Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan suomalaisnuorten suhtautumista hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten 15–29-vuotiaat suomalaiset suhtautuvat hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen ja kokevatko nuoret huolta hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Lisäksi tarkastellaan, mitkä sosiodemografiset tekijät ovat yhteydessä suhtautumiseen ja minkälaisia eroja on havaittavissa iän, sukupuolen, perhetyypin, työmarkkina-aseman, asuinpaikan ja suuralueen mukaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee hyvinvointipalveluita ja niiden roolia ja kehitystä osana suomalaista hyvinvointivaltiota. Käydään myös läpi hyvinvointipalveluiden haasteita 2000- ja 2010-luvulla. Lisäksi tarkastellaan nuoruutta elämänvaiheena. Tutkimuksen aineistona käytetään Nuorisobarometriä vuodelta 2018. Aineiston perusjoukkona ovat 15–29-vuotiaat Manner-Suomessa asuvat henkilöt. Tutkimuksen analyysimenetelmänä käytetään suoria jakaumia, ristiintaulukointia sekä multinomiaalista logistista regressioanalyysia. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että nuorista lähes puolet kokee paljon huolta hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Toinen keskeinen tulos on, että vain ikä ja sukupuoli
ovat yhteydessä nuorten suhtautumiseen hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen. Iän osalta eniten huolta hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta kokevat 25–29-vuotiaat. Vähiten huolta puolestaan kokevat 15–19-vuotiaat nuoret. Sukupuolen osalta naiset kokevat miehiä enemmän huolta hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nuoret ovat huolissaan hyvinvointipalveluista. Kuitenkin aihe vaatii vielä tulevaisuudessa lisätarkastelua sen suhteen, miten huoli kohdistuu eri hyvinvointipalveluihin
