Distorting mirror: Formation of party political sphere on social media in Finland

In this dissertation, I assess interaction in social media as a novel mode of political participation and ask how are party politics extended within the social media public sphere in Finland during the 2010s. In this research, I evaluate the formation of the social media political sphere by analyzing the party–political, demographic, and ideological standings from which the sphere is produced and accessed, and how these factors are reconstructing social structures and orders on social media platforms. This dissertation concentrates on the six largest parties in Finland, namely the Social Democratic Party, the Finns Party, the National Coalition Party, the Center Party, the Green League, and the Left Alliance. By combining theoretical perspectives from a variety of academic fields, such as sociology, political science, social psychology, and economic sociology, the dissertation attempts to produce nuanced understandings of social, ideological, and party-political origins of digital participation and other topical phenomena, such as political polarization and spread of hate speech, in the Finnish political context. In addition to a theoretical introduction, the dissertation comprises five research articles that cross-expose the party-related political actions on social media platforms from different perspectives. Articles I and II form temporal and structural frames for understanding the evolution of the social media political sphere in Finland. In Article I, we investigate the current state of and recent changes in access to social media, as well as the utilization of social media platforms for various purposes by the Finnish population. The social mechanisms that guide the formation of the social structure of the social media sphere are evaluated in Article II. In the following articles, we provide a more nuanced understanding of the formation of the social media political sphere. In Article III, we evaluate the state of the social media political sphere by assessing social media participation among party supporter groups in the Finnish political field and contribute to the discussion on the effects of party supporters’ sociodemographic background and value-based premises on social media participation. In Articles IV and V, social media participation is understood as an explanatory mechanism associated with party supporters’ behavioral tendencies on social media and affective aspects of party members’ commitment to their parties. The research contributes novel knowledge related to political participation in social media and the formation of the political sphere in Finland during the 2010s. In the dissertation, I propose that political discussions in social media could be understood as a political activity through which participants can modify the public opinion by raising ideological aims and desires within the public sphere. The research illuminates how social structures and ideological aims both accelerate and attenuate political activity in the social media political sphere. In addition, the research shows how social structures and ideological stances are reflected in the structures of social media networks. Results of the dissertation also indicate that the social media political sphere emphasizes the visibility of the new identity parties, namely the Finns Party, the Green League, and the Left Alliance. Accordingly, the results infer that political discussions related to post-material and neo-conservative issues are highlighted on social media, which is especially reflected in the pronounced activity of the new identity parties’ supporters and members within both the social media sphere and political parties.-- Väitöstutkimus käsittelee sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua uudenlaisena yhteiskunnallisen osallistumisen muotona ja kysyy, miten puoluepolitiikka välittyy sosiaalisen median tilaan 2010-luvun Suomessa. Tutkimus lähestyy sosiaalista mediaa politiikan tilana keskittyen jäljittämään, mistä sosiaalisista ja ideologisista lähtökohdista tilaan liitytään, mistä lähtökohdista tilaa täytetään sekä miten nämä lähtökohdat vaikuttavat tilan sosiaaliseen rakenteeseen ja järjestykseen. Tutkimus nojaa politiikan sosiologiseen, politologiseen, sosiaalipsykologiseen sekä taloussosiologiseen teoriaan ja yhdistelee uudella tavalla eri kentillä käytyjä tieteellisiä keskusteluja. Siten tutkimus monipuolistaa nykyistä ymmärrystä digitaalisesta osallistumisesta ja auttaa hahmottamaan sosiaalisen median ajankohtaisten ilmiöiden – kuten muun muassa kuplaantumisen, polarisaation ja vihapuheen – taustalla piileviä yhteiskunnallisia rakenteita, puoluelähtöisiä eroja sekä ideologisia kannusteita. Johdanto- ja yhteenveto-osuuden lisäksi tutkimus sisältää viisi tutkimusartikkelia, joissa sosiaalisen median kautta tapahtuvaa poliittista osallistumista ja puolueiden edellytyksiä sosiaalisen median julkisessa tilassa tarkastellaan erilaisia näkökulmia ja aineistoja hyödyntäen. Väitöstutkimuksen kaksi ensimmäistä artikkelia muodostavat ajallisen ja rakenteellisen kehyksen sosiaalisen media tilan muodostumisen ymmärtämiselle. Ensimmäisessä artikkelissa tarkastelemme sosiaalisen median käytön väestöryhmäkohtaisia eroja sekä ajallisia muutoksia 2010-luvun Suomessa. Toisessa artikkelissa puolestaan tutkimme sosiaalisen median verkostojen muodostumiseen liittyviä sosiaalisia ja poliittisia mekanismeja. Väitöstutkimuksen kolmannessa, neljännessä sekä viidennessä artikkelissa paneudumme yksityiskohtaisemmin sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan poliittiseen toimintaan. Kolmannessa artikkelissa tutkimme, miten suomalaisten puolueiden kannattajat käyttävät sosiaalista mediaa poliittisiin tarkoituksiin sekä miten kannattajaryhmien sosiodemografinen tausta ja poliittiset asenteet vaikuttavat sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan poliittiseen osallistumiseen. Neljännessä ja viidennessä artikkelissa sosiaalisen median poliittista osallistumista lähestytään selittävänä toimintana, joka on yhteydessä niin puoluekannattajien sosiaalisen median toiminta- ja käyttäytymistapoihin kuin puoluejäsenten kokemaan puoluesitoutumiseen. Käsillä oleva väitöstutkimus tuottaa uutta empiiristä tietoa sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta poliittisesta osallistumisesta ja (puolue)poliittisen tilan muodostumisesta 2010-luvun Suomessa. Tutkimuksessa esitän, että sosiaalisessa mediassa tapahtuva yhteiskunnallisten aiheiden kommentointi ja niihin liittyvä keskustelu voidaan ymmärtää politiikan tekemisenä, jossa keskusteluun osallistumalla muokataan sosiaalisen median julkista tilaa ja nostetaan ideologisia tavoitteita suuremman yleisön nähtäville. Tutkimus valottaa, miten sosiaaliset rakenteet ja ideologiset asenteet yhtäältä kannustavat ja toisaalta vaimentavat suomalaisten osallistumista sosiaalisessa mediassa. Samoin tutkimus osoittaa, miten sosiaaliset rakenteet ja ideologiset tavoitteet heijastuvat sosiaalisen median käyttäjien sosiaalisiin verkostoihin. Sosiaalisten rakenteiden sekä ideologisten asenteiden merkityksellisyydestä johtuen sosiaaliseen mediaan muotoutuva poliittinen tila korostaa erityisesti uusien identiteettipuolueiden – eli perussuomalaisten, vihreiden ja vasemmistoliiton – tavoitteiden näkyvyyttä julkisessa keskustelussa sekä näiden puolueiden asemaa suomalaisella poliittisella kentällä. Samoin tutkimus antaa viitteitä siitä, miten sosiaalisessa mediassa tapahtuva poliittinen keskustelu kärjistyy erityisesti postmaterialististen sekä uuskonservatismisten ryhmien välillä, mikä osaltaan heijastuu uusien identiteettipuolueiden kannattajien ja jäsenten toimintaan sekä sosiaalisessa mediassa että poliittisissa puolueissa

Legal and economic context of the Czech civil code rules on family enterprises

The family-run business model is in the Czech Republic not used in the scope, as it is the case of other EU Member States. Until recently one of the reasons was also the absence of a legislative framework that would give to the family business or its organization a comprehensive and systematic rules and a stable order. This has - from a part - changed since January 1st, 2014 with the entry into force of the new Czech Civil Code, Act No. 89/2012 Coll. The present paper aims at pointing out the ways, forms and the diversity of family business from business in general according to the legislation in the Civil Code introducing in its Sections 700 - 707 the institute of family enterprise. In the context of economic-legal analysis undertaken some aspects related to the family enterprise are highlighted, in particular the sharing of profit gains, employment of family members in the operation of the family enterprise and the continuing of operation of the family business after the death of the family member being in the legal position of the entrepreneur.O

Suomalaisnuorten suhtautuminen hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisnuorten suhtautumista hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten 15–29-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen ja kokevatko nuoret huolta hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Lisäksi tarkastellaan, mitkä sosiodemografiset tekijät ovat yhteydessä suhtautumiseen ja minkälaisia eroja on havaittavissa iän, sukupuolen, perhetyypin, työmarkkina-aseman, asuinpaikan ja suuralueen mukaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee hyvinvointipalveluita ja niiden roolia ja kehitystä osana suomalaista hyvinvointivaltiota. Käydään myös läpi hyvinvointipalveluiden haasteita 2000- ja 2010-luvulla. Lisäksi tarkastellaan nuoruutta elämänvaiheena. Tutkimuksen aineistona käytetään Nuorisobarometriä vuodelta 2018. Aineiston perusjoukkona ovat 15–29-vuotiaat Manner-Suomessa asuvat henkilöt. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään suoria jakaumia, ristiintaulukointia sekä multinomiaalista logistista regressioanalyysia. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että nuorista lähes puolet kokee paljon huolta hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Toinen keskeinen tulos on, että vain ikä ja sukupuoli ovat yhteydessä nuorten suhtautumiseen hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen. Iän osalta eniten huolta hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta kokevat 25–29-vuotiaat. Vähiten huolta puolestaan kokevat 15–19-vuotiaat nuoret. Sukupuolen osalta naiset kokevat miehiä enemmän huolta hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nuoret ovat huolissaan hyvinvointipalveluista. Kuitenkin aihe vaatii vielä tulevaisuudessa lisätarkastelua sen suhteen, miten huoli kohdistuu eri hyvinvointipalveluihin

Pedagogiset pakopelit tiedonhankinnan opetuksessa

Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto testasi pedagogisen pakopelin käyttöä tiedonhankinnan opetuksessa 2019–2020. Oppimistulokset olivat rohkaisevia

Facebook ja Twitter yliopistokirjastojen viestinnässä. Tiedottamisesta asiakassuhteiden ylläpitoon

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista on Suomen yliopistokirjastojen asiakasviestintä sosiaalisessa mediassa. Tavoite jaettiin neljään tutkimuskysymykseen: mitä sosiaalisen median kanavia yliopistokirjastot tarjoavat asiakkailleen, minkälaiseen viestintään yliopistokirjastot käyttävät Facebook-sivuja ja Twitter-tiliä, minkälaisia asiakasreaktioita yliopistokirjastojen Facebookissa ja Twitterissä esiintyy ja millainen yliopistokirjastojen sosiaalisen median toimintamalli voisi olla. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen aineistona olivat Suomen yliopistokirjastojen pääverkkosivut, toisen ja kolmannen tutkimuskysymyksen aineistona oli Jyväskylän, Lappeenrannan, Tampereen ja Vaasan yliopistokirjastojen Facebook-sivut ja Twitter-tilit 1.5.2013–31.4.2014, yhteensä 339 Facebook-viestiä kuvineen ja 942 Twitter-viestiä. Menetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, jota täydennettiin määrällisellä tarkastelulla. Neljännen tutkimuskysymyksen aineistona oli tämän tutkimuksen teoria- ja analyysiosio. Suomen yliopistokirjastoista 74 % on mukana sosiaalisessa mediassa, ja ne tarjosivat asiakkailleen yhdestä kolmeen sosiaalisen median kanavaa, joista yleisimpiä olivat Facebook, Twitter ja You Tube. Eniten Facebook-sivuilla viestiteltiin seuraavista sisällöistä: suhteet, aukioloajat, markkinointi, tiedonjako ja tapahtumat. Twitter-luokituksen pohjana käytin USA:ssa tehdyn vastaavan tutkimuksen sisältöluokkia. Tulokseksi saatiin, että yliopistokirjastot Suomessa lähettivät monipuolisemmin Twitter-viestejä. Eniten tviitattiin sisältöluokista: lähteet, tiedonjaot, palvelun muutokset ja suhteet. Facebook-viesteissä oli tykkäyksiä 61 %, kommentteja 17 % ja jakoja 22 %. Twitter-viesteihin asiakkaat reagoivat vähemmän, sillä he jakoivat vain 8 % aineistosta omalle Twitter-tililleen tai merkitsivät viestin suosikikseen. Kirjastojen sosiaalisen median toimintamallissa huomioidaan ehdot, tarpeet, strategian tukeminen, yleiset toimintaperiaatteet ja sisältökysymykset. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että kuvilla, viestin persoonallisuudella sekä sisällön vaikuttavuudella on merkitystä asiakasreaktioihin sosiaalisessa mediassa. Suoranaiseen vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa yliopistokirjastot eivät vielä yllä.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

EHealth - Passiivisesta potilaasta aktiiviseksi hoidon osatekijäksi

Siirretty Doriast

Arvokongruenssi, samastuminen ja prososiaalisuus : Käsitteiden ja menetelmien tarkastelua organisaatiopsykologisessa viitekehyksessä

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan arvokongruenssin (yksilön ja organisaation arvojen yhdenmukaisuuden), organisaatioon samastumisen ja prososiaalisen organisaatiokäyttäytymisen käsitteitä sekä niiden suhdetta toisiinsa. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on arvioida ilmiöitä kuvaavan teoreettisen mallin soveltuvuutta käytettävään aineistoon sekä erilaisten tutkimusmenetelmien vahvuuksia ja rajoituksia arvokongruenssin tutkimuksessa. Aineisto (N=87) on kerätty kyselytutkimuksena keväällä 1998 kansainvälisessä turvallisuusalan organisaatiossa. Tutkielman teoreettisessa osassa tarkastellaan arvoja sekä yleisellä tasolla että työelämässä ja laajennetaan näkökulmaa arvokongruenssin ja sen merkityksen tarkasteluun organisaatioissa. Organisaatioon samastumisen ja prososiaalisuuden käsitteitä pohditaan eri näkökulmista. Arvokongruenssia tarkastellaan työssä kahdesta näkökulmasta. Koettua arvokongruenssia mitattiin kysymällä vastaajilta suoraan heidän näkemystään arvojen samankaltaisuudesta. Lisäksi vastaajat arvioivat 26 eri arvon vallitsevuutta organisaatiossa sekä samojen arvojen tärkeyttä omalla kohdallaan (ns. latentti arvokongruenssi). Tästä mittarista muodostettiin yksilön arvojärjestelmän samankaltaisuutta organisaation arvojärjestelmän kanssa sekä työntekijöiden keskinäistä samanhenkisyyttä kuvaavat indeksit. Arvokongruenssia tarkasteltiin myös arvoulottuvuuksittain. Pääkomponenttianalyysissa syntyneet arvoulottuvuudet olivat tulossuuntautuneisuus, innovatiivisuus, lojaalisuus, sosiaalinen vastuullisuus ja aggressiivisuus. Menetelmänä vaikutussuhteiden tarkastelussa käytettiin lineaarista regressioanalyysia. Saadut tutkimustulokset olivat pääosin teorian mukaisia. Arvokongruenssi organisaation kanssa ja työntekijöiden samanhenkisyys olivat positiivisessa yhteydessä sekä koettuun arvokongruenssiin että organisaatioon samastumiseen. Lisäksi latentti arvokongruenssi organisaation kanssa ennusti prososiaalisuutta, mutta tässä yhteys oli negatiivinen – joskaan ei selkeästi todennettavissa koko vastaajaryhmän osalta. Edelleen samastuminen ennusti prososiaalisuutta sitä lisäävästi. Koettu arvokongruenssi ei ennustanut tilastollisesti merkitsevästi mitään muuttujaa. Taustamuuttujista organisaatioasema ennusti samastumista, prososiaalisuutta ja koettua arvokongruenssia. Työsuhteen kesto ei ollut tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä mihinkään muuttujaan. Arvokongruenssin tutkimus on ollut niin teoreettisesti kuin empiirisestikin monimuotoista, eikä yksiselitteisiä johtopäätöksiä arvokongruenssin yhteyksistä muihin ilmiöihin ole ollut perusteltua tehdä. Yhtenä tämän työn tärkeimmistä johtopäätöksistä voidaankin pitää sitä, ettei arvokongruenssin tutkimusta ole tarkoituksenmukaista irrottaa tutkittavien arvojen sisällöstä tai kontekstistaan. Myös arvokongruenssitutkimus on osaltaan historiallisesti ja (organisaatio)kulttuurisesti sidonnaista. Tärkeimmät tutkimuksessa käytetyt lähteet olivat tuoreita, kansainvälisissä alan aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita

Aussprache in zwei finnischen DaF-Lehrwerken für den frühen Anfangsunterricht : Eine kontrastive Lehrwerkanalyse zur Aussprache in den Lehrwerken Los! und Hallo, Berni!

Tässä tutkimuksessa tutkittiin ääntämisen opettamista kahdessa uudessa suomalaisessa saksan kielen oppimateriaalissa 1. ja 2. luokille sekä sitä, miten nämä kaksi oppimateriaalia eroavat toisistaan ääntämisen opettamisessa. Tutkimusaineistona toimi Sanoma Pron varhennetun saksan oppimateriaali Los! sekä Otavan Hallo, Berni! vuodelta 2018. Los! -materiaalista tutkittiin oppikirja, opettajan digiopetusaineisto sekä opettajan opas. Hallo, Berni! -materiaalista tutkittiin opettajan digiopetusaineisto sekä sen sisältämä opettajan opas. Kumpikin oppimateriaaleista on tarkoitettu 1. ja 2. luokan saksan kielen opetukseen. Metodina tutkimuksessa käytettiin oppimateriaalianalyysia. Kuuden tutkimuskysymyksen avulla selvitettiin, kuinka usein oppimateriaaleissa opetetaan ääntämistä, mitä foneettisia sisältöjä käsitellään, missä määrin puhutun ja kirjoitetun kielen suhdetta esitetään ja käytetäänkö materiaaleissa IPA:n kansainvälistä foneettista aakkostoa, millaisia ääntämistehtävät ovat sekä millä tavoin oppimateriaalit eroavat toisistaan ääntämisopetuksessa. Ääntämistehtäviksi laskettiin kuuntelutehtävät, joissa pääpaino ei ole kuullun ymmärtämisessä sekä kaikki suulliset tehtävät, joissa puhutaan saksaa. Tutkimuksessa selvisi sekä eroja että yhtäläisyyksiä oppimateriaalien välillä. Kummassakin oppimateriaalissa ääntämistä harjoitellaan jokaisessa kappaleessa. Suurin osa materiaalien ääntämisharjoittelusta tapahtuu sanaston harjoittelun yhteydessä ja eksplisiittisiä ääntämistehtäviä, joissa pääpaino olisi ääntämisessä, on etenkin Hallo, Berni!:ssä vain vähän. Niinpä varsinkin Hallo, Berni!:n kohdalla monia suomenkielisille oppilaille vaikeita foneettisia sisältöjä ei erikseen harjoitella. Los!:ssa käsitellään verrattain enemmän yksittäisiä äänteitä, mutta sielläkin monet vaikeat äänteet jäävät käsittelemättä. Kummassakin materiaalissa harjoitellaan joitakin saksan kielen prosodisia piirteitä, esimerkiksi toistamalla kokonaisia lauseita, mutta eksplisiittisesti niitä ei opeteta kummassakaan materiaalissa. Kummassakin oppimateriaalissa ääntämiseen liittyviä kuuntelutehtäviä on vähän. Hallo, Berni!:ssä yleisin ääntämistehtävä tyyppi on selkeästi ”Kuuntele ja toista”-tehtävät. Myös Los!:ssa näitä tehtäviä on paljon, jonka lisäksi myös soveltavat ääntämistehtävät, joissa puhutaan vapaasti, ovat yleisiä. Tutkimuksen perusteella voi sanoa, että kummassakin oppimateriaalissa ääntämisen opettaminen on keskeisessä osassa. Oppimateriaalien välisistä eroista huolimatta kummassakin materiaalissa luotetaan ääntämisen opetuksessa vahvasti oppilaiden imitaatiokykyyn, sillä perinteiset ”Kuuntele ja toista”-tehtävät ovat kummassakin materiaalissa suosittuja

Traumaattinen minä uusliberalistisessa narratiivissa Hanya Yanagiharan romaanissa A Little Life

Yhdysvaltalaisen kirjailijan Hanya Yanagiharan (s. 1974—) vuonna 2015 ilmestynyt teos A Little Life käsittelee traumaa, mielenterveyttä ja empatiaa uusliberalistisen Yhdysvaltain kontekstissa. Romaani on traumafiktion elementtejä hyödyntävä, melodramaattinen ja yhteiskuntakriittinen kertomus neljästä nuoresta miehestä, jossa heidän elämäänsä seurataan yliopistosta valmistumisesta alkaen kolmen vuosikymmenen verran keski-ikäisyyteen saakka. Teos herätti suurta kohua ilmestyessään, ja herättää edelleen keskustelua. Palkittu romaani sisältää runsaasti väkivaltaa, josta sitä on myös kritisoitu. Väkivaltaisen sisältönsä vastapainona romaanissa kuvataan lähes yli-inhimillistä solidaarisuutta, rakkautta ja yhteisöllisyyttä. A Little Life on ilmestynyt suomeksi käännettynä vuonna 2018 nimellä Pieni elämä (suomentanut Arto Schroderus). Romaanin päähenkilö Jude on vakavasti traumatisoitunut väkivaltaisen menneisyytensä vuoksi. Trauma ilmenee itsetuhoisena käytöksenä ja lopulta itsemurhana. Teos haastaa uusliberalistisen menestysnarratiivin ehdottamalla, etteivät menestys ja vauraus takaa merkityksellistä elämää. Juden hahmon dramaturgia noudattelee amerikkalaista unelmaa, jossa yksilö nousee kovalla työllä ryysyistä rikkauksiin heikoista lähtökohdistaan huolimatta. Romaani täydentää yhdysvaltalaisen kirjallisuuden yhteiskuntakriittistä traditiota osoittamalla eksplisiittisesti uusliberalistisen ja amerikkalaisen unelman narratiivien ongelmallisuuden. Opinnäytetyöni täydentää romaanista tehtyä tutkimusta yhdistämällä traumateoreettisia ja yhteiskuntakriittisiä näkökulmia. Tutkimukseni osoittaa, ettei teosta voi tarkastella mielekkäästi tarkastelematta myös romaanin traumafiktiivisiä ulottuvuuksia. Romaanis- sa traumaattinen minä ja uusliberalistinen narratiivi ovat kietoutuneet toisiinsa ja ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Romaani kyseenalaistaa uusliberalismin mahdollisuudet tarjota toivoa yksilölle, ja osoittaa, kuinka suuri merkitys empatialla, solidaarisuudella ja rakkaudella on traumasta selviytyjälle

Sosiaaliset representaatiot kirjallisuuden traumatutkimuksen näkökulmana

Tutkielmassani tavoitteenani on tuoda kirjallisuuden traumatutkimukseen uudenlainen näkökulma, joka on lainattu sosiaalipsykologian tieteenalalta. Näkökulman avulla on mahdollista ottaa huomioon traumakokemuksen kirjalliseen ilmaisuun liittyvät sekä kognitiiviset että sosiaaliset aspektit. Sen kautta voidaan tutkia traumakokemuksen rakentumista kaunokirjallisessa teoksessa sekä sen taustalla olevia sosiaalisia representaatioita, sekä näiden representaatioiden muuttumista ajassa (kirjallisuushistoriallinen näkökulma) että eroavaisuuksia ja samankaltaisuuksia eri yhteisöjen välillä tai saman yhteisön sisällä (kulttuurinen näkökulma). Tutkielma koostuu laajasta teoreettisesta osuudesta, jossa määrittelen sosiaalisten representaatioiden teorian soveltamismahdollisuudet ja -rajat kaunokirjallisuuden tutkimukseen sekä teorian kytkeytymisen traumatutkimuksen traditioon.Teoriaosuuden jälkeen tutkin valitsemaani kaunokirjallista aineistoa malliesimerkkeinä näkökulmaan perustuvasta tutkimuksesta kirjallisuusanalyysien avulla. Sosiaaliset representaatiot ovat jaettuja representaatioita, jotka syntyvät, leviävät, muuttuvat ja joita ylläpidetään kommunikaation avulla. Ne ovat yhteisön sisäisiä yhteisesti jaettuja ideoita, uskomuksia, arvoja ja käytäntöjä. Sosiaaliset representaatiot sekä edellyttävät kommunikaatiota että määrittävät sitä. Sekä ajattelumme että kielemme on sosiaalisten representaatioiden läpitunkemaa. Teorian on kehittänyt ranskalainen sosiaalipsykologian pioneeri Serge Moscovici. Sosiaalisten representaatioiden teorian lisäksi käyttämääni teoriataustaan kuuluu kulttuurinen traumateoria sekä kognitiivisen kirjallisuudentutkimuksen ja stilistiikan sekä kognitiivisen stilistiikan teorioita ja käsitteitä. Kaunokirjalliseen aineistooni kuuluvat seuraavat teokset: Uzodinma Iwealan Beasts of No Nation (2005), Ahmadou Kourouman Allah n'est pas obligé (2000), Chris Abanin Song for Night (2007), K. Sello Duikerin Thirteen Cents (2000), Chimamanda Ngozi Adichien Purple Hibiscus (2003) sekä Leslie Marmon Silkon Ceremony (1977). Viimeistä lukuunottamatta kaikissa teoksissa on lapsi tai teini-ikäinen minäkertoja ja teosten voidaan katsoa sijoittuvan afrikkalaisen traumafiktion piiriin. Tutkielmani tulokset tukevat sosiaalisten representaatioiden teorian käyttökelpoisuutta kirjallisuuden traumatutkimuksen näkökulmana. Näkökulma kiinnittää huomion seikkoihin ja ilmiöihin, jotka eivät välttämättä ole eksplisiittisesti havaittavissa. Toisaalta sosiaalisiin representaatioihin lukeutuvia ilmiöitä voidaan tutkia myös ilman teoriaa, mutta tällöin tutkimuksen selitysvoima on vähäinen. Ottamalla huomioon sosiaalisten representaatioiden synty- ja muutosprosessin myös niiden ilmenemismuotoa koskeviin kysymyksiin voidaan vastata paremmin. Näkökulmaa on mahdollista kehitellä kirjallisuushistorialliseen suuntaan sekä muiden kuin traumaan liittyvien sosiaalisten representaatioiden tutkimiseen