoistaja eli yritys, organisaatio tai yksilö laatii testitehtävät ja julkaisee ne joukkoistamisalustan kautta avoimena kutsuna, johon joukkoistamisalustan käyttäjät eli osallistujat vastaavat ilmoittamalla haluavansa suorittaa tehtävät. Tämän kirjallisuuskartoituksen tarkoitus on selvittää, tekeekö joukkoistaminen käytettävyystestauksesta halvempaa ja helpompaa sekä ovatko sillä saatavat tulokset laadukkaita. Kirjallisuuskartoituksen perusteella on viitteitä siitä, että joukkoistamisen avulla voidaan saavuttaa useita hyötyjä. Joukkoistetun käytettävyystestin järjestämisessä on kuitenkin omat haasteensa, joiden huomioon ottaminen on tärkeää hyötyjen saavuttamiseksi. Käytettävyystestauksen kannalta joukkoistamisen tärkeimmät hyödyt ovat osallistujien helpompi rekrytointi ja sitä kautta suuremman tietomäärän kerääminen, ajan ja rahan säästö, testauksen joustavuus sekä eri taustan omaavien ja muualla asuvien käyttäjien testauksen helpottaminen. Hyötyjen saavuttamista haittaavat haasteet voidaan voittaa ottamalla riskit huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi niiden voittamisessa auttavat sopivien tavoitteiden ja mittarien valitseminen käytettävyydelle, tehtävien huolellinen suunnittelu, pilottitestin suorittaminen tehtäville, valintakokeen järjestäminen osallistujille, osallistujien motivointi ja sitouttaminen, laadunvarmistuksen tekeminen, palautteen kerääminen mahdollisimman laajasti sekä osallistujien tukeminen. Joukkoistajan on tärkeää myös asennoitua joukkoistamiseen siten, että ei odota siltä ihmeitä. Joukkoistetussa käytettävyystestauksessa on vielä useita avoimia kysymyksiä, joiden selvittämiseksi tarvittaisiin lisätutkimuksia

Kieltenvälisen siteeraamisen käytäntöjä suomenkielisissä verkkouutisissa

Tutkimuksessa tarkastellaan sitaattien kääntämistä suomalaisissa verkkouutisissa lähdekielen ollessa englanti. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia muutoksia verkkouutisissa esiintyvissä sitaateissa tapahtuu käännösprosessin aikana. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: millaisia muutoksia käännetyissä sitaateissa voidaan havaita lähtökielisiin sitaatteihin verrattuna ja miten käännetyt sitaatit toteuttavat suomalaisessa journalismissa havaittuja sitaattien tyypillisiä tehtäviä. Aineistona tutkimuksessa käytetään Ylen sekä Iltalehden verkkosivuilla julkaistuissa uutisissa esiintyviä sitaatteja sekä näiden sitaattien lähtökielisistä uutisista kerättyjä vastineita. Sitaattien analyysissä hyödynnetään Kayo Matsushitan omassa tutkimuksessaan käyttämää kolmen käännösstrategian luokittelua sekä Lauri Haapasen esittämiä sitaattien dekontekstualisoinnin käytäntöjä ja Nina Havumetsän esittämiä näihin käytäntöihin liittyviä tutkimuskysymyksiä. Tutkielman taustateoriassa käsitellään uutiskääntämisen ominaispiirteitä ja uutisten toimittamisen sekä kääntämisen välistä suhdetta. Lisäksi taustateoriassa käsitellään sitaatteja ja siteeraamisen käytäntöjä sekä kieltenvälistä siteeraamista ja siihen liittyvää aiempaa tutkimusta. Tarkasteltaessa kohdekielisissä sitaateissa tapahtuvia muutoksia havaittiin poistamisen strategian olevan yleisin käännösstrategia. Myös korvaamisen ja lisäämisen strategioiden käyttöä esiintyi aineiston sitaateissa. Lisäksi aineiston 27:stä kohdekielisissä uutisartikkeleissa esiintyneestä sitaatista 13 oli sellaisia, joissa ei havaittu yhdenkään käännösstrategian käyttöä, ja yksi aineiston kohdekielisistä sitaateista ei soveltunut mihinkään muista kategorioista. Käännösstrategioita käytettiin tekemään sitaateista helpommin ymmärrettäviä kohdelukijoille. Arvioitaessa käännettyjen sitaattien kykyä toteuttaa sitaattien tehtäviä selvisi, että kohdekieliset sitaatit toteuttavat sitaattien tehtäviä pääosin hyvin. Sitaatteihin kohdistuvista muutoksista huolimatta sitaateista välittyy niiden puhujien mielipiteet ja näkemykset siten, että vastuu kohdistuu oikealle henkilölle oikeasta asiasta. Sitaattien alkuperäisten esittäjien puhetapa tai ajatusten muotoilemisen tapa välittyy myös pääosin sellaisena kuin lähtökielisessä sitaatissakin, mutta saattaa joissain tapauksissa muuttua sitaatin selventämisen vuoksi. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisessa mediassa tehdään käännettyihin sitaatteihin muutoksia, jotka tekevät niistä tarvittaessa helpommin ymmärrettäviä ja luontevan oloisia

Språklagens 25 § och tillgodoseendet av de språkliga rättigheterna när enskilda sköter offentliga uppdrag

I 25 § i språklagen (423/2003) föreskrivs om enskildas skyldighet att ge språklig service. I samband med beställningen av denna utredning bad justitieministeriet att utreda eventuella inexaktheter och problem i bestämmelsen samt med hjälp av detaljerade frågor de krav som paragrafen ställer på myndigheterna. I utredningen konstateras att formuleringen i språklagens 25 § verkar vara fungerande, även om den eventuellt kräver vissa preciseringar när den jämställer alla aktörer som sköter offentliga förvaltningsuppgifter med myndigheter. Myndigheternas skyldigheter enligt språklagen gäller alla enskilda som sköter offentliga förvaltningsuppgifter direkt med stöd av första meningen i 25 §. Den andra meningen ålägger myndigheter som använder köpta tjänster att försäkra sig om att skyldigheterna enligt språklagen beaktas. I fråga om den första meningen förverkligas tillsynen över skyldigheterna enligt 25 § genom klagan till de högsta laglighetsövervakarna. I fråga om den andra meningen gäller flera uppdrag social- och hälsovårdstjänster, varvid regionförvaltningsverkens roll som tillstånds- och tillsynsmyndighet blir central. När det gäller den tredje meningen är det fråga om stöduppgifter, av vilka en del emellertid kan anses vara offentliga uppgifter och således omfattas av de högsta laglighetsövervakarnas tillsynsbehörighet. Ett sätt att få en heltäckande bild av serviceinnehållet enligt språklagen kunde vara att utveckla likabehandlingsplanerna

Kielilain 25 § ja kielellisten oikeuksien toteutuminen yksityisen hoitaessa julkisia tehtäviä

Kielilain (423/2003) 25 §:ssä säädetään yksityisten kielellisestä palveluvelvollisuudesta. Oikeusministeriö on selvityksen tilatessaan pyytänyt selvittämään, onko säännöksessä epätarkkuuksia tai ongelmakohtia, sekä yksityiskohtaisten kysymysten kautta pykälän asettamia vaatimuksia viranomaisille. Selvityksessä todetaan, että kielilain 25 § vaikuttaa muotoilultaan toimivalta, vaikka se rinnastaessaan kaikki julkisia hallintotehtäviä hoitavat tahot viranomaisiin saattaisi vaatia joitakin täsmennyksiä. Kielilain viranomaisvelvoitteet kohdistuvat kaikkiin julkisia hallintotehtäviä hoitaviin yksityisiin suoraan 25 §:n ensimmäisen virkkeen perusteella. Toinen virke velvoittaa ostopalveluja käyttävän viranomaisen varmistumaan siitä, että kielilain velvoitteet tulevat huomioon otetuiksi. Kielilain 25 §:n velvoitteiden valvonta tapahtuu ensimmäisen virkkeen osalta ylimmille laillisuusvalvojille tehtyjen kanteluiden kautta. Toisen virkkeen osalta useat toimeksiannot kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin, jolloin aluehallintovirastojen rooli lupa- ja valvontaviranomaisena tulee keskeiseksi. Kolmannen virkkeen kohdalla kyse on tukitehtävistä, joista osaa voidaan kuitenkin pitää julkisina tehtävinä ja täten ylimpien laillisuusvalvojien valvontavaltaan kuuluvina. Kokonaiskuvan saamiseksi kielilain mukaisesta palvelusisällöstä yksi keino voisi olla kehittää yhdenvertaisuussuunnitelmia

Teräsmaston tuulivasteen analyysi:Ylivieskan uuden kirkon kellotapuli

Tiivistelmä. Työn tavoitteena on määrittää Ylivieskan uuden kirkon kellotapulin tuulen vaste. Kellotapuli on korkea ja hoikka teräsristikkorakenteinen masto. Rakenteen keveys ja joustavuus altistaa tuulen staattiselle ja dynaamiselle kuormalle. Työn ensimmäisessä osassa käydään läpi värähtelyn ja tuulen ominaisuuksia teoreettisesta ja laskennallisesta lähtökohdasta. Toisessa osassa lasketaan näillä keinoilla tapulin värähtelyominaisuuksia ja vaste tuulen kuormalle. Tuulen harmoninen poikkisuuntainen kuorma lasketaan Eurokoodin mukaisesti ja CFD-ohjelmalla mallintaen. Käsin laskettuja tuloksia verrataan FEM-mallinnuksen tuloksiin. Mitoitusosio tehdään käyttäen Mathcad-ohjelmaa käsinlaskuihin. FEM-mallinnukseen käytetään kahta ohjelmaa. Robot Structural Analysis -ohjelmalla mallinnetaan tapulin ominaistaajuuksia, tuulikuorman jakautumista, tapulin staattista ja dynaamista taipumaa sekä kiihtyvyyksiä. SimScale-ohjelmalla varmistetaan värähtelymitoitus ja tutkitaan tuulen ohivirtauksen poikittaiskuormaa. Tuulikuormaa käsitellään staattisena ja dynaamisena tuulen suuntaisena kuormana. Tuulen ohivirtauksen aiheuttama pyörreratailmiön kuorma on harmonista ja tuulelle poikittaissuuntaista. Tuloksina saatiin kellotapulin alimmat ominaistaajuudet, taipumat, kiertymät ja kiihtyvyydet. Alimmat ominaistaajuudet ovat matalia 2,37 Hz ja 2,82 Hz. Pyörreratailmiö ei kuitenkaan ilmene näillä taajuuksilla. Suurimat taipumat ylittävät suositusraja-arvon H/500, mutta ovat hyväksyttävissä. Käyttörajatilan taipuma on noin H/350 ja murtorajatilassa noin H/200. Eurokoodin ohjeet toimivat staattisen kuorman mitoituksessa, mutta dynaamisen kuorman mitoitus poikkeaa muista laskennoista. Dynaamisen kuorman varmaan laskemiseen tarvitaan tuulitunnelitestausta joko pienoismalleilla tai virtuaalisesti.Analysis of wind effects on a steel mast : bell tower of new Ylivieska Church. Abstract. The subject for this thesis is to determine the wind effects for the bell tower of new Ylivieska church. The bell tower is tall and slender lattice steel tower. The lightweight and flexible frame exposes the bell tower to static and dynamic wind loads. The first part of the thesis deals with the properties of vibrations and wind from a theoretical and calculational point of view. In the second part, the vibration characteristics of the bell tower and the response to the wind load are calculated by these means. The harmonic transverse load of the wind is calculated according to the Eurocode and modeled with a CFD program. The manually calculated results are compared with the results of the FEM modeling. The design section uses Mathcad for manual calculations. Two programs are used for FEM modeling. Robot Structural Analysis is used to model the natural frequencies, the distribution of the wind load, the static and dynamic deflections, and the accelerations of the bell tower. SimScale is used to ensure the natural frequencies and to model the transverse load of the wind. The wind load is treated as a static and dynamic load in the wind direction. The load caused by vortex shedding is harmonic and transverse to the wind. Calculations results include lowest natural frequencies, deflections, rotations, and accelerations. The lowest natural frequencies are 2.37 Hz and 2.82 Hz. Fortunately, the vortex shedding phenomenon does not occur at these frequencies. The maximum deflections exceed the recommended limit value of H/500 but are acceptable. The deflection in the service limit state is about H/350 and in the ultimate limit state about H/200. The Eurocode guidelines work for static load sizing, but dynamic load sizing differs from other calculations. To reliably calculate the dynamic load, wind tunnel testing is required either on scale models or virtually