Lapsiperheiden kerhotoiminnan yhteys sen kävijöiden hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen : Kuvaileva haastattelututkimus vanhempien kokemuksista Parasta Lapsille ry:n Iltaryhmästä

Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvailla Parasta Lapsille Pateniemen osasto ry:n Iltaryhmän, Oulun Rajakylässä järjestettävän lapsiperheiden kerhotoiminnan, yhteyttä sen kävijäperheiden hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen vanhempien näkökulmasta sekä kerätä kehittämisajatuksia iltaryhmätoimintaa koskien. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa opinnäytetyön tilaajalle tietoa Iltaryhmän merkityksestä perheiden hyvinvoinnin ja arjessa jaksamisen tukemisessa. Opinnäytetyön tilaaja voi hyödyntää tuloksia iltaryhmätoiminnan kehittämiseen paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Lisäksi sitä voidaan hyödyntää uuden vastaavan toiminnan käynnistämisvaiheessa. Opinnäytetyömme tilaaja on Parasta Lapsille ry ja aiheen saimme järjestön perhetoiminnan kehittäjältä. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys rakentuu lapsiperheiden hyvinvointiin ja arjessa jaksamiseen liittyvistä käsitteistä. Näitä ovat lapsiperheiden voimavarat ja elämänlaatu, vertaistuki ja sen merkitys lapsiperheille, lapsiperheiden osallisuus ja yhteisöllisyys sekä lapsi-vanhempisuhteen tukeminen. Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen työ. Aineisto kerättiin ryhmämuotoisella teemahaastattelulla haastattelemalla Iltaryhmään osallistuvien kävijäperheiden vanhempia. Haastatteluaineiston analysointimenetelmänä käytettiin aineiston teemoittelua. Tuloksista kävi ilmi muun muassa, että iltaryhmätoiminta lisää perheenjäsenten yhdessä viettämää aikaa, laajentaa perheiden sosiaalista verkostoa, tukee arjessa jaksamista ja, että maksuttomuus helpottaa toimintaan osallistumista. Tulosten mukaan Iltaryhmässä tulisi kehittää pelikertoja ohjatummiksi, toimintakautta pidemmäksi ja monipuolistaa ulkoilua. Opinnäytetyömme tuloksia voidaan hyödyntää Oulun Rajakylän Iltaryhmän toiminnan kehittämisessä tai vastaavanlaista iltaryhmätoimintaa suunniteltaessa. Aiheen tutkimista voisi jatkaa selvittämällä lasten kokemuksia Iltaryhmästä.The purpose of this thesis was to describe the experiences parents have about the family group organized in Rajakylä, Oulu and how they would develop activities in that group. The commissioner of this thesis is The Best for the Children, a volunteer based Finnish child welfare organization. The knowledge base of this thesis consists of concepts of family well-being and family coping which include inner resources and quality of life, peer support and its significance to family with children, participation and communality among families and supporting the relationship between child and parent. This thesis was a qualitative study. The data was collected using a theme-based group interview. Thematic analysis was used in this thesis. According to the results Rajakylä family group strengthens family well-being and helps the parents to cope with family life. For example, it increases the time spent with family members, helps to expand the social network and the fact that there is no separate payment for the activity makes it easier to participate. The results showed that game nights should be more organized, operating period should be longer and outdoor activities should be more versatile. The Best for the Children can use the results to develop the Rajakylä family group or utilize the knowledge when planning comparable activities. The thesis could be expanded by examining the experiences of the children in Rajakylä family group

Rovaniemen matkailun kasvu : nuorten aikuisten kokemukset elämänlaadun näkökulmasta

Uusimman matkailustrategian mukaan Suomi pyrkii olemaan vuoteen 2028 mennessä Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde. Rovaniemellä matkailijamäärät ovat toipuneet pandemiasta nopeasti, ja on ennakoitu, että vuosittainen miljoonan matkailijan raja saattaa ylittyä jo vuoteen 2030 mennessä. Matkailu tuo alueelle taloudellisia ja kulttuurisia mahdollisuuksia mutta voi myös aiheuttaa ympäristöön ja paikallisyhteisöihin kohdistuvia ongelmia, kuten infrastruktuurin kuormitusta ja paikallisten vieraantumista, mitkä vaikuttavat suoraan asukkaiden elämänlaatuun. Matkailun kasvua ja sen seurauksia on tutkittu esimerkiksi Barcelonassa ja Reykjavikissa, joissa on havaittu liikamatkailuun liittyviä vaikutuksia ja matkailua on ryhdytty rajoittamaan. Rovaniemellä matkailun kasvua on tutkittu esimerkiksi jakamistaloudennäkökulmasta. Vaikka Rovaniemellä ei koeta samanlaista matkailijoiden määrää kuin näissä kaupungeissa, myös Rovaniemellä on havaittavissa vastaavia vaikutuksia runsaista matkailijamääristä erityisesti sesonkiaikana. Tutkielmani edustaa fenomenologista tutkimusta ja sen tavoitteena on lisätä ymmärrystä matkailun vaikutuksesta paikallisten asukkaiden elämänlaatuun. Tätä lähestyn päätutkimuskysymyksen avulla miten paikallisten elämänlaadun käsite voi auttaa ymmärtämään kaupunkimatkailun kehitystä avulla, ja alakysymysten miten paikalliset ovat kokeneet matkailun vaikutukset ja matkailijamäärät arjessaan sekä miten paikallisten elämänlaatu voidaan huomioida tulevaisuuden matkailun kestävässä suunnittelussa. Tutkielma osallistuu keskusteluihin liikamatkailun vaikutuksista yhdistämällä ’Tourism Quality of Life’ sekä ’Urban Quality of life’ -teorioita, joiden avulla huomio kiinnittyy matkailukaupungissa asuvien elämänlaatuun. Tutkimuksen aineisto koostuu kuudesta haastattelusta, jotka toteutettiin keväällä 2024. Kerätty aineisto analysoitiin alkuperäisesti Giorgin fenomenologinen menetelmää mukaillen. Suomessa menetelmää on eniten soveltanut Juha Perttula, jonka muunnosta itsekin hyödynsin. Perttulan muunnos on laajennettu versio alkuperäisestä Giorgin menetelmästä. Tutkimuksen tuloksissa korostuivat positiiviset kokemukset työllisyysmahdollisuuksista, erilaisista kohtaamisista sekä runsaasta palvelutarjonnasta. Toisaalta sesongin aiheuttama kuormittavuus ja asumiseen liittyvät haasteet nousivat myös esille haastateltavien kokemuksia. Haastateltavat toivoivat kehitystä kohti ympärivuotista matkailua, jossa otetaan huomioon heidän tarpeensa. Tutkielman tulokset tarjoavat jatkotutkimuksille pohjan, jolla voidaan laajentaa ymmärrystä matkailun vaikutuksista eri ikäryhmien elämänlaatuun tai muihin Lapin kohteisiin. Nämä saattaisivat mahdollistaa paikallisten näkökulmasta matkailun nopean kasvun ajatuksen ja mahdollisesti haastaa jatkuvan kasvun ajatusta.According to the latest tourism strategy, Finland aims to become the most sustainably growing tourist destination in the Nordic countries by 2028. In Rovaniemi, the number of tourists has rapidly recovered from the pandemic, and it is predicted that the annual threshold of one million tourists may be exceeded by 2030. Tourism brings economic and cultural opportunities to the area but can also cause problems for the environment and local communities, such as infrastructure strain and alienation of locals, which directly affect the residents' quality of life. The growth of tourism and its consequences have been studied in cities like Barcelona and Reykjavik, where the impacts of overtourism have been observed and measures have been taken to limit tourism. In Rovaniemi, the growth of tourism has been examined, for instance, from the perspective of the sharing economy. Although Rovaniemi does not experience the same volume of tourists as these cities, similar effects are noticeable during peak seasons. This thesis represents phenomenological research and aims to increase understanding of the impact of tourism on the quality of life of local residents. This is approached through the main research question of how the concept of local quality of life can help understand the development of urban tourism, and the sub-questions of how locals experience the effects of tourism and tourist numbers in their daily lives, and how the quality of life of locals can be considered in sustainable tourism planning. The thesis contributes to discussions on the impacts of overtourism by combining the ‘Tourism Quality of Life’ and ‘Urban Quality of Life’ theories, which focus on the quality of life of residents in tourist cities. The research data consists of six interviews conducted in the spring of 2024. The collected data was analyzed using Giorgi's phenomenological method, as adapted by Juha Perttula in Finland. Perttula's adaptation is an extended version of the original Giorgi method. The results of the study highlighted positive experiences related to employment opportunities, various encounters, and the abundance of services. However, challenges related to seasonal congestion and housing also emerged from the interviewees' experiences. The interviewees expressed a desire for development towards year-round tourism that takes their needs into account. The findings of the thesis provide a foundation for further research to expand understanding of the impacts of tourism on the quality of life of different age groups or other destinations in Lapland. These could enable locals to reconsider the rapid growth of tourism and potentially challenge the idea of continuous growth

Sivuroolissa:ympäristö Suomen kehitysyhteistyöpolitiikassa vuosina 1980–1989

Tiivistelmä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten ympäristö näkyi Suomen harjoittamassa kehitysyhteistyöpolitiikassa 1980-luvulla. Aikaisemmin Suomen valtiollisen kehitysyhteistyön ympäristönäkökohtia on tutkittu lähinnä 1990-luvusta eteenpäin. Tarkastelun kohteena on ulkoministeriön ja muiden valtionhallinnonhaarojen tuottamat kehitysyhteistyötä ja ympäristöä käsittelevät mietinnöt sekä hallituksen ja ulkoministeriön kehitysyhteistyön vuosikertomukset. Tutkin, millaisia teemoja kuvattiin kehitysyhteistyön ympäristökysymyksinä sekä miten ympäristönäkökulmien huomioiminen näkyi kehitysyhteistyön hankkeissa ja motiiveissa. Kyse on laadullisesta tutkimuksesta, jossa menetelmänä toimii aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimukseni rakentuu temaattisesti kolmeen päälukuun. Ensimmäisessä luvussa käsittelen kehitysyhteistyön kansainvälisiä lähtökohtia ja erittelen Suomen ympäristötietoisen kehitysyhteistyön motiiveja. Toisessa luvussa tarkastelen, mitä aiheita käsiteltiin kehitysyhteistyön ympäristökysymyksinä. Kolmannessa luvussa tutkin, miten ympäristö näkyi Suomen kahdenvälisissä kehitysyhteistyöhankkeissa. Tutkielmani osoitti, ettei ympäristö ollut Suomen valtiollista kehitysyhteistyötä läpileikkaava teema 1980-luvulla. Ympäristötietoinen kehitysyhteistyö kuitenkin vahvistui ja selkeytyi vuosikymmenen kuluessa. Kehitysyhteistyöorganisaation ja ympäristötietoisen kehityspolitiikan nuoruus oli realiteetti tarkasteltaessa Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä. Vaikka orastavaa tahtoa ympäristötietoiselle kehitysyhteistyölle löytyi, hallinto kärsi asiantuntijavajeesta. Suomen kehitysyhteistyön ympäristötietoiset hankkeet olivat enimmäkseen ympäristön tilaa parantavia hankkeita. Ympäristön suojeluun liittyviä hankkeita oli huomattavasti vähemmän. Kansainväliset esimerkit innoittivat suomalaista kehitysyhteistyötä. Kehitysyhteistyön ympäristökysymyksiä pidettiin ennen kaikkea yhteiskunnallisina ja kulttuurisina ongelmina. Kehitysyhteistyössä luontoon ja ympäristöön liitetyt motiivit pohjautuivatkin niiden tarjoamaan inhimillisen hyvinvoinnin perustaan. Keskeisimpänä ympäristöön liittyvänä huolena oli maaperän laadun heikkeneminen. Kehitysmaiden ympäristön tilan heikentymistä pidettiin ensisijaisesti väestönkasvun sekä ihmisen virheellisen toiminnan seurauksena. Ympäristö Suomen kehityspolitiikan osana sisältää lukuisia eri jatkotutkimusmahdollisuuksia. Erityisen kiinnostavaa olisi tutkia, miten Suomi on toiminut kansainvälisillä areenoilla, millaisia puheenvuoroja Suomi on esittänyt ja miten Suomen toiminta vertautui esimerkiksi muiden Pohjoismaiden rinnalla

« Tervetuloa teknologia! » La technologie dans l enseignement et l évaluation de la compétence orale

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän opettajien tottumuksia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä teknologian käytöstä ranskan kielen suullisen kielitaidon opetuksessa ja arvioinnissa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: miten opettajat käyttävät teknologiaa ja mitä on hyvä teknologian käyttö. Nämä kaksi pääkysymystä sisältävät useita alakysymyksiä. Tutkimus on rajattu koskemaan peruskoulun ja lukion ranskan kielen opettajia. Tutkimusaineistona on e-lomakkeena toteutettu kysely, johon vastasi 47 opettajaa. Aineistoa täydentävät kolme lyhyttä haastattelua, joissa syvennetään kyselyn teemoja ja pohditaan syitä tuloksiin. Lisäksi keskeinen osa työtä on luku, jossa esitellään lyhyesti kaikki opettajien vastauksissaan esille tuomat sovellukset ja nettisivut. Tulokset osoittavat, että 93% opettajista käyttää teknologiaa suullisen kielitaidon opetuksessa vähintään pari kertaa kuussa, ja jopa 43% käyttää sitä lähes joka tunti. Käytetyimmät laitteet ovat tietokone, tabletti, älytaulu ja älypuhelin. Arvioinnissa teknologian käyttö on vähäisempää, vain 30% opettajista sanoo käyttävänsä sitä vähintään pari kertaa kuussa. Suurin osa opettajista, 77%, on sitä mieltä että teknologia on hyödyllistä. Opettajien vastauksista nousi esiin kolme pääasiallista vinkkiä teknologian käyttöön. Ensinnäkin äänittäminen ja videointi ovat erinomaisia tapoja harjoitella ja myös arvioida suullista kielitaitoa. Toiseksi internet tarjoaa loputtomasti autenttista materiaalia kuullunymmärtämiseen. Kolmanneksi on huomioitava käytännön vaatimukset, eli testattava aina teknologian toimivuus ja valittava tarpeeksi helpot sovellukset, jotta niiden opetteluun ei mene liikaa aikaa. Hyödyllisimmäksi mainitut sovellukset ja nettisivut ovat iMovie, Kahoot, Puppet Pals, QuickVoice, Quizlet, Showbie, Sock Puppet, Vocaroo, Whatsapp ja Youtube. Vaikka suurin osa opettajista suhtautuu teknologiaan myönteisesti, sen ongelmat tiedostetaan myös hyvin. Opettajien vastauksissa nousee erityisesti esiin uusien työtapojen omaksumiseen kuluva aika, teknologian pedagogisesti perustellun käytön vaikeus ja teknologian jatkuvan kehityksen mukana pysymisen haaste. Silti teknologian nähdään pääasiassa tuovan lisäarvoa opetukseen ja olevan välttämätön osa niin nykyajan kuin tulevaisuuden kielenopetusta

Am I Entitled to Help? Building Confidence Through Financial Inclusion

Financial inclusion has focused primarily on the accessibility of financial social services. However, it is important to note that individual financial practices not only require the opportunity to access financial structures, but also confidence in their accessibility to engage in and utilize such services. Individuals facing difficult life situations often encounter challenges in financial activities due to limited resources and a need for more skills. Consequently, their financial capability is often restricted, and they more frequently experience financial exclusion. Despite this problem, the literature on financial inclusion needs to give more attention to subjective financial inclusion. To understand the process of financially including vulnerable consumers, this study examines how experienced financial inclusion was a crucial element of financial capability in study participants’ daily financial activities. The study collected qualitative data from patients at Addiction Hospital in Järvenpää, Finland. The findings indicate that, before their experienced financial inclusion, the participants felt confident in being entitled to the available financial social services and their achievability. We suggest that supportive financial coaching should not only empower personal abilities and enable external opportunities but also build confidence in a sense of entitlement to fully utilize available financial social services

« Tervetuloa teknologia! » La technologie dans l enseignement et l évaluation de la compétence orale

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän opettajien tottumuksia ja hyväksi havaittuja käytäntöjä teknologian käytöstä ranskan kielen suullisen kielitaidon opetuksessa ja arvioinnissa. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: miten opettajat käyttävät teknologiaa ja mitä on hyvä teknologian käyttö. Nämä kaksi pääkysymystä sisältävät useita alakysymyksiä. Tutkimus on rajattu koskemaan peruskoulun ja lukion ranskan kielen opettajia. Tutkimusaineistona on e-lomakkeena toteutettu kysely, johon vastasi 47 opettajaa. Aineistoa täydentävät kolme lyhyttä haastattelua, joissa syvennetään kyselyn teemoja ja pohditaan syitä tuloksiin. Lisäksi keskeinen osa työtä on luku, jossa esitellään lyhyesti kaikki opettajien vastauksissaan esille tuomat sovellukset ja nettisivut. Tulokset osoittavat, että 93% opettajista käyttää teknologiaa suullisen kielitaidon opetuksessa vähintään pari kertaa kuussa, ja jopa 43% käyttää sitä lähes joka tunti. Käytetyimmät laitteet ovat tietokone, tabletti, älytaulu ja älypuhelin. Arvioinnissa teknologian käyttö on vähäisempää, vain 30% opettajista sanoo käyttävänsä sitä vähintään pari kertaa kuussa. Suurin osa opettajista, 77%, on sitä mieltä että teknologia on hyödyllistä. Opettajien vastauksista nousi esiin kolme pääasiallista vinkkiä teknologian käyttöön. Ensinnäkin äänittäminen ja videointi ovat erinomaisia tapoja harjoitella ja myös arvioida suullista kielitaitoa. Toiseksi internet tarjoaa loputtomasti autenttista materiaalia kuullunymmärtämiseen. Kolmanneksi on huomioitava käytännön vaatimukset, eli testattava aina teknologian toimivuus ja valittava tarpeeksi helpot sovellukset, jotta niiden opetteluun ei mene liikaa aikaa. Hyödyllisimmäksi mainitut sovellukset ja nettisivut ovat iMovie, Kahoot, Puppet Pals, QuickVoice, Quizlet, Showbie, Sock Puppet, Vocaroo, Whatsapp ja Youtube. Vaikka suurin osa opettajista suhtautuu teknologiaan myönteisesti, sen ongelmat tiedostetaan myös hyvin. Opettajien vastauksissa nousee erityisesti esiin uusien työtapojen omaksumiseen kuluva aika, teknologian pedagogisesti perustellun käytön vaikeus ja teknologian jatkuvan kehityksen mukana pysymisen haaste. Silti teknologian nähdään pääasiassa tuovan lisäarvoa opetukseen ja olevan välttämätön osa niin nykyajan kuin tulevaisuuden kielenopetusta

Entrepreneurship as a Neglected Pitfall in Future Finnish Teachers’ Readiness to Teach 21st Century Competencies and Financial Literacy: Expectancies, Values, and Capability

The aim of this study was to examine entrepreneurship in the context of future Finnish teachers’ readiness to teach 21st century (broad-based) competencies. Teachers’ self-efficacy in teaching entrepreneurial skills and financial matters is vital for their pupils to actively participate and flourish in future society. The study utilized survey data of future teachers’ expectancy-values in teaching seven broad-based competencies of the current national curriculum and their financial literacy. Future teachers expressed high interest in all competencies but reported the least self-efficacy and highest cost in teaching ICT as well as working life and entrepreneurship competencies. Teaching self-efficacy (TSE) in entrepreneurial competencies was predicted by subjective evaluations of financial capability and TSE in consumer skills. Teaching STEM subjects as well as male gender were related to better objective financial knowledge. We discuss the implications of observed financial capability, lack in self-efficacy, and high experienced cost of teaching these competencies. Support for future teachers’ readiness to teach working life skills, entrepreneurship, and financial literacy through phenomenon-based school subject collaboration, formal teacher training, and digital applications are emphasized

Finnish Home Economics Teachers Enabling Sustainability and Consumer Skills for Young People

Today, teachers around the world face the challenges of the ecological crisis. In Home Economics, ecological as well as economical viewpoints are intertwined in teaching. In Finland, sustainability education is integrated into different subjects as well as in transversal competencies in the curricula. Our study sheds light on how Finnish Home Economics teachers view themselves as sustainability and consumer educators and how they collaborate with teachers of other school subjects. Based on quantitative (N=153) and qualitative (N=256) survey data, we argue that teachers emphasize sustainable food education and that they teach consumer and sustainability skills broadly, varying themes from clothing to housing and spending. Teachers acknowledge their key role as consumer educators and consider young people well motivated regarding sustainability and consumer themes. Teachers prefer to cooperate with social studies, mathematics, and crafts on consumer education and with biology, social studies and crafts on sustainability education. The study indicates that the education of Home Economics teachers should be developed to provide more tools for teaching future sustainability and consumer themes.Today, teachers around the world face the challenges of the ecological crisis. In Home Economics, ecological as well as economical viewpoints are intertwined in teaching. In Finland, sustainability education is integrated into different subjects as well as in transversal competencies in the curricula. Our study sheds light on how Finnish Home Economics teachers view themselves as sustainability and consumer educators and how they collaborate with teachers of other school subjects. Based on quantitative (N=153) and qualitative (N=256) survey data, we argue that teachers emphasize sustainable food education and that they teach consumer and sustainability skills broadly, varying themes from clothing to housing and spending. Teachers acknowledge their key role as consumer educators and consider young people well motivated regarding sustainability and consumer themes. Teachers prefer to cooperate with social studies, mathematics, and crafts on consumer education and with biology, social studies and crafts on sustainability education. The study indicates that the education of Home Economics teachers should be developed to provide more tools for teaching future sustainability and consumer themesPeer reviewe