Participation of older people in learning studies. A scoping review

The participation and meaningful engagement of older people are strongly supported because of their individual and communal benefits. Currently there is a lack of general understanding of how older people participate in research activities. The purpose of this review was to examine the ways older people participate in learning studies. A search of abstracts of empirical studies published in English was conducted in three databases between 2015 and 2019 using scoping review methodology. The results showed that most often older people did participate as study subjects in clinical studies. Other participant roles included informants, partners, and multiple roles. The review addressed a paucity in qualitative and participatory roles in older people’s learning studies. All participant roles are still needed to provide various standpoints for learning studies. Further studies are suggested to provide various meaningful and participatory ways for older people to get involved in research activities. (DIPF/Orig.

Varhaiskasvatuksen kriisi ja ratkaisutoimet Helsingin Sanomien uutisjutuissa

Tämä tutkielma käsittelee varhaiskasvatuksen kriisiä ja kriisin ratkaisutoimia Helsingin Sanomien uutisjuttujen pohjalta. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula ja siitä aiheutuneet ongelmat ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä mediassa. Varhaiskasvatusalan merkittävin haaste on henkilöstöresurssipula, joka osaltaan heikentää varhaiskasvatuksen työoloja ja työhyvinvointia. Lisäksi alan matalapalkkaisuus ja alhainen arvostus aiheuttavat tyytymättömyyttä alalla. Varhaiskasvatusalan epäkohtiin puuttumalla alan pito- ja vetovoimaa voitaisiin parantaa ja alan ongelmia ratkaista. Tutkielmassa analysoidaan uutisjuttujen puhetapoja diskurssianalyyttisestä viitekehyksestä, kiinnittäen erityistä huomiota puhetapojen valtasuhteisiin. Diskurssianalyysin avulla analysoidaan, kuinka sosiaalinen todellisuus rakentuu ja millaisia merkityksiä puhetavat tuottavat. Valtasuhteita analysoitaessa huomio kiinnittyy siihen, mitkä puhetavat ovat valta-asemassa ja mitkä puhetavat marginalisoidaan. Aineisto koostuu 15 Helsingin Sanomissa 1.9.2022-25.1.2023 aikavälillä julkaistusta uutisjutusta. Uutisjutuista oli tunnistettavissa neljä varhaiskasvatuksen kriisiytymisdiskurssia, joista kaksi käsitteli varhaiskasvatuksen kriisistä rakentunutta kuvaa, kun taas kaksi keskittyi varhaiskasvatuksen kriisin ratkaisutoimiin. Varhaiskasvatuksen kriisiä käsittelevät diskurssit ovat henkilöstöpula- ja hyvinvointivaje-diskurssi. Ratkaisutoimiin keskittyneet diskurssit ovat koulutuspoliittinen diskurssi ja työolojen ja palkkauksen parantamisdiskurssi. Henkilöstöpula-diskurssi pitää henkilöstöpulaa itsestään selvänä syynä varhaiskasvatuksen kriisille. Diskurssi ei ota huomioon niitä syitä, jotka ovat johtaneet henkilöstöresurssiongelmiin. Hyvinvointivaje-diskurssi jää valta-asemassa olevan henkilöstöpula-diskurssin varjoon. Hyvinvointivaje-diskurssi tuottaa varhaiskasvatuksesta kuvaa, jossa lasten turvallisuus ja hyvinvointi ei ole taattua ja jossa henkilöstö voi huonosti. Ratkaisutoimiin keskittyneistä diskursseista koulutuspoliittinen diskurssi pitää valta-asemaa työolojen ja palkkauksen parantamisdiskurssiin nähden. Koulutuspoliittinen puhe tuottaa ratkaisutoimista kuvaa, jonka mukaisesti kriisi on ratkaistavissa koulutuspoliittisin toimin, lähinnä koulutuspaikkoja lisäämällä. Selvästi vähiten puhetilaa saa työoloihin ja palkkaukseen keskittynyt diskurssi. Diskurssin mukaisesti kriisi voidaan ratkaista kestävästi ainoastaan työoloja ja palkkausta parantamalla. Medialla on oleellinen vaikutus siihen, millaisena varhaiskasvatuksen kriisi ongelmineen ja ratkaisutoimineen nähdään. Erityisesti valtaapitävät diskurssit vaikuttavat siihen, mitkä varhaiskasvatuksen haasteet ja ratkaisutoimet nousevat keskiöön. Tässä tapauksessa henkilöstöpula-diskurssi ja koulutuspoliittinen puhe ovat hegemonisessa asemassa. Nämä puhetavat vievät elintilaa muilta puhetavoilta. Valta-asemassa olevat diskurssit saavuttavat totuuden aseman marginaalisia puhetapoja useammin, joten sillä on merkitystä, mitkä puhetavat saavat mediassa puhetilaa

Maatilayrittäjät maatalouskoneiden ja –laitteiden tuotekehityksen tukena

Agro Living Lab on hanke, jossa maa- ja metsätalouden koneiden, laitteiden ja palveluiden tuottajat sekä loppukäyttäjät – maanviljelijät ja koneurakoitsijat – kohtaavat. Hankkeessa on kehitetty menetelmiä ja toimintatapoja, joilla käyttäjän näkemys, kokemus ja mielipiteet saadaan mukaan valmistajien tuotekehitysprosessiin. Näin huomioimalla käyttäjän tarpeet valmistajat saavat ajantasaista ja maanläheistä tietoa oman tuotekehityksensä lähdeaineistoksi. Maatilayrittäjille hyödyt tulevat konkreettisiksi helppokäyttöisempinä ja turvallisempina koneina ja laitteina, helpommin omaksuttavina palveluina, sekä sitä myöten säästettynä työaikana. Hankkeessa on kerätty käyttäjäverkosto, johon kuuluu n. 200 maatilayrittäjää Etelä-Pohjanmaan alueelta. Verkostossa on edustettuna kaikki maatilatalouden tuotantosuunnat. Verkoston avulla on tehty lukuisia menetelmäpilotointeja, joihin jäseniä on kutsuttu testaajiksi, ideoijiksi sekä arvioijiksi. Lisäksi jäsenistölle on järjestetty erilaisia kokoontumisia ja opintomatkoja, joissa on ollut mahdollisuus saada ajantasaista tietoa alan kehityksestä ja verkostoitua muiden jäsenien kesken. Keskeistä toimintaa hankkeessa ovat olleet erilaiset menetelmäpilotoinnit. Nämä voidaan jakaa kolmeen ryhmään: Käyttäjä- ja käyttöympäristötutkimukset, käytettävyystestaukset sekä käyttäjälähtöiset innovaatiomenetelmät. Pilotoinnit on tehty tiiviissä yhteistyössä maatilayrittäjien sekä hankkeen yhteistyöyrityksien kanssa. Agro Living Lab:n osaamista on ollut kehittää ja tuoda tilaisuuksiin menetelmät ja toimintatavat, joilla kukin tilaisuus on toteutettu. Käyttäjä- ja käyttöympäristötutkimuksissa käytetään yleisimmin erilaisia haastattelu- ja kyselytekniikoita. Hankkeessa on tutkittu ja kehitetty mm. ryhmähaastattelua, teemahaastattelua sekä tilalla tapahtuvaa haastattelua. Kyselytutkimuksia on tehty niin kohdennetusti tietyn profiilin omaaville käyttäjille kuin yleisesti käyttäjäverkoston jäsenille. Käytettävyystestauksissa on testattu niin pieniä kuin suuriakin koneita ja laitteita. Testauksia on tehty keskitetysti opetustilalla tai käyttäjäverkoston jäsenien omilla tiloilla, jonne testattavat laitteet on viety. Tunnetut testimenetelmät on räätälöity kuhunkin tapaukseen paremmin sopivaksi. Käyttäjälähtöisiksi innovaatiomenetelmiksi on kehitetty erilaisia ideointi- ja arviointityöpajoja, joissa käyttäjäverkoston jäsenillä on ollut mahdollisuus arvioida olemassa olevia ideoita ja tuotteita tai kehitellä ja ideoida täysin uusia ratkaisuja tiettyyn kysymysasetteluun. Aiheet ovat voineet olla teknisiä tai palvelullisia haasteita, joihin on toivottu suoraa palautetta maatilayrittäjiltä. Agro Living Lab -hankkeen toteuttaa Frami Oy, Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksikkö sekä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Rahoittajina ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Seinäjoen seutu, Kauhavan kaupunki sekä viisi yhteistyöyritystä

Sairaanhoitajien kokemuksia voimavaroistaan vanhustyössä

Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Myös Suomessa ikääntyneiden määrä kasvaa nopeasti ja hoitohenkilökunta kohtaa työssään yhä enemmän ikääntyneitä asiakkaita. Hoitohenkilökunnan tarve tulee näin ollen tulevaisuudessa lisääntymään. Tämän vuoksi on tärkeää, että hoitohenkilökunnan voimavaroihin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla sairaanhoitajien kokemuksia heidän voimavaroistaan pienissä ikääntyneiden palveluyksiköissä. Tutkimustehtävinä oli tutkia, mitkä asiat vanhustyössä työskentelevät sairaanhoitajat kokivat mielekkäinä, millaisia haasteita työssä oli ja millaisia selviytymiskeinoja heillä oli selvitä haasteista. Opinnäytetyö on osa Eheä Elämän Ehtoo -hanketta. EEE-hankkeen tarkoituksena on luoda toimintamalleja, jotka parantavat vanhusväestön hyvinvointia, terveyttä ja omaehtoista vanhuudessa pärjäämistä. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä on käytetty teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastattelin kolmea sairaanhoitajaa. Jokaisen haastateltavan työhön kuului myös esimiestehtäviä. Tutkimustulosten analysointiin käytin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen mukaan sairaanhoitajat kokivat työnsä mielekkääksi, jos työyhteisö oli toimiva. Mielekkyyttä lisäsi myös työn ihmisläheisyys ja mahdollisuudet päättää omasta työstä. Sairaanhoitajat kokivat haasteelliseksi esimiestehtävät. Esimiestehtävissä haasteellisena pidettiin esimerkiksi usealta eri taholta tulevia vaatimuksia. Työssä haastavana koettiin myös työn henkinen raskaus ja työn hallintaan liittyvät asiat, esimerkiksi kiire. Haasteista selviytymisessä auttoi työyhteisöltä saatu tuki, oman työn hallinta, esimerkiksi osaamiset ja koulutukset. Haasteista selviytymisen kannalta tärkeässä roolissa oli myös henkilökohtainen elämä esimerkiksi perheen tuki. Kun sairaanhoitajia kuormittavat tekijät ovat tiedossa, niitä voidaan myös yrittää vähentää ja ennaltaehkäistä työpaikoilla. Kuormittavien tekijöiden vaikutuksia voidaan työpaikoilla vähentää esimerkiksi lisäämällä sairaanhoitajille annettavan tuen määrää.My thesis is a part of EEE Project. The purpose of the project is to create models that improve the health and well-being of old people. My study questions were; What things do nurses consider meaningful when working with the elderly? What kind of challenges do they have when working with the elderly? How do nurses cope with the challenges? This thesis was qualitative. I did theme-based interviews which was my data collection method. I interviewed three registered general nurses who had worked with old people. Then I analyzed the interviews using the method of content analysis. According to the main results, the nurses regarded their work as meaningful if the work community was good, their work was human-oriented, they could make their own decisions and they could affect their working conditions. The nurses were loaded with a lot of managerial duties, mental challenges and quick responses to various situations. For example, workplace support, family, and education helped the nurses to cope with the challenges. The information in this study is useful for the nursing staff at rest homes. When the challenges at work are recognized, they can be reduced and prevented

Asiakaskokemuksen selvittäminen NPS-mittaustuloksen kasvattamiseksi S-market Haliselle

Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Turussa sijaitseva S-market Halinen. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää syitä, miksi S-market Halisen NPS-mittauksen tulos on jäänyt matalaksi. NPS-mittauksella selvitetään, kuinka moni asiakas suosittelisi kauppaa muille. Matalaa mittaustulosta selvitetään toteuttamalla S-market Halisen asiakkaille asiakastyytyväisyyskysely. Kyselyn tarkoituksena on löytää asioita mihin kyselyn vastaajat ovat tyytyväisiä ja missä asioissa on kehitettävää. Näin selvitetään myös, miksi asiakkaat suosittelevat tai eivät suosittele kauppaa muille. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista selvitetään missä S-market Halinen on onnistunut asiakkaidensa silmissä sekä missä asioissa on kehitettävää. Toimeksiantaja S-market Halinen saa opinnäytetyön tuloksena selville asiakkaidensa tämänhetkisen asiakaskokemuksen laadun, sekä kehitysehdotuksia asiakaskokemuksen parantamiseen. Asiakaskokemuksen parantamisella pystytään nostamaan S-market Halisen NPS-mittauksen tulosta tulevaisuudessa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu asiakaskokemuksesta, siihen vaikuttavista tekijöistä, asiakaskokemuksen mittaamisesta ja kvantitatiivisesta tutkimuksesta. Teoreetti-nen viitekehys on valittu pohjustamaan ja tukemaan opinnäytetyön tutkimusongelman rat-kaisua. Asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2023 kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Asiakastyytyväisyyskysely jaettiin viiteen eri osioon, jotka ovat taustatiedot, asiakaspalvelu, tuotteet, myymälä ja suositteleminen. Tutkimuksen tulokset analysoidaan näiden teemojen mukaisesti. Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksista selvisi, että S-market Halisen asiakkaille tärkeimpiä kriteerejä kaupassa asioidessa on tuotteiden hinta ja saatavuus. Näissä molemmissa kriteereissä S-market Halinen on vastaajien mukaan onnistunut kiitettävästi. Myös S-market Halisen asiakaspalvelua ja kaupassa asioimisen toimivuutta pidettiin hyvänä. Nämä ovat myös syitä miksi S-market Halisen myymälää on suositeltu myös muille. Kehitettäviksi aiheiksi nousivat heviosaston tuotteiden tuoreus, tuotevalikoiman laajuuteen vaikuttaminen, myymälärakennuksen kunto ja siisteys sekä myymälän alueella olevat häiriköt

Lasten ja nuorten kokoista aktiivista kansalaisuutta etsimässä : Aktiivisen kansalaisuuden ulottuvuudet peruskoulun ja lukion yhteiskuntaopin oppikirjoissa

Alaikäisten lasten ja nuorten asema kansalaisina on erityinen: heillä on kansalaisen virallinen status mutta jäävät tästä huolimatta usein julkisen keskustelun ja yhteiskuntapoliittisen toiminnan ulkopuolelle. Lasten ja nuorten puolinaiseen kansalaisuuteen liittyvä problematiikka on saanut merkittävästi huomiota osakseen viimeisten vuosien aikana. Huomio on kiinnittynyt paitsi lasten oikeuksien toteutumattomuuteen myös nuorten poliittiseen passivoitumiseen. Myös koulutuspolitiikan kentällä on herätty keskusteluun ja sen tulos on konkretisoitunut niin peruskoulun kuin myös lukion uusissa opetussuunnitelmissa, joissa oppilaiden aktiivisuuden ja kansalaistaitojen korostuminen näkyy yhteiskuntaopin opetuksen varhaisemmassa aloittamisessa, lisääntyneinä yhteiskuntaopin kursseina sekä aktiivisen kansalaisuuden korostamisena aihekokonaisuuksissa ja laaja-alaisen osaamisen näkökulmassa. Erityisesti aktiivisen kansalaisen roolin opettaminen ja sen harjoittaminen näkyvät opetuksellisina päämäärinä. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia aktiivisen kansalaisuuden ulottuvuuksia uuden opetussuunnitelman mukaisissa peruskoulun ja lukion yhteiskuntaopin oppikirjoissa lapsille ja nuorille tarjotaan. Tutkimusaineistona käytetään vuonna 2016 voimaan tulleiden opetussuunnitelmien mukaisia peruskoulun ja lukion yhteiskuntaopin oppikirjoja. Oppikirjatutkimuksen mukaan oppikirjoissa tiivistyy kyseisen aikakauden tiedot ja näkemykset ja ne ovat myös tarvittaessa herkkiä reagoimaan yhteiskunnallisiin muutoksiin. Oppikirjat rakentavat kuvaa siitä, minkälaisia kansalaisia koululaitoksen halutaan nykypäivän lapsista ja nuorista kasvattavan ja miten heidät nähdään ja miten heidän toivotaan toimivan osana ympäröivää yhteiskuntaa. Analyysimenetelmänä käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, jota vahvistetaan diskurssianalyyttisillä otteilla. Analyysin tuloksena on kolme aktiivisen kansalaisuuden ulottuvuutta: kriittinen kansalaisuus, elämänpoliittinen kansalaisuus ja anti-passiivinen kansalaisuus. Analyysin tulokset osoittavat, että yhteiskuntaopin oppikirjoissa lapset ja nuoret nähdään aktiivisina kansalaisina – ei pelkästään tulevina kansalaisina. Heille tarjotaan rooleja, kuten kuluttaja, vaikuttaja ja mielenosoittaja, jotka ovat aiemmassa diskurssissa kuuluneet erityisesti aikuisille. Oppikirjat antavat ymmärtää, että lasten ja nuorten mielipiteillä, näkökulmilla ja valinnoilla on merkitystä ja vaikutusta. Aktiivinen kansalaisuus näyttäytyy kuitenkin januskasvoisena: oppikirjojen aktiivinen kansalaisuus on paitsi osallisuutta edistävä niin myös poissulkeva voima. Aktiivisen kansalaisuuden ihannoinnin kääntöpuolena nähdään kielteinen suhtautuminen passiiviseen kansalaisuuteen. Aktiivista kansalaisuutta tulee tavoitella mutta samalla on myös tiedostettava, että sen ulkopuolelle jäävät lapset ja nuoret voivat kokea epäkansalaisuuden tunnetta ja sitä kautta syrjäytyneisyyttä

EDI:n käyttöönotto tilausprosessissa metalliteollisuuden yrityksessä

Organisaatiot ovat useiden vuosikymmenien aikana ottaneet käyttöönsä elektronisen liiketoiminnan teknologioita asiakas-toimittajasuhteisiin kaupankäynnin muuttuessa yhä elektronisemmaksi sekä tilausvolyymien kasvun myötä. Mittava määrä useiden organisaatioiden tilausliikenteestä toteutetaan EDI:llä. EDI eli Electronic Data Interchange on määrämuotoinen tiedonsiirtoteknologia, joka luo organisaatioista verkostoja sekä tarjoaa mahdollisuuden organisaatioiden väliseen tehokkaaseen kommunikointiin. EDI-käyttöönottoa pidetään muiden IT-projektien tapaan haastavana prosessina. Käyttöönottoa ei voida täysin toteuttaa niin kuin muita teknologisia käyttöönottoja, joten organisaatioissa on tärkeää löytää tekijät, jotka luovat EDI-käyttöönotosta onnistuneen. Diplomityön päätavoitteena on tarkastella, mitkä tekijät vaikuttavat EDI-käyttöönottoon. Esitetty tavoite pyritään saavuttamaan perehtymällä alan aikaisempaan tehtyyn tutkimukseen ja kirjallisuuteen sekä osallistuvana havainnointina. Empiirisenä aineistona työssä toimii kohdeorganisaation toteuttama EDI-käyttöönotto tilausprosessin vaiheisiin: tilauksen vastaanotto ja –vahvistaminen. Teoreettisen aineiston pohjalta luodaan EDI:n onnistuneen käyttöönoton viitekehys, jota hyödynnetään empiirisen aineiston analyysiä varten. Analyysin pohjalta löydetään tutkimuksen tulokset ja luodaan EDI-käyttöönoton ohjeellinen ”check list” eli käyttöönotto suunnitelma. Tämän tarkoitus on toimia tulevien käyttöönottoprojektien suunnittelun ja toteutuksen ohjeena. Tutkimuksen tulos osoittaa, että useilla eri tason tekijöillä on vaikutus onnistuneeseen EDI-käyttöönottoon. Yleispätevällä tasolla käyttöönottoon vaikuttavat prosessin elinkaari, projektinhallinnalliset piirteet, sidosryhmien sitoutuminen sekä näiden välinen viestintä. Yksityiskohtaisessa käyttöönottosuunnitelmassa esitellään kaikki yksityiskohtaisemmat toimenpiteet, jotka tietyn elinkaaren aikana tulisi toteuttaa. Tulevaisuuden EDI- ja muiden IT-projektien käyttöönottojen kannalta on tärkeä jatkokehittää suunnitelmaa eteenpäin

Stipendiohjelmat, Suomi ja Yhdysvallat : Ulkopoliittinen kulttuuripolitiikka ja amerikkalaistuminen 1960-luvulla

Kylmän sodan päättyminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa synnytti tarpeen tarkastella kylmän sodan aikaa uudesta näkökulmasta. Uusi kylmän sodan historiantutkimuksen sekä kulttuurisen kylmän sodan tutkimuksen synnyt vastasivat uuden aikakauden synnyttämiin tarpeisiin. Kulttuurin ja politiikan suhde korostui kylmän sodan aikaisessa vastakkaisten blokkien kaksin kamppailussa. Kulttuurista tuli yksi kylmän sodan aseita. Kylmän sodan kuumennettua entisestään nousi kulttuuri kylmän sodan kontekstissa entistä merkittävämpään asemaan. Yhdysvaltain harjoittama soft power –poltiikka yhdessä amerikkalaistumisilmiön kanssa vaikuttivat Yhdysvaltojen rajojen ulkopuolelle saakka. Tässä tutkimuksessa on selvitetty, kuinka ulkopoliittista kulttuuripolitiikkaa hoidettiin Suomen ja Yhdysvaltojen välillä 1960-luvulla. Erityisesti maiden väliset vaihto- ja stipendijärjestelmät peilaavat ulkopoliittisen kulttuuripolitiikan kehitystä ja asemaa kahdenvälisissä suhteissa. Tutkimuksen kannalta oli merkittävää peilata Suomen ja Yhdysvaltojen välisten vaihto- ja stipendiohjelmien kehitystä muiden Pohjoismaiden vastaavaan kehitykseen 1960-luvulla. Maailmanpoliittinen tilanne ja Suomen kansainvälis-poliittinen asema osaltaan vaikuttivat näiden ulkopolitiikan kulttuuripoliittisten suhteiden kehittymiseen. Tutkimuksessa pääasiallisena aineistona toimivat ulkoasianministeriön arkiston materiaali, Yhdysvaltojen hallituksen julkaisemat sähköiset materiaalit sekä keskeinen tutkimuskirjallisuus amerikkalaistumisesta, stipendiohjelmista sekä ulkopoliittisesta kulttuuripolitiikasta. Tutkimus osoittaa, että Suomen vaihto- ja stipendijärjestelmät 1960-luvulla olivat poikkeavanlaiset verrattuna muihin Pohjoismaihin. Keskeisimpänä tutkimustuloksena voidaan pitää sitä, että Suomen ja Yhdysvaltojen väliseen kulttuurivaihtoon ja stipendiohjelmiin on panostettu merkittävästi Yhdysvaltojen taholta. Voidaan myös katsoa, että Suomen 1960-luvulla kehittynyt liennytyspoliittinen rooli on keskeinen amerikkalaistumisen leviämisen kannalta Suomessa. Todisteena amerikkalaistumisen ilmentymisistä Suomessa voidaan pitää kiinnostuneisuutta vaihto- ja stipendiohjelmiin. Toisaalta myös yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen läpimurtoa stipendiohjelmien avustuksella voidaan pitää todisteena siitä, että amerikkalaistuminen on vaikuttanut stipendiohjelmien kautta

Rintakipupotilaan hoito lentokoneessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja tuottaa opetusvideo rintakipupotilaan hoidosta lennon aikana matkustamopalveluhenkilöstön koulutuskäyttöön erääseen Suomessa toimivaan lentoyhtiöön. Opinnäytetyön tuottaman opetusvideon tavoitteena oli kuvata rintakipupotilaan oireiden tunnistamien, ensiapu lentokoneessa, toiminta lennon laskeutumisen jälkeen sekä lentokoneympäristön tuomat erityispiirteet. Lentokoneen paineistetun matkustamon happiosapaine on noin 15 % matalampi kuin merenpinnankorkeudella. Tämän vuoksi lentäminen rasittaa kehoa ja se voi olla riski varsinkin sydän- ja keuhkosairauksia sairastavalle henkilölle. Sydänperäisistä rintakivuista tärkeimpiä ovat sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktin aiheuttama kipu. Vuosittain sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat arviolta 17,9 miljoonaa kuolemaa maailmanlaajuisesti. Yleisin sydänpysähdyksen aiheuttava sairaus on sepelvaltimotauti ja siihen liittyvä sydäninfarkti. Tukoksen muodostumisen estämiseksi annetaan ensiapuna asetyylisalisyylihappoa ja nitroglyseriini helpottaa oireita. Kivun lievitykseen tarvitaan morfiinia tai muita opioideja. Sydänpysähdyksessä peruselvytys tulee aloittaa välittömästi. Nopea sydämen defibrillaatio antaa entistä paremmat mahdollisuudet henkilön pelastamiselle. Opetusvideo tuotettiin matkustamohenkilökunnan koulutuskäyttöön. Videon laatimista varten kerättiin luotettaviin lähteisiin perustuvaa teoriatietoa, joka koostettiin opinnäytetyön kirjalliseen osioon. Opetusvideolle laadittiin käsikirjoitus, jonka jälkeen kuvattiin videoon tarvittava materiaali. Kuvausmateriaali editointiin valmiiksi videoksi, jonka jälkeen siihen äänitettiin kerronta sekä lisättiin tekstit. Tämän jälkeen valmis video esiteltiin tilaajalle. Saadun palautteen mukaan video vastasi tilaajan toiveita ja tarpeita

Experiences of Intersubjectivity and Agency in Human-Horse Relationships Differ Between Box- and Open-Shed-Stable Environments

Human-horse relationships can be experienced in many ways and the horse companion can be given various roles, from a partner in action to a tool or commodity. How humans experience connection with horses and what kinds of roles are assigned to them may reflect or even depend on the real-life co-actions and environments. In this study, we assessed experiences of intersubjectivity in human-horse relationships, focusing particularly on whether and how agency and emotional and embodied intersubjectivity with the horse were discussed by horse owners. We conducted the study in two different stable environments, namely box stables and open-shed stables, that differ particularly in the horses' possibilities to execute independent decision-making in their daily lives. We conducted semi-structured interviews of 25 horse owners and analyzed them using theory-guided qualitative content analysis for notions of agency and intersubjectivity. Overall, while there were only a few explicit accounts of embodied intersubjectivity in action, it was most explicitly apparent in descriptions of hacking and doing other things than riding. Additionally, intersubjectivity was apparent in descriptions of horse emotions. There were several differences in the horse owners' accounts at the different stable environments. Respondents at the open-shed stables assigned agency more often to the horse or simultaneously themselves and the horse, discussed more often horse emotions, and emphasized hacking, playing, or just being with the horse as meaningful co-actions. At the box stables, accounts emphasizing competing, self-evidence of riding as the main activity, and human agency in co-action were more common. These results show that the management environment and forms of co-action are connected to the thoughts and views equestrians have on agency and experiences of intersubjectivity in horse-human relationships.Peer reviewe