Persoonallisuuden epävakaus ja työkyky

Persoonallisuuden epävakaudella on yhteyttä ihmisen arjesta ja työstä selviytymiseen ja ihmissuhteisiin. Hoidolla helpotetaan usein asiakkaiden oireita. Kuitenkin hoitotyön käytännön työssä on ilmennyt, että epävakaudesta kärsivät asiakkaat jäävät työelämän ulkopuolelle. Tämän johdosta olisi hoitoa- ja kuntoutusta kehitettävä epävakaiden henkilöiden työkykyisyyden edistämiseksi. Tämä artikkeli liittyy ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöhön ja mielenterveystyössä tehtyyn kehittämistyöhön

Erikoistumiskoulutuksella asiantuntijaksi

Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on opiskelijan asiantuntijuuden kehittyminen siten, että hän kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä määritellyllä työelämän osa-alueella. Asiantuntijuus sisältää erityisosaamista tai monialaisen kokonaisuuden hallintaa. Lisäksi erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija arvioi ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä ja toimii yhteisöissä ja -verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana. Asiantuntijuus on kontekstisidonnaista ja asiantuntijuusosaaminen teoreettis-käsitteellisestä, käytännöllis-kokemuksellisesta ja itsesäätelyä sekä toiminnan säätelyä koskevasta osaamisesta, jotka yhdistyvät keskenään

Vastuullinen liiketoiminta yrittämisen mahdollisuutena : - esimerkkejä suomalaisista pk-yrityksistä

Siirretty Doriast

Opettajien kokemuksia tiimiopettajuudesta master-koulutuksessa

Valtakunnallisessa Yamk-opettajuus sillanrakentajana -hankkeessa pyritään uudistamaan master-koulutuksen toimintoja niin, että tutkimus-, kehitys ja innovaatiotyön (tki-työ) vaikuttavuus vahvistuu tiedon ja osaamisen siirtona, kehittämisenä ja uudistamisena korkeakoulujen ja työelämän välillä. Master-koulutuksen tki-toiminnan avulla tulisi tuottaa tietoa, uusia innovaatioita ja yhteiskunnallista hyötyä. Master-koulutuksen opettajuus edellyttää uudenlaista osaamista toimia koko koulutuksen ja tki-toiminnan yhdistäjänä työelämän, opiskelijan ja koulutuksen välillä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Oulun ammattikorkeakoulun (Oamk) master-koulutuksen opettajien kokemuksia tiimiopettajuudesta yhteisten monialaisten opintojen suunnittelusta ja toteutuksesta. Tavoitteena oli tuottaa kokemuksellista tietoa tiimiopettajuudesta ja tiimiopettajuuden kehittämiskohteista. Tutkimukseen osallistui kahdeksan Oamkin master-tutkinnoissa monialaisia yhteisiä opintojaksoja toteuttavaa opettajaa. Tulosten mukaan monialaista tiimiopettajuutta pidettiin mielekkäänä tapana toteuttaa opetusta. Oppimisen kohteena olevaa asiaa tulisi sisällöllisesti määritellä ja kehittää monialaisuuden ja jokaisen opettajan asiantuntijuusosaamisen näkökulmasta. Opinnäytetyö monialaisena yhteistyönä mahdollistaisi parhaiten oppimisen integroitumisen yhteiseen kohteeseen kaikkien yhteistyössä olevien toimijoiden kanssa. Integraatio tarkoittaa, että opiskelijan asiantuntemus, työelämän tutkimus- ja kehittämiskohde sekä yhteistyökumppanit ja opettajat muodostaisivat monialaisen tutkimus- ja kehittämistyöryhmän, jolloin samanaikaisesti saavutettaisiin master-koulutukselle asetettuja tki- tavoitteita, opiskelijoiden tki- ja johtamisosaamisen kehittymistä ja työelämän sekä alueen elinkeinoelämän yhteistä kehittämistä

Aputytöstä asiantuntijaksi – 120 vuotta sairaanhoitajakoulutusta Oulussa

Aputytöstä asiantuntijaksi – 120 vuotta sairaanhoitajakoulutusta Oulussa artikkelissa kuvataan lyhyesti koulutuksen juhlakonferenssin sisällöllisiä teemoja koulutus, tutkimus- ja kehittämistoiminta, johtaminen ja esimiestyö, sairaanhoitajan työ tulevaisuudessa ja kansainvälinen yhteistyö. Koulutus on kehittynyt kursseista asiantuntijoiden koulutukseen. Muutos on heijastellut ympäröivän yhteiskunnan tilannetta ja on vastannut työelämän tarpeisiin. Oulun sairaanhoitajakoulutus on tuottanut osaajia alueelle, koko Suomeen ja kansainvälisiin tehtäviin. Sairaanhoitajan tehtävänä on auttaa ihmistä, tervettä tai sairasta, niissä toiminnoissa, jotka edistävät terveyttä tai toipumista tai auttavat kuolemaan rauhallisesti. Sairaanhoitaja on hoitotyön asiantuntija, joka työskentelee perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, sosiaalihuollossa ja yksityisen sekä kolmannen sektorin alueilla. Sairaanhoitaja toteuttaa näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Sairaanhoitaja tekee tutkimus- ja kehittämistoimintaa yhteistyössä työelämän ja palveluiden käyttäjien kanssa. Kansainvälinen verkostoituminen ja yhteistyö sairaanhoitajan tulevaisuuden osaamista. Hoitotyön koulutuksen ja käytännön johtamisessa on tärkeää, että johtaja tuntee alan sisältöä ja toimintaa sekä tulevaisuuden haasteita. Sote-alan palvelut, hoitovälineet ja käytännöt uudistuvat teknologian, digitaalisten palveluiden ja hoitomenetelmien kehittymisen myötä. Tänä päivänä sote-uudistus organisoituu uusilla palveluiden järjestämisvastuussa olevilla sote-alueilla. Tässä muutoksessa kaikkien tulee kyetä kohdentamaan toimintaansa kohti tulevaisuuden osaamistarpeita. Asiakkaiden rooli kasvaa oman terveyden edistämisessä omahoito tuotteiden kehittyessä. Teknologian ja etälääketieteen kehittyminen sekä väestön oman osaamisen kasvaminen tukevat asiakkaan aktiivista roolia. Sairaanhoitajien osaamisvaatimukset lisääntyvät heidän toimiessaan vaativissa sairaanhoidollisissa tehtävissä kotisairaalaympäristöissä

Työyhteisön kokemukset jännitteiden säätelyn ja konfliktien ratkaisun lähtökohtana

Artikkelissa kuvataan työyhteisön jännitteiden ja konfliktien tunnuspiirteitä sekä niiden säätelyssä ja ratkaisussa hyödynnettäviä toimintatapoja, jotka perustuvat ihmisen yksilölliselle tavalle kokea tapahtumat. Jännitteet syntyvät ihmisten erilaisuudesta, koska ihmiset havaitsevat ja tulkitsevat todellisuutta eri tavoin. Konfliktin ytimeksi muodostuu usein erilainen ymmärrys yhteisestä asiasta. Johtamisella on jännitteiden säätelijänä työyhteisöissä suuri merkitys. Lisäksi merkittävää on esimiehen kyky ennalta ehkäistä jännitteitä ja konflikteja sekä ymmärtää ihmisten kokonaisvaltaisuutta. Jännitteiden säätelyssä ja konfliktien ratkaisussa tarvitaan keskustelufoorumeita, joissa vapaa mielipiteiden vaihto ja toisten kuuleminen on mahdollista. Konfliktitilanteiden ratkaisussa ulkopuolinen ammattilainen on usein tarpeen, koska hänellä ei ole valta-asemaa suhteessa konfliktin osapuoliin. Kokemusten tiedostaminen edesauttaa konfliktiin liittyvien asioiden ymmärtämistä ja konfliktien ehkäisyä ja käsittelyä. Merkityksiä jakamalla ihminen alkaa tiedostaa omia käsityksiään todellisuudesta ja nähdä myös uudenlaisia vaihtoehtoja kokemuksilleen omasta elämäntilanteestaan tai työyhteisön jäsenenä toimimisestaan sekä siellä tapahtuvista konflikteista

Miten muotoillaan kestävä pakkaus?

Nykyinen lineaarinen talous ja kestämätön kehitys ovat luoneet tarpeen muutokselle kohti kestä-vämpää yhteiskuntaa. Kestävä kehitys ja kiertotalous ovat kaksi tunnetuinta paradigmaa sen saa-vuttamiseksi. Pakkauksella on oma osansa kestävässä tuotannossa ja kiertotaloudessa sekä sitä kautta osansa kehityksessä kohti kestävää yhteiskuntaa. Tutkielman tavoitteena on ollut selvittää, millainen on kestävän kehityksen mukainen pakkaus eli kestävä pakkaus, ja millaisia ominaisuuksia sen suunnittelun metodilla on. Tutkielma on osa feno-menologishermeneuttista laadullisen tutkimuksen perinnettä. Aineistona olen käyttänyt teema-haastatteluja ja kirjallista aineistoa, joka pääasiassa on ollut tutkimusartikkeleita. Aineistoa on ana-lysoitu sisällönanalyysilla. Kirjallisen aineiston perusteella kestävästä pakkauksesta muodostui hyvin yhtenäinen kuva, eikä haastatteluaineistokaan ollut vahvasti ristiriidassa sen kanssa, joskin jälkimmäinen oli suppeampi. Aineistoni perusteella kestävälle pakkaukselle eli kestävän kehityksen mukaiselle pakkaukselle tär-keintä on pakkauksen ja tuotteen yhdessä suunnitteleminen, arviointi sekä tuotehävikin vähentä-minen. Muita tärkeitä ominaisuuksia ovat puhdas tuotanto, tehokkuus, kiertävyys, taloudellisuus, sosiaaliset puolet ja turvallisuus. Kestävän pakkauksen suunnittelumetodin määrittelemiseen aineistoni oli liian suppea, sillä meto-dille ei löytynyt varmoja ja yhtenäisiä ominaisuuksia. Sen voi kuitenkin todeta, että metodilla on suhde kestävän pakkauksen määritelmään, joka sen suunnittelun taustalla on vaikuttanut ja sen tu-lisi tähdätä kestävän kehityksen mukaiseen pakkaukseen. Metodin määrittelemiseen tarvitaan lisää tutkimusta.Current linear economy and unsustainable development have made more sustainable society nec-essary. Sustainable development and circular economy are best known paradigms to achieve it. Packaging has its own part in sustainable production and circular economy and therefore it is a part of transition into sustainable society. The target of the thesis has been to find out what is sustainable packaging and what kind of charac-teristics its design methods have. This thesis is phenomenologist-hermeneutic quolitative research. As material I have used semi-structured interviews and written material, which mostly are research articles. Material has been analysed with content analysis. Based on written material I formed very consist approach that interviews didn’t strongly disagree with, although they had narrower view. Based on my material most important to sustainable pack-aging is to design and evaluate packaging and product together and reduce product loss. Other im-portant attributes are clean production, efficiency, circularity, economic efficiency, social consider-ations and safety. I didn’t have enough material to define a method for designing sustainable packaging, because I couldn’t find clear and consistent qualities for the method. One could still say that it is in relation with the definition of sustainable packaging, which affects the design. The method should aim at designing sustainable packaging, but the definition needs more research

Nutritional status, dietary energy intake and the risk of exacerbations in patients with chronic obstructive pulmonary disease (COPD)

SummaryLoss of body weight, as a result of imbalance between increased energy demand and/or reduced dietary intake, is a common problem in patients with COPD. The aim of this investigation was to examine the relationship between nutritional intake, change in body weight and the risk of exacerbation in patients with COPD.The study comprised 41 patients who were hospitalised because of an exacerbation of COPD. The follow-up period was 12 months. Weight, height and lung function were measured at baseline. At the 12-month follow-up, weight change and current weight were assessed by an interview and nutritional intake was recorded in a food diary for 7 days. An acute exacerbation was defined as having been admitted to hospital and/or making an emergency visit to hospital, due to COPD during the follow-up period.At baseline, 24% of the patients were underweight (body mass index (BMI)<20kg/m2), 46% were of normal weight (BMI 20–25kg/m2) and 29% were overweight (BMI>25kg/m2). Energy intake was lower than the calculated energy demand for all groups. During the follow-up period, 24 of the 41 patients had an exacerbation. A low BMI at inclusion and weight loss during the follow-up period were independent risk factors for having an exacerbation (P=0.003 and 0.006, respectively).We conclude that, in patients who are hospitalised because of COPD, underweight and weight loss during the follow-up period are related to a higher risk of having new exacerbations