Sound mining in the North : a guide to environmental regulation and best practices supporting social sustainability

Julkaistu versi

Critical seasonal conditions in the reindeer-herding year: A synopsis of factors and events in Fennoscandia and north-western Russia

In this article, we identify what herders in Fennoscandia and northwestern Russia see as critical conditions and events in the annual reindeer herding cycle. Indigenous S´ami and Yamal reindeer herders identify eight seasons, each of which has crucial importance in its own way. Differences in perception between Fennoscandian and northwestern Russian reindeer herders about good and bad seasonal conditions are based on the degree of climatic and geographic variation, herd control and the variety of simultaneous pressures on pastures. The scope and speed of ongoing climate change in the Arctic will profoundly modify these conditions, and consequently shape critical events and outcomes in reindeer herding. The resulting challenges need to be assessed in the context of social and economic dynamics. Reindeer herders throughout Fennoscandia and Russia are concerned about future prospects of their livelihood. To adapt to climate change and develop new strategies, reindeer herders must have access to pastures; they must retain their mobility and flexibility; and their participation in land-use decisions must be endorsed. Climate change adaptation Indigenous peoples and local communities Reindeer Seasonality and harmful climatic conditionsCritical seasonal conditions in the reindeer-herding year: A synopsis of factors and events in Fennoscandia and north-western RussiapublishedVersio

Hyvä kaivos pohjoisessa : opaskirja ympäristösääntelyyn ja sosiaalista kestävyyttä tukeviin parhaisiin käytäntöihin

Julkaistu versi

Retoriikkaa vai sosiaalista kestävyyttä?:poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivostoiminnan suunnitteluprosesseissa Muonion Lapinkylässä ja Muonion paliskunnassa 2011–2012

Tutkimuksen aiheena on poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivostoiminnan suunnitteluprosesseissa. Tutkimuskohteena on kansainvälisen kaivosyhtiön Ruotsin Pajalaan ja Suomen Kolariin suunnittelema hankekokonaisuus. Hankkeet sijoittuvat Muonion lapinkylän ja Muonion paliskunnan laidunmaille. Suomessa on parasta aikaa vireillä useita kaivosprojekteja, joista valtaosa sijoittuu poronhoitoalueelle. Sekä kaivosalalla että poronhoitoyhteisöillä on tarve saada tietoa kyseisten elinkeinojen yhteensovittamisesta. Tutkimusta varten haastateltiin osallistamisprosessissa keskeisessä roolissa olevia poronhoitajia sekä kaivosyhtiön edustajia. Haastatteluja tehtiin yhteensä kymmenen. Keskeisenä osana vuosien 2011–2012 aikana kerättyä aineistoa on kolme Kolariin tehtyä kenttätyömatkaa. Kenttätöiden aikana tehtiin osallistuvaa havainnointia yhteensä kuudessa Kolarin kaivoshankkeeseen liittyvässä kokouksessa. Tapaustutkimuksen teoreettisena näkökulmana on poliittinen ekologia. Työssä selvitetään, mitä valittu tapaustutkimus kertoo osallistamiseen linkittyvästä vallankäytöstä ja sosiaalisen toimiluvan käsitteen soveltuvuudesta osallistavan suunnittelun tutkimukseen. Poronhoitoyhteisöjen kokemusten avulla määritetään, kuinka poronhoitajat voitaisiin osallistaa kaivoshankkeiden suunnitteluprosessiin näille toimivimmalla tavalla. Lisäksi pohditaan, kuinka osallistaminen tulisi määritellä, jotta sillä edistettäisiin sosiaalista kestävyyttä. Sosiaalisen toimiluvan käsite on liian retorinen ja näkökulmaltaan yhtiö-keskeinen soveltuakseen osallistavan suunnittelun tarkasteluun paikallisnäkökulmasta. Osallistaminen tulisi määritellä sisältämään sekä neuvottelun hankkeen vaikutuksista ja toteuttamisesta että hankkeen negatiivisten vaikutusten korvaamisen ja lieventämisen. Poronhoitajien osallistamisessa tulisi huomioida elinkeinon erityispiirteet ja kiireiset työsesongit. Yhteydenpidon poronhoitoyhteisöjen kanssa ja hankkeen vaikutusten seurannan tulee jatkua virallisen ympäristövaikutusten arviointiprosessin päättymisen jälkeenkin

Pursuing the good life in the North:examining the coexistence of reindeer herding, extractive industries and nature-based tourism in northern Fennoscandia

Abstract This dissertation argues for an understanding of land use negotiations in terms of overlapping projects of striving for the good life in northern Fennoscandia. The dynamics of coexistence between reindeer herding, the extractive industries and nature-based tourism are examined in the Torne River Valley area, of the Swedish-Finnish border region. Here, the collision of competing livelihoods offers a passageway to examine the differing understandings of how to be well and live well in the North. The study is based on ethnographic research methods, mainly semi-structured interviewing and participant observation, and has a long-term perspective on issues around land use. The dissertation first discusses the various ways in which the impacts of mining and reindeer herding on the well-being of local communities can be understood. Then, the study examines the interplay between trying to live well as part of one’s community while struggling to secure the continuity of one’s livelihood in the decision making of a specific livelihood group during local land use negotiations. Finally, the influence of various cultural conceptions, future visions and longstanding cultural dreams concerning mining and the North on current land use disputes over mining in northern Fennoscandia is scrutinised. An approach that takes into consideration the good life and its pursuit is a step towards a holistic understanding of the behaviour and motivations of residents in local communities during land use negotiations and alleviating the current polarisation of the discussions around mining.Tiivistelmä Väitöskirjassa ymmärretään pohjoisen Fennoskandian maankäyttöneuvottelut päällekkäisinä hyvän elämän tavoittelun projekteina. Tutkimuksen kohteena on poronhoidon, kaivosteollisuuden ja luontomatkailun yhteiselo Tornionjokilaaksossa, Suomen ja Ruotsin raja-alueella. Täällä kilpailevien maankäyttömuotojen yhteentörmäys tarjoaa mahdollisuuden tarkastella erilaisia tapoja tavoitella hyvinvointia ja hyvää elämää pohjoisessa. Tutkimus pohjautuu etnografisiin tutkimusmenetelmiin, pääasiassa puolistrukturoituun haastatteluun ja osallistuvaan havainnointiin, ja maankäyttöön liittyviä kysymyksiä tarkastellaan pitkän aikavälin näkökulmasta. Ensiksi väitöskirjassa käsitellään erilaisia tapoja ymmärtää kaivostoiminnan ja poronhoidon vaikutukset paikallisyhteisöjen hyvinvointiin. Seuraavaksi tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka yksittäisen elinkeinoryhmän toiminta paikallisten maankäyttöneuvotteluiden aikana muotoutuu elinkeinon edustajien pyrkiessä samaan aikaan elämään hyvin osana laajempaa yhteisöään sekä turvaamaan oman elinkeinonsa jatkuvuuden. Lopuksi tarkastellaan kuinka erilaiset kulttuuriset käsitykset, tulevaisuuden visiot ja pitkäaikaiset kulttuuriset unelmat liittyen kaivostoimintaan ja pohjoisuuteen vaikuttavat nykyisten pohjoisen Fennoskandian kaivoskiistojen takana. Hyvään elämään ja sen tavoitteluun liittyvien kysymysten huomioiminen maankäyttöneuvotteluiden tutkimuksessa on askel kohti paikallisyhteisöjen jäsenten toiminnan ja motiivien kokonaisvaltaista ymmärtämistä ja kaivosten ympärillä käytyjen keskustelujen kärjistymisen lieventämistä

How boundary objects help to perform roles of science arbiter, honest broker, and issue advocate

We examine roles and knowledge by which researchers can enhance connections between science, policy, and society. We arranged a participatory scenario workshop with representatives from environmental administration to discuss how different land-use governance arrangements link to sustainability of reindeer herding in northern Finland. We used fast track scenarios as boundary objects that aimed to bring reindeer herders’ problem definitions to be discussed with administrators. First, we performed the role of science arbiter by using our previous research with reindeer herders as the starting point for the discussions. Next, we discussed and elaborated diverse future alternatives via the role of honest broker. Finally, we were interpreted as issue advocates because the scenario exercise reduced the scope of preferable policy options for administrators. Performing these boundary-spanning roles in the same process, but each, in turn, enables researchers to offer views on sustainability via scenarios that break easily acceptable conventions