Le rôle d’un faible contrôle des émotions et de la réussite scolaire dans le chômage de longue durée

Cette revue de question traite du processus de sélection conduisant au chômage de longue durée, en se fondant sur des caractéristiques de personnalité et sur la réussite scolaire des enfants et adolescents, ainsi que sur les problèmes de fonctionnement social chez le jeune adulte (sujet de la thèse de Kokko, 2001). Les résultats s’appuient sur une étude finlandaise (Étude longitudinale de la personnalité et du développement social de Jyväskylä, J.Y.L.S.) dans laquelle les mêmes participants (échantillon d’origine : N = 369) ont été suivis aux âges de 8, 14, 27, 36 et 42 ans. On y montre qu’à 27 ans, le chômage de longue durée s’explique par un parcours scolaire limité qui est de plus lié à un comportement agressif et anxieux à 8 ans. À 36 ans, c’est-à-dire bien après la période de formation scolaire et professionnelle initiale, les caractéristiques de personnalité de l’enfance, expliquent le processus de sélection aboutissant à un chômage de longue durée plus fortement qu’à 27 ans. Une de ces caractéristiques de personnalité est l’agression physique à huit ans, qui témoigne d’un faible contrôle des émotions et d’une forte activité comportementale. Il est donc important de considérer l’âge des chômeurs pour tirer des conclusions sur les facteurs affectant leurs difficultés dans le domaine du travail.This review article is focused on describing selection into long-term unemployment on the basis of child and adolescent personality characteristics and academic achievement, as well as problems in social functioning in early adulthood (presented also in Kokko, 2001). The findings are based on the Finnish Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development, where the same participants (original sample : N = 369) have been followed at ages 8, 14, 27, 36, and 42. It is shown that long-term unemployment at age 27 is explained by low academic education, which is, furthermore, linked to aggressive and anxious behavior at age 8. When the period of formal education is passed at age 36, childhood personality characteristics explain the selection into long-term unemployment more strongly than at age 27. One of these personality characteristics is physical aggression, which reflects a low control of emotions and an intense behavioral activity. Thus, it is important to consider the age of the unemployed person in order to make any conclusions about the factors affecting his or her difficulties in the domain of work

Aikuissosiaalityön omavalvontasuunitelma

Tämän kehittämishankkeen alkusysäyksenä oli vuonna 2015 voimaan tullut sosiaalihuoltolaki, jossa suunnitelmallinen omavalvonta säädettiin myös julkisia sosiaalipalveluita koskevaksi. Omavalvontasuunnitelman tehtävä on varmistaa sosiaalipalveluiden laatu, turvallisuus ja asianmukaisuus. Sosiaalityössä omavalvonta kohdennetaan asiakasprosesseihin ja riskien arvioinnissa käydään läpi asiakasprosessin osa-alueet. Kehittämishankkeen tavoite oli laatia omavalvontasuunnitelma Heinolan kaupungin aikuissosiaalityöhön. Työntekijälähtöisessä kehittämishankkeessa käytettiin Riskien arviointi -työkalua asiakasprosessin riskien kartoittamiseen ja tavoitteena oli kokeilla sen soveltuvuutta omavalvontasuunnitelman päivittämisen työkaluksi. Kehittämishankkeen tarkoitus oli riskien arvioinnin avulla kehittää aikuissosiaalityön asiakasprosesseja ja parantaa palveluiden laatua asiakkaan edun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Kehittämishanke toteutettiin projektimaisesti. Aineisto omavalvontasuunnitelmaan kerättiin tietoperustasta, Heinolan kaupungin sähköisestä materiaalista, aikuissosiaalityön kehittämispäivän aineistosta sekä työntekijöiden ryhmäkeskusteluista, joissa toteutettiin aikuissosiaalityön asiakasprosessin riskien arviointi. Kehittämishankkeen tuloksena syntyi Heinolan kaupungin Työikäisten palveluiden omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelman keskeisimmät sisältöalueet ovat toimintayksikön arvot, toiminta-ajatus ja toimintaperiaatteet, palveluiden kuvaukset, riskienhallinta, asiakkaan asema ja oikeudet, asiakasturvallisuus ja kehittämissuunnitelma. Kehittämishankkeen päätyttyä valmis omavalvontasuunnitelma otettiin käyttöön Heinolan kaupungin Työikäisten palveluissa ja sitä on tarkoitus päivittää vuosittain.The impulse to this development project was a new Social Welfare Act that entered into force in 2015. In this act, organized self-monitoring was enacted for public social services. The self-monitoring plan is to ensure the quality, security and adequacy of social services. In the social work, self-monitoring focuses on client processes and the risk assessment reviews the sub-sections of the process. The aim of this project was to draw up a self-monitoring plan for adult social work in the city of Heinola. In this employee-oriented development project, a risk assessment -tool was used to map the risks, and the aim was to try its suitability for updating a self-monitoring plan. The purpose of this project was to develop client processes in adult social work through risk assessment, and from the point of view of client’s interests and safety, to improve the quality of services. The developmental work was carried out as a project. The data for the self-monitoring plan was collected from the theoretical knowledge, electronic material of the city of Heinola, material from an adult social work development day, and from the group conversations, where workers in adult social work assessed the risks of client processes. The development project resulted in a self-monitoring plan for the social services provided for working age in the city of Heinola. The most important elements of this plan are the values and operating principles of the functional unit, descriptions of services, risk assessment as well as status, rights and safety of the client of social services, and the development plan. At the end of this development project, a completed self-monitoring plan was introduced in the services of working age in the city of Heinola. The plan is to update it annually

Lapsesta aikuiseksi - miten ehkäistä työelämästä syrjäytymistä?

Vaikka lapsen heikko tunteiden hallinta - erityisesti aggressiivisuus - on osoittautunut riskitekijäksi myöhemmän pitkäaikaistyöttömyyden kannalta, on huomattavaa, että osa lapsena aggressiivisiksi luokitelluista on selvinnyt työelämän vaatimuksista ongelmitta. Minkälaisissa tapauksissa ja millaisten tekijöiden myötävaikutuksella lapsen aggressiivisuus liittyy työelämästä syrjäytymiseen aikuisena? Entä mitkä tekijät suojaavat osaa lapsista aggressiivisuuden kielteisiltä vaikutuksilta? Tutkimukset osoittavat, että vahvaa tunteiden hallintaa ilmentävät käyttäytymisstrategiat lapsena ennakoivat suotuisaa kehitystä aikuisena

Opiskelija internetissä - kuin kala vedessä vai kiinni verkossa? : Korkeakouluopiskelijoiden rahapelaaminen ja internetin käyttö

Nimiösivulla myös Pelihaitat, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTH

Maintenance of high quality of life as an indicator of resilience during COVID-19 social distancing among community-dwelling older adults in Finland

Purpose Social distancing during the COVID-19 pandemic reduced possibilities for activities of choice potentially threatening quality of life (QoL). We defined QoL resilience as maintaining high quality of life and studied whether walking speed, absence of loneliness, living arrangement, and stress-coping ability predict QoL resilience among older people. Methods Community-dwelling 75-, 80-, and 85-year-old persons (n = 685) were interviewed and examined in 2017-2018 and were followed up during COVID-19 social distancing in 2020. We assessed QoL using the OPQOL-brief scale and set a cut-off for 'constant high' based on staying in the highest baseline quartile over the follow-up and categorized all others as having 'low/moderate'. Perceived restrictiveness of the social distancing recommendations was examined with one item and was categorized as 'yes' or 'no' restrictiveness. Results Better stress-coping ability (OR 1.21, 95% CI 1.14-1.28) and not being lonely (OR 2.67, 95% CI 1.48-4.63) increased the odds for constant high QoL from before to amid social distancing, and the odds did not differ according to the perceived restrictiveness of the social distancing recommendations. Higher walking speed predicted constant high QoL only among those perceiving restrictiveness (OR 1.16, 95% CI 1.07-1.27). Living arrangement did not predict constant high QoL. Conclusion During social distancing, psychosocial resources helped to maintain good QoL regardless how restrictive the social distancing recommendations were perceived to be. Better physical capacity was important for constant high QoL only among those perceiving restrictiveness presumably because it enabled replacing blocked activities with open outdoor physical activities.Peer reviewe

The tragedy of the commons in evolutionary biology.

Garrett Hardin's tragedy of the commons is an analogy that shows how individuals driven by self-interest can end up destroying the resource upon which they all depend. The proposed solutions for humans rely on highly advanced skills such as negotiation, which raises the question of how non-human organisms manage to resolve similar tragedies. In recent years, this question has promoted evolutionary biologists to apply the tragedy of the commons to a wide range of biological systems. Here, we provide tools to categorize different types of tragedy and review different mechanisms, including kinship, policing and diminishing returns that can resolve conflicts that could otherwise end in tragedy. A central open question, however, is how often biological systems are able to resolve these scenarios rather than drive themselves extinct through individual-level selection favouring self-interested behaviours

Heijastavatko työn ja perheen yhteensovittamisen kokemukset yksilön elämänarvoja?

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin yksilön elämänarvojen yhteyttä työn ja perheen välisen ristiriidan ja rikastavuuden kokemuksiin. Analyysit perustuivat 50-vuotiaisiin Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksen osanottajiin (n = 156, 53 % miehiä). Schwartzin (1992) menetelmällä tarkastellut elämänarvot olivat hyväntahtoisuus, universalismi, turvallisuus, yhdenmukaisuus, hedonismi, itseohjautuvuus, suoriutuminen, stimulaatio, traditiot ja valta. Suoriutuminen ja universalismi olivat myönteisesti yhteydessä sekä työn ja perheen välisen ristiriidan että rikastavuuden kokemuksiin. Sen sijaan stimulaatio oli myönteisesti yhteydessä vain ristiriidan ja yhdenmukaisuus vain rikastavuuden kokemuksiin. Lisäksi havaittiin, että suoriutumisen ja stimulaation yhteys työstä perheeseen suuntautuvan ristiriidan kokemukseen välittyi korkean viikkotyötuntimäärän kautta. Tutkimuksen tarjoamaa tietoa voidaan soveltaa erilaisiin ohjaustilanteisiin. Esimerkiksi työpaikoilla ihmisiä voidaan kannustaa pohtimaan sekä työympäristön että yksilön omien elämänarvojen yhteyttä arjen valintoihin ja käyttäytymiseen. Näin on hyvä tehdä siksi, että arjen valintoja ja käyttäytymistä ohjatessaan elämänarvot voivat johtaa epäsuotuisiin seurauksiin, kuten esimerkiksi pitkiin työpäiviin ja koettuun ristiriitaan työn ja perheen välillä

Country, sex, and parent occupational status: Moderators of the continuity of aggression from childhood to adulthood

Peer Reviewedhttp://deepblue.lib.umich.edu/bitstream/2027.42/109352/1/ab21546.pd

Physical Activity and Nutrition INfluences In ageing (PANINI): consortium mission statement

First paragraph: Current demographic trends indicate that by the year 2020, almost one in five of the European population will be aged 65 years or over. Although life expectancy is increasing by 2 years per decade, the period of life spent in good health is not keeping pace and most Europeans spend their last decade in poor health. Consequently, there is an urgent need to understand how lifestyle factors can influence age-related changes from gene to society level and how they may be integrated into a net effect of healthy ageing. It is also crucial to develop and validate interventions and health policies to ensure that more of our older adults have a healthy and active later life. This is an urgent and cross-cutting research priority in Europe, and to achieve this, it is vital to increase research capacity in this area to push forward the frontiers of scientific understanding. The Horizon 2020 funded Marie Curie Sklodowska Innovative Training Network—PANINI is addressing this capacity issue by focusing on research and training in two major interacting lifestyle factors with impact at multiple levels, namely, physical activity and nutrition