ASIAKASTYYTYVÄISYYS SAVO-KARJALAN LÄHIVAKUUTUSYHDISTYKSESSÄ

Opinnäytetyön aiheena oli selvittää Savo-Karjalan Lähivakuutusyhdistyksen asiakastyytyväisyyttä yhdistyksen toimintaan ja sen tarjoamiin palveluihin. Työn tavoitteena oli saada selville asiakastyytyväisyyden taso sekä kerätä mielipiteitä ja ehdotuksia palvelun kehittämiseen. Savo-Karjalan Lähivakuutusyhdistykselle ei ole aiemmin tehty asiakastyytyväisyyskyselyä. Tämän opinnäytetyön tutkimuskysymys muodostui seuraavaksi: miten tyytyväisiä Savo-Karjalan Lähivakuutusyhdistyksen asiakkaat ovat saamaansa palveluun. Lisäksi tutkittiin asiakkaiden tyytyväisyyttä palvelun saatavuuteen ja palveluprosessiin. Työssä tutkittiin asiakasuskollisuutta ja asiakkuuden perusteita. Tämä opinnäytetyö kohdistettiin palvelujen toiminnalliseen ja tekniseen laatuun. Teoriaosuudessa käsiteltiin palvelukokemusta viitekehyskuvion mukaan, tarkastelun pääpaino on palvelun laadussa ja asiakastyytyväisyydessä. Aikaisempia tutkimuksia hyödynnettiin kyselylomakkeen tekemisessä. Opinnäytetyön päätutkimusmenetelmäksi valittiin määrällinen tutkimusmenetelmä, koska se antaa mahdollisuuden tarkastella suurta joukkoa tilastollisin menetelmin. Laadullista menetelmää käytettiin täydentämään ja tarkentamaan tutkimuksesta saatavia tuloksia. Tämä suoritettiin teemahaastatteluna. Kyselyt toteutettiin keväällä 2009 jakamalla kyselylomakkeet Savo-Karjalan Lähivakuutusyhdistyksen asiakkaille satunnaisotannalla. Tuloksista selvisi, että asiakkaat ovat tyytyväisiä. Savonlinnan ja Parikkalan toimipaikkojen aukioloajat sopivat asiakkaille. Www-sivut koettiin selkeiksi, mutta vain 51 % oli vieraillut sivuilla. Lähivakuutuksen palvelu koettiin ystävälliseksi, asiantuntevaksi ja ymmärrettäväksi. Markkinoinnin näkyvyyteen toivottiin parannusta. Vahinkoasian käsittely sai kokonaisuutena hyvän arvosanan. Lähivakuutus koettiin palvelevaksi, luotettavaksi ja hyvämaineiseksi. Yleisin syy asiakkuuteen oli paikallisuus, tuttu vakuutusmyyjä, saatavuus ja ystävällinen palvelu. 63 % vastaajista suosittelisi Lähivakuutusta erittäin mielellään tuttavilleen.The purpose of this thesis was to survey customer satisfaction in the Savo-Karelia Local Insurance Association including the level of customer satisfaction as well as opinions and suggestions for service development. This was the first customer satisfaction survey for the Local Insurance Association. The research question was to find out how satisfied the clients are with the service they receive. Customer satisfaction with service availability and the service process were also examined, as well as customer loyalty and the reasons for customership. The investigation focused on the functional and technical quality of the services. The theoretical part discussed the service experience focusing on service quality and customer satisfaction. The main method was quantitative, employing questionnaires to collect data on customer satisfaction. Qualitative theme interviews were used to complement and refine the research results obtained. The customer survey was made in spring 2009. The results show that the customers are satisfied. The opening hours of the offices were suitable to the customers in Savonlinna and Parikkala. The web site was evaluated clear, but only 51 per cent had visited the site. The customers experienced the service as friendly, competent and comprehensible. According to the respondents marketing could be more visible but the handling of insurance claims received good marks. The customers thought that the company serves well, is reliable and has a good reputation. The primary reasons for customership were locality, a familiar insurance agent, availability and friendly service. 63 per cent of the respondents would recommend the company to others

Catalyzing the circular economy of critical resources in a national system : Case study on drivers, barriers, and actors in nutrient recycling

Cycling of nutrients, such as phosphorus (P) and nitrogen (N), is essential for all life: Nutrients are crucial for securing societies’ food systems and valuable raw materials for industrial processes. Recycling nutrients from various side and waste streams instead of virgin nutrients has attracted considerable interest in the society, particularly as geopolitical and epidemic issues have caused many nations to reconsider how they ensure flows of critical resources by increasing the Circular Economy (CE) principles. This study examines what drivers and barriers catalyze nutrient circulation in national settings, requiring diverse actors to support intentional nutrient recycling. By taking multidisciplinary and ecosystem approaches, we examine diverse sociotechnical drivers and barriers and the actor ecosystem involved. We conduct an extensive qualitative case study on nutrient circulation (P and N) in a Finnish context, analyzing over 150 documents and interviewing over 20 diverse actors (from diverse companies through ministries to farmers) involved in nutrient recycling, from biowaste through agricultural biomasses and sludge from municipal wastewater treatment plants. Our study 1) generates an ecosystem actor map uncovering diverse actors enabling nutrient recycling in society; and 2) exposes technological, business, organizational, regulatory, linguistic, visual, and psychological drivers and barriers shaping nutrient circulation. It explains the sociotechnical preconditions for different actor/stakeholder groups to adopt and advocate circular economy (CE) principles for nutrient recycling, which are generalizable to other critical resources. The study contributes to CE research and advises practitioners by providing a comprehensive catalyst toolbox to advance nutrient circulation and facilitate its acceptability and diffusion.publishedVersionPeer reviewe

Adrenal androgens versus cortisol for primary aldosteronism subtype determination in adrenal venous sampling

Objective We examined if measurement of adrenal androgens adds to subtype diagnostics of primary aldosteronism (PA) under cosyntropin-stimulated adrenal venous sampling (AVS). Design A prospective pre-specified secondary endpoint analysis of 49 patients with confirmed PA, of whom 29 underwent unilateral adrenalectomy with long-term follow-up. Methods Concentrations of androstenedione, dehydroepiandrosterone (DHEA) and dehydroepiandrosterone sulphate (DHEAS) were measured during AVS in addition to aldosterone and cortisol. Subjects with lateralisation index (LI) of >= 4 were treated with unilateral adrenalectomy, and the immunohistochemical subtype was determined with CYP11B2 and CYP11B1 stains. The performance of adrenal androgens was evaluated by receiver operating characteristics (ROC) curve analyses in adrenalectomy and medical therapy groups. Results During AVS, the correlations between cortisol and androstenedione, DHEA and DHEAS for LI and selectivity index (SI) were highly significant. The right and left side SIs for androstenedione and DHEA were higher (p < .001) than for cortisol. In ROC analysis, the optimal LI cut-off values for androstenedione, DHEA and DHEAS were 4.2, 4.5 and 4.6, respectively. The performance of these LIs for adrenal androgens did not differ from that of cortisol. Conclusions Under cosyntropin-stimulated AVS, the measurement of androstenedione and DHEA did not improve the cannulation selectivity. The performance of cortisol and adrenal androgens are confirmatory but not superior to cortisol-based results in lateralisation diagnostics of PA.Peer reviewe

Real-life clinical sensitivity of SARS-CoV-2 RT-PCR test in symptomatic patients

Background Understanding the false negative rates of SARS-CoV-2 RT-PCR testing is pivotal for the management of the COVID-19 pandemic and it has implications for patient management. Our aim was to determine the real-life clinical sensitivity of SARS-CoV-2 RT-PCR. Methods This population-based retrospective study was conducted in March-April 2020 in the Helsinki Capital Region, Finland. Adults who were clinically suspected of SARS-CoV-2 infection and underwent SARS-CoV-2 RT-PCR testing, with sufficient data in their medical records for grading of clinical suspicion were eligible. In addition to examining the first RT-PCR test of repeat-tested individuals, we also used high clinical suspicion for COVID-19 as the reference standard for calculating the sensitivity of SARS-CoV-2 RT-PCR. Results All 1,194 inpatients (mean [SD] age, 63.2 [18.3] years; 45.2% women) admitted to COVID-19 cohort wards during the study period were included. The outpatient cohort of 1,814 individuals (mean [SD] age, 45.4 [17.2] years; 69.1% women) was sampled from epidemiological line lists by systematic quasi-random sampling. The sensitivity (95% CI) for laboratory confirmed cases (repeat-tested patients) was 85.7% (81.5-89.1%) inpatients; 95.5% (92.2-97.5%) outpatients, 89.9% (88.2-92.1%) all. When also patients that were graded as high suspicion but never tested positive were included in the denominator, the sensitivity (95% CI) was: 67.5% (62.9-71.9%) inpatients; 34.9% (31.4-38.5%) outpatients; 47.3% (44.4-50.3%) all. Conclusions The clinical sensitivity of SARS-CoV-2 RT-PCR testing was only moderate at best. The relatively high false negative rates of SARS-CoV-2 RT-PCR testing need to be accounted for in clinical decision making, epidemiological interpretations, and when using RT-PCR as a reference for other tests.Peer reviewe

Phenological mismatch strongly affects individual fitness but not population demography in a woodland passerine

Author Posting. © The Authors, 2012. The definitive version was published in Journal of Animal Ecology 82 (2013): 131-144, doi:10.1111/j.1365-2656.2012.02020.x.Populations are shifting their phenology in response to climate change, but these shifts are often asynchronous among interacting species. Resulting phenological mismatches can drive simultaneous changes in natural selection and population demography, but the links between these interacting processes are poorly understood. Here we analyse 37 years of data from an individual-based study of great tits (Parus major) in the Netherlands and use mixed-effects models to separate the within- and across-year effects of phenological mismatch between great tits and caterpillars (a key food source for developing nestlings) on components of fitness at the individual and population levels.. Several components of individual fitness were affected by individual mismatch (i.e. late breeding relative to the caterpillar food peak date), including the probability of double-brooding, fledgling success, offspring recruitment probability, and the number of recruits. Together these effects contributed to an overall negative relationship between relative fitness and laying dates, i.e. selection for earlier laying on average. Directional selection for earlier laying was stronger in years where birds bred on average later than the food peak, but was weak or absent in years where the phenology of birds and caterpillars matched (i.e. no population mismatch). The mean number of fledglings per female was lower in years when population mismatch was high, in part because fewer second broods were produced. Population mismatch had a weak effect on the mean number of recruits per female, and no effect on mean adult survival, after controlling for the effects of breeding density and the quality of the autumnal beech (Fagus sylvatica) crop. These findings illustrate how climate-change-44 induced mismatch can have strong effects on the relative fitness of phenotypes within years, but weak effects on mean demographic rates across years. We discuss various general mechanisms that influence the extent of coupling between breeding phenology, selection and population dynamics in open populations subject to strong density regulation and stochasticity

Metsätuhot vuonna 2022

Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittaista Metsätuhot - raporttisarjaa. Raporteissa käydään läpi mitä metsissä, taimitarhoilla sekä puisto- että pihapuilla menneenä vuonna tapahtui eri tuhonaiheuttajien osalta. Lisäksi raportissa käydään läpi muitakin metsien mielenkiintoisiä ilmiöitä, vaikkeivat ne varsinaisia tuhoja olisivatkaan olleet. Vuosi 2022 oli tältä osin mielenkiintoinen, sillä helteisen kesän 2021 jäljet näkyivät osin vasta tällöin. Vuonna 2022 kirjanpainajan (Ips typographus) takia hakattiin metsiä metsäkeskuksen keräämien ilmoitusten perusteella enemmän kuin kertaakaan tilastointihistoriassa (2 834 ha). Laji myös parveili aiempaa runsaampana Luken feromoniseurannan pohjoisimmilla alueilla. Kirjanpainajan lisäksi myös toinen havupuiden kaarnakuoriainen, kuusentähtikirjaaja, aiheutti näkyviä latvakuolemia kuuselle eri puolilla Suomea. Molempien ilmiöiden takana vaikutti paitsi kuoriaisille kohtuullinen kesä 2022, niin ennen kaikkea helteinen ja lämmin kesä 2021. Ilmiö konkretisoikin omalla tavallaan ilmaston lämpenemisen mahdollisia vaikutuksia metsissämme. Helteiden tuhoja lisäävät vaikutukset eivät kuitenkaan näkyneet valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) samalla tavalla. VMI:ssä havaitut kirjanpainajatuhot jopa laskivat (-14 %) hieman vuoden takaisesta. Tässä on kuitenkin muistettava, että VMI otanta ei ole ajallisesti eikä spatiaaliselta tarkkuudeltaan soveltuva useimpien hyönteis- ja sienituhojen seurantaan. Merkittävimpinä tuhonaiheuttajina VMI:ssä olivat aiempien vuosien tapaan lumi, tuuli ja hirvieläimet – eli tuhot, joita voidaan yleisesti havaita maastossa inventointiajankohdasta riippumatta. Lämpenevään ilmastoon reagoivat hyönteisten lisäksi useat muutkin kotoperäiset taudinaiheuttajat. Ne hyötyvät ilmastonmuutoksesta mm. laajentamalla esiintymisaluettaan sekä aiheuttamalla puissa enemmän vaurioita, etenkin kun säät muuttuvat suopeimmaksi niille, mutta huonommiksi niiden isäntäpuille. Kuusenjuurikääpää eteläisempi männynjuurikääpä (Heterobasidion annosum s.s.) raportoitiinkin vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaalta saakka. Juurikääpätuhot myös lisääntyivät noin 30 % vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. Lämpimät ja kuivat kesät ovat myös edesauttaneet tulokaslaji havuparikkaan (Diplodia sapinea) aiheuttaman taudin etelänversosurman puhkeamista. Havuparikkaan levinneisyysaluetta kartoitettiin vuonna 2022 kansalaistieteen avulla, ja sienen esiintyminen olikin ennakoitua laajempi. Myös tulokaslaji havununna (Lymantria monacha) tavattiin hieman aiempaa runsaampana lajin pohjoisemmilla esiintymisalueilla. Vuonna 2022 päätään nostivat valitettavasti myös ilmastosta riippumattomat uhkatekijät: kansainvälisen kasvikaupan ja turismin mukana leviävät haitalliset vieraslajit. Uusia vierasperäisiä tuhonaiheuttajia löydettiin niin taimitarhoilta, kuin puistopuistakin. Koivuilla todettiin Discula betulina-sienen aiheuttamaa versolaikkua, pihdoilta taas löydettiin pihtanäppyä (Neonectria macrospora). Haitallisten vieraslajien leviäminen on kansainvälinen ongelma, jolta pohjoinen Suomikaan ei ole turvassa. Luken tutkijat julkaisivat vuonna 2022 suomenkielisen artikkelisarjan mikä sisälsi tietoa useiden eri vieraslajien uhasta. Katsaus muistuttaa, ettei metsiemme valtapuilla useinkaan ole vastustuskykyä näitä uusia tuholaisia vastaan, mikä tekee niistä merkittävän uhan metsien terveydelle. Haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen on siis erityisen tärkeää niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Tässä kansainvälinen kasvikauppa on pahin uhkatekijä. Metsien ja puutarhojen osalta ulkomaisten taimien ja koristekasvien tuonti muodostaa tehokkaan haitallisten vieraslajien leviämisväylän. Kotimainen taimituotanto taasen tuottaa paitsi terveitä, niin myös alkuperältään tunnettuja ja laadultaan varmistettuja taimia. Näitä taimia jokaisen tulisi suosia niin metsänuudistamisessa kuin kotipihoilla, sillä olemassa oleva lainsäädäntö ei kansainvälistä kasvikauppaa hillitse. Luke kerää ja koosta myös kansalaisten tekemiä ilmoituksia havaituista puustotuhoista tai muista metsien ilmiöstä. Vuonna 2022 okakaarnakuoriaisten (Ips acuminatus) takia tehdyt tuhoilmoitukset jatkoivat kasvuaan vuodelta 2021. Ilmoituksissa ja niiden perusteella tehdyissä maastotarkastuksissa mäntyjen todettiin kuolevan etenkin lounaisrannikolla, missä okakaarnakuoriaiset tuntuivat viihtyvän hyvin yhdessä havuparikkaan kanssa. Selvitys näiden kahden tuholaisen mahdollisesta yhteisvaikutuksesta äkillisesti kuivuneiden mäntyjen kuolemiin jatkuu Lukessa. Tämän vuoden raporttiin omaksi tarinakseen nostettiin myös ilmoituksia kerännyt lehtikuoriaisten runsas esiintyminen, missä etenkin lepillä esiintyvä idänlehtikuoriainen (Agelastica alni) oli näkyvässä roolissa. Vaikka vuoden 2022 perusteella tilanne Suomen metsissä on tuhojen suhteen pääosin hyvä, vuosi muistutti meitä konkreettisesti sekä muuttuvan ilmaston että kansainvälisen kasvikaupan meille tuomista uhkista. Sekä vieras- että tulokaslajien aiheuttamat riskit tulevat kasvamaan lämpenevässä ilmastossa, sillä sen ansiosta nämä lajit pystyvät todennäköisemmin vakiinnuttamaan asemansa uudella alueellaan. Meillä jo ongelmia aiheuttavien lajien kuten juurikäävän tai kirjanpainajan osalta lämpenevä ilmasto ei niin ikään lupaa missään määrin hyvää metsillemme. Ollaksemme varautuneita mahdolliseen tuhojen äkilliseen lisääntymiseen tarvitsemme paitsi aktiivista seurantaa, niin myös perus- ja soveltavaa tutkimusta. sekä tarkempaa analyysiä siitä miten eri tuhonaiheuttajien uhat voivat meillä tulevaisuudessa realisoitua