Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan arvokongruenssin (yksilön ja organisaation arvojen yhdenmukaisuuden), organisaatioon samastumisen ja prososiaalisen organisaatiokäyttäytymisen käsitteitä sekä niiden suhdetta toisiinsa. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena on arvioida ilmiöitä kuvaavan teoreettisen mallin soveltuvuutta käytettävään aineistoon sekä erilaisten tutkimusmenetelmien vahvuuksia ja rajoituksia arvokongruenssin tutkimuksessa. Aineisto (N=87) on kerätty kyselytutkimuksena keväällä 1998 kansainvälisessä turvallisuusalan organisaatiossa. Tutkielman teoreettisessa osassa tarkastellaan arvoja sekä yleisellä tasolla että työelämässä ja laajennetaan näkökulmaa arvokongruenssin ja sen merkityksen tarkasteluun organisaatioissa. Organisaatioon samastumisen ja prososiaalisuuden käsitteitä pohditaan eri näkökulmista. Arvokongruenssia tarkastellaan työssä kahdesta näkökulmasta. Koettua arvokongruenssia mitattiin kysymällä vastaajilta suoraan heidän näkemystään arvojen samankaltaisuudesta. Lisäksi vastaajat arvioivat 26 eri arvon vallitsevuutta organisaatiossa sekä samojen arvojen tärkeyttä omalla kohdallaan (ns. latentti arvokongruenssi). Tästä mittarista muodostettiin yksilön arvojärjestelmän samankaltaisuutta organisaation arvojärjestelmän kanssa sekä työntekijöiden keskinäistä samanhenkisyyttä kuvaavat indeksit. Arvokongruenssia tarkasteltiin myös arvoulottuvuuksittain. Pääkomponenttianalyysissa syntyneet arvoulottuvuudet olivat tulossuuntautuneisuus, innovatiivisuus, lojaalisuus, sosiaalinen vastuullisuus ja aggressiivisuus. Menetelmänä vaikutussuhteiden tarkastelussa käytettiin lineaarista regressioanalyysia. Saadut tutkimustulokset olivat pääosin teorian mukaisia. Arvokongruenssi organisaation kanssa ja työntekijöiden samanhenkisyys olivat positiivisessa yhteydessä sekä koettuun arvokongruenssiin että organisaatioon samastumiseen. Lisäksi latentti arvokongruenssi organisaation kanssa ennusti prososiaalisuutta, mutta tässä yhteys oli negatiivinen – joskaan ei selkeästi todennettavissa koko vastaajaryhmän osalta. Edelleen samastuminen ennusti prososiaalisuutta sitä lisäävästi. Koettu arvokongruenssi ei ennustanut tilastollisesti merkitsevästi mitään muuttujaa. Taustamuuttujista organisaatioasema ennusti samastumista, prososiaalisuutta ja koettua arvokongruenssia. Työsuhteen kesto ei ollut tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä mihinkään muuttujaan. Arvokongruenssin tutkimus on ollut niin teoreettisesti kuin empiirisestikin monimuotoista, eikä yksiselitteisiä johtopäätöksiä arvokongruenssin yhteyksistä muihin ilmiöihin ole ollut perusteltua tehdä. Yhtenä tämän työn tärkeimmistä johtopäätöksistä voidaankin pitää sitä, ettei arvokongruenssin tutkimusta ole tarkoituksenmukaista irrottaa tutkittavien arvojen sisällöstä tai kontekstistaan. Myös arvokongruenssitutkimus on osaltaan historiallisesti ja (organisaatio)kulttuurisesti sidonnaista. Tärkeimmät tutkimuksessa käytetyt lähteet olivat tuoreita, kansainvälisissä alan aikakauslehdissä julkaistuja artikkeleita
