Pohjantähden tarina

Tässä työssä tutkitaan tarinallistamista vakuutusyhtiössä sekä asiakkaiden mielikuvia yhtiöstä. Työ on tehty Keskinäinen Vakuutusyhtiö Pohjantähdelle, jossa itse työskentelen. Tavoitteena oli kartoittaa, millaisia mielikuvia yhtiöön liitetään, jotta yhtiön tarinaa voidaan mahdollisesti kehittää tulevaisuudessa. Teoriaosuudessa kerrotaan laadullisen tutkimuksesta ja haastattelumetodeista sekä käydään läpi brändin ja maineen rakentamisen perusteita. Tutkimusta varten haastateltiin kymmentä yksityisasiakasta. Haastateltavien joukko valittiin sattumanvaraisesti, keskittyen yksityisasiakkaisiin. Haastattelujen tuloksena voidaan todeta, että yhtiön itse itsestään kertoma tarina resonoi asiakkaissa. Yhtiön selkeä vahvuus on sen asiakaskeskeisyys ja asiakaspalvelun taso. Asiakkaat arvostavat henkilökohtaista palvelua ja sen tasoa. Tuloksien perusteella voidaan todeta myös, että yhteydenpitoa kaivattaisiin vielä enemmän. Tyytyväisyyden merkkinä voidaan pitää myös jokaisen haastattelijan valmiutta suositella yhtiötä tuttavilleen

Yhdenvertaisuus OmaStadissa : Vähemmistöjen mahdollisuudet osallistumiseen ja vaikuttamiseen Helsingin osallistuvassa budjetoinnissa

Participatory budgeting is a democracy innovation that has become popular around the world during the past decades. The capital of Finland is one of the many actors running participatory budgeting. The Helsinki participatory budgeting initiative – called MyCity – defines equal opportunities for participation as one of the main principles and improving parity as one of the key goals for the initiative. This MA Thesis focuses on themes of parity in Helsinki participatory budgeting. The attention is on different parity goals set for the initiative as well as the realization of these principles. According to the literature, inclusion is vital for all democracy innovations, and can be approached in two ways: from equality and equity perspectives. The first emphasizes everyone’s right to be treated similarly in society. The latter one acknowledges that fairness in access and contributions can be achieved only when tuning into each individual’s background differences. The data for the study is twofold, it consists of public documents and interviews. Through document analysis of key policy documents, different equality and equity goals and actions are identified. Further analysis on how these goals complement and contradict is taken. In addition, five qualitative interviews of MyCity cooperation organization representatives were conducted. The methods used are qualitative. Both the policy documents and interviews are analyzed with content analysis. The analysis of the study demonstrates a harmony of equality and equity actions in the recruitment, ideation and co-creation phases of MyCity. In the latter two phases of the process, voting and implementation, equality and equity actions are contradictory. Equality holds the main emphasis in the cost of equity. The study discusses two scenarios for the result: firstly, dismissal of equity goals and the downsides of it: risking tokenism and increasing inequalities. And secondly, an alternative explanation is discussed: unintended lack of clarity in parity priorities. The cooperation organization interviews present the reality of participation for the least privileged citizens: participatory budgeting is largely inaccessible. Main themes identified from the interviews are: employee supported participation was possible for the least privileged, fears on majority citizen’s preferences surpassing the less privileged voices and superficial equality projects as hindrance. In the end, three recommendations to improve equity in MyCity are made: renewal of equity guidelines for the initiative; forming stronger cooperation alliances with the minority organizations; and adjusting the rules and scope of MyCity

A survey in fairness in classification based machine learning

Abstract. As the usage and impact of machine learning applications increase, it is increasingly important to ensure that the systems in use are beneficial to users and larger society around them. One of steps to ensure this is limiting unfairness that the algorithm might have. Existing machine learning applications have sometimes shown that they have been disadvantageous to certain minorities and to combat this we have a need for defining what does fairness means, and how can we increase it in our machine learning applications. The survey is done as a literary review with the goal of presenting an overview of fairness in classification-based machine learning. The survey goes through the motivation for fairness briefly through philosophical background and examples of unfairness and goes through the most popular fairness definitions in machine learning. After this the paper lists some of the most important methods for restricting unfairness splitting the methods into pre- in- and post-processing methods

Uuden Oulun yleisten viheralueiden kartoittaminen

Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Oulun kanssa vuoden 2013 alusta kuntaliitoksen tekevien kuntien kaava-alueilla sijaitsevat yleiset viheralueet sekä laatia niille hoitoluokitus. Työn konkreettisena tuloksena syntyivät viheralueiden hoitoluokituskartat. Tilaajana toimi Oulun kaupungin Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen Katu- ja viherpalvelut -osasto. Oulun kaupungilla on käytössä viheralueiden ylläpidon osalta alueurakkamalli, jota aiotaan soveltaa myös muihin kuntiin liitoksen jälkeen. Jotta alueurakointi on mahdollista, tulee tilaajan tiedossa olla urakoitavan alueen pinta-alat ja hoitoluokat. Työ koski liitoksen tekevistä kunnista Haukipudasta, Kiiminkiä ja Yli-Iitä, koska kyseisillä kunnilla ei ole ollut aiemmin käytössä kattavaa hoitoluokitusjärjestelmää. Kuntien viheralueiden hoitoluokittelu perustui Viherympäristöliiton Viheralueiden hoitoluokitus - oppaaseen. Työ toteutettiin kartoittamalla luokiteltavat alueet maastokäynneillä, jonka jälkeen kaava-alueilla sijaitsevat yleiset viheralueet digitoitiin tietokoneelle. Digitoidut alueet luokiteltiin hoitoluokittain ja alueista työstettiin kartat. Työn tuloksena syntyneet hoitoluokituskartat ovat hyvänä pohjana jatkoa ajatellen. Karttojen avulla tiedetään mitkä alueet ovat kunnan omistamia viheralueita, eikä tietoa näin ollen tarvitse etsiä useammasta lähteestä. On kuitenkin yleistä, että hoitoluokituskartat tarkentuvat ja muuttuvat aina olosuhteiden, kuten alueen käytön, muuttuessa. Pääosa liitoskuntien viheralueista on taajamametsiä, lisäksi jonkin verran on rakennettuja viheralueita ja marginaalisesti avoimia viheralueita kuten niittyjä. Alueiden aiempi hoito on poikennut varsin paljon Oulun ammattimaisesti toteuttamasta hoidosta, joten jatkossa kaikkien alueiden tasa-arvoinen kohtelu tulee olemaan yksi suurimmista haasteista.The aim of this thesis was to map the public green areas that are located in planning areas of the municipalities which will merge with Oulu 2013. As a result of the thesis maps of maintenance classification were made. The thesis was commissioned by the City of Oulu Street and park services. The City of Oulu uses area based contracting system in the maintenance of public green spaces and this will be applied also in the other towns, after the consolidation. To make area based contracting system possible, the commissioner has to know the area surface and the maintenance classification of the contract area. This thesis involved Haukipudas, Kiiminki and Yli-Ii, of the merging municipalities, as they did not have a comprehensive maintenance classification system before. The classification of green spaces was based on book Viheralueiden hoitoluokitus published by The Finnish Association of Landscape Industries (Viherympäristöliitto ry). The work was carried out by first mapping the public green spaces located in the planning areas and then these areas were digitized on a computer. The areas digitized were then classified by the maintenance classification and maps were made of these areas. The maps made as a result of this thesis are a good base considering the prospective. With the help of the maps one can tell which green areas are owned by the municipalities and one doesn't have to search the information in several sources. It is common that the maintenance classification maps are defined and altered as the circumstances, such as the use of the area, changes. Most of the municipalities green spaces are forests located near population centers. In addition there are some constructed green areas and open green areas, such as meadows. The previous maintenance of these areas differ a lot from the professional maintenance used by Oulu, so the equal treatment of all the areas will be one of the biggest challenges in the future

Sähköisen viestinnän vaikutus henkilöstön ja johdon väliseen luottamukseen

Tämän Pro gradu -työn tavoitteena oli ensisijaisesti selvittää sähköisen viestinnän vaikutuksia henkilöstön ja johdon väliseen luottamukseen johdon näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuskohteena oli myös sähköisen viestinnän vaatima koulutustarve. On havaittavissa, että organisaatioissa sähköinen johtaminen sekä viestintä kasvavat nopeasti. Vaikka fyysiset välimatkat organisaation sivupisteiden välillä - tai jopa organisaation itsensä sisällä - olisivat hyvinkin lyhyitä, niin se ei ole esteenä sähköisen viestinnän hyödyntämisessä. Sähköinen johtaminen ja viestintä on merkittävä osa organisaatioiden nykyajan arkipäivää, riippumatta fyysisistä etäisyyksistä tai muista reaalimaailman kuvitteellisista rajoituksista. Tämä tutkimus rakentuu kolmen pääteeman varaan; luottamus, viestintä ja johtaminen. Nämä kolme teemaa määritellään ensin teoreettisen viitekehyksen kautta, luottamuksen ja viestinnän ollessa kantavia rakenteita työlle. Johtamista ei sidota erikseen mihinkään tiettyyn johtamiskulttuuriin, vaan luottamusta ja viestintää tarkastellaan suhteessa johtamiseen yleisellä tasolla. Lähtökohtana tälle valinnalle oli se, että tutkimuksen ydinteemoja ja etenkin tuloksia voidaan peilata kaikkeen johtamiseen, johtamiskulttuurista riippumatta. Tutkimukseen sisältyy empiirinen aineisto. Teimme kyselytutkimuksen OP-Pohjola -ryhmän Osuuspankkikeskukselle. Kysely lähti 110 vastaajalle online-muodossa. Kysely oli kentällä noin 2 viikkoa, ja tuona aikana kyselyyn vastasi 57 henkilöä. Aineisto analysoitiin sekä SPSS -tilasto-ohjelmistoa, että Digium Enterprise -tilasto-ohjelmistoa hyväksikäyttäen. Tutkimustuloksista käy ilmi mm. se seikka, että luottamusta voidaan lisätä käyttämällä oikeita viestintävälineitä oikeassa tilanteessa. Tuloksista nousi esiin myös se, että sähköinen viestintä ei nykymuodossaan ole useinkaan riittävän vuorovaikutuksellista viestintää perinteiseen viestintään verrattuna. Sähköinen viestintä on lisääntynyt 2000-luvulla kohdeorganisaatiossa erittäin suuressa määrin, ja tiedon määrä yleensä ottaen on valtava. Sähköinen viestintä näyttää myös lisäävän koulutustarvetta niin johdon, kuin myös henkilöstön osalta. Johdon näkökulmasta sähköisen viestinnän hyödyntämisessä korostuu se, että on osattava miettiä viestin kohderyhmää ja toimittava sen perusteella. Kaikkea tietoa ei pidä laittaa kaikille, vaan on osattava käyttää harkintaa viestinnässä. Erityisesti tämä korostuu sähköisessä viestinnässä. Osaavalla sähköisellä viestinnällä on mahdollista kasvattaa luottamusta, kun taas harkitsemattomalla tietotulvalla ja / tai sähköisellä viestinnällä luottamusta murennetaan

Riskinarviointi luomuvalvonnassa

Euroopan unionin yhteinen lainsäädäntö edellyttää luomutarkastusten kohdentamista kohonneen riskin toimijoille. Riskiperusteisessa luomuvalvonnassa valvonnan resurssit pyritään kohdentamaan niille toimijoille, joilla laskennallinen riski luomutuotantoehtojen noudattamatta jättämiselle on suurin. Toimivan riskinarvioinnin edellytys on toimiva riskinarviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan tunnistaa korkean riskin toimijat sekä arvioida mahdollisen toteutuneen riskin seuraukset. Tutkimuksessani arvioin Suomessa käytössä olevan riskinarviointilomakkeen toimivuutta ja sillä vuonna 2016 saatuja tuloksia. Mitä riskinarviointilomake kertoo suomalaisista luomutiloista ja kuinka hyvin sen antamat tulokset nostavat esille kohonneen riskin toimijat? Tutkimusaineistoni koostui yhden luomutarkastajan vuonna 2016 luomutarkastuksilla täyttämistä riskinarviointilomakkeista sekä koko vuoden 2016 kaikista kokonaisriskipisteistä ELY-keskuksittain. Tarkastelin tilastollisella ristiintaulukoinnilla, kuinka hyvin arvioidut riskipistekertymät ennakoivat sitä, että tarkastuskäynnillä todella havaitaan poikkeamia tuotantoehdoista. Lomakkeella saadut tulokset nostavat esille pääosin samoja seikkoja, jotka on aiemmissa tutkimuksissa havaittu riskiä kasvattaviksi tekijöiksi. Näitä ovat esimerkiksi suuri tilakoko ja tuotannon monipuolisuus. Hypoteesini oli, että korkea kokonaisriskipistemäärä ennustaisi havaittuja poikkeamia tarkastuksella, mikä pitikin paikkansa tiloilla, joilla pistekertymä oli hyvin suuri. Toisen hypoteesini mukaan tilan aiemmat poikkeamat ennustaisivat poikkeamia myös nykyisellä tarkastuksella. Poikkeaman todennäköisyys oli kuitenkin aiemmista poikkeamista riippumatta kaikissa tapauksissa sama. Tarkastelin myös riskinarviointilomakkeen eri osa-alueiden vaikutusta havaittuun poikkeamaan. Analyysin perusteella mikään osa-alue ei noussut esille poikkeamaa ennustavana. Euroopan maiden yhteinen riskinarviointijärjestelmä edellyttää määrätietoista sekä yhteisen tiedonkeruujärjestelmän, että kerätyn tiedon analysointi- ja arviointijärjestelmän kehittämistä. Lisäksi keskeisiä termejä olisi selvennettävä ja luotava selkeät, yhteiset kriteerit sääntöjenvastaisuuksien luokittelulle. Suomessa käytössä olevaa riskinarviointilomaketta tulisi selkiyttää ja luoda sähköiselle lomakkeelle soveltuva, yksinkertaisempi versio

Y-sukupolven sitouttaminen yritykseen - Yliopisto-opiskelijoiden näkökanta sitoutumiseen

Työelämässä on tapahtumassa rakennemuutos, kun vanhemmat sukupolvet väistyvät sivuun ja Y-sukupolvi tulee kattamaan suurimman osan työvoimasta. Vuonna 1979-1999 syntyneen Y-sukupolven käyttäytymisen ja työelämän arvojen on nähty haastavan organisaatioiden toimintamalleja ja muuttavan perinteisiä johtamismalleja. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata Y-sukupolven työhön sitouttamista nuorten työntekijöiden näkökulmasta. Tavoitteena on saada selville tekijöitä, jotka vaikuttavat Y-sukupolven sitoutumiseen ja löytää keinoja organisaatioille, joilla sitouttaa nuoria työntekijöitä. Sitoutumisesta ja sitouttamisesta löytyy paljon aikaisempaa tutkimuskirjallisuutta, mutta yksinomaan Y-sukupolven sitouttamista on tutkittu vähemmän. Tutkimusote on laadullinen ja menetelmänä on käytetty ryhmähaastattelua. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu ryhmähaastattelusta, johon osallistui kuusi uransa alkuvaiheessa olevaa korkeakoulutaustaista nuorta. Merkityksiä sitoutumiseen ja nuorten sitouttamiseen on saatu haastateltavien keskustelua analysoimalla. Tutkimuksen perusteella Y-sukupolven mahdollinen sitouttaminen tapahtuu yritysten välittämän työntekijöiden arvostuksen kautta, ura- ja osaamisenkehittämisen mahdollisuuksia tarjoamalla, sekä organisaation positiivisen ilmapiirin vahvistamisella. Y-sukupolvi sitoutuu yritykseen kuin itsestään, kun se löytää omia tarpeitaan vastaavan työpaikan.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Kun Pohjois-Atlantin liitto politisoitui: Turvallisuuspoliittinen kamppailu Suomen Nato-jäsenyydestä

The annexation of Crimea by Russia in 2014, at the latest, seriously challenged the international rules. This article asks how Nato was politicised in Finland post-2014, i.e. how Nato has been the instrument of politics in Finland since 2014. In order to answer this, the article develops a security policy typology that has its inspiration in activity-conception of politics. By applying this typology, the article parses the Finnish Nato-debate by dividing it into discursive groups that each do their own kind of Nato-politics. The research material consists of the Nato-argumentation of national politicians, scholars, and civil servants. With the help of foreign policy school research, the article identifies four discursive groups from the data, one of which is unknown to previous research, albeit a result theoretically anticipated by earlier theorists. The argument of the article is that this group prevailed in the struggle regarding the direction of Finnish security politics in 2014–2022. However, despite its dominant position, it did not prevent the politicization of Nato during the same time span. Thus, the article recognizes four distinct ways in which Nato was politicized. Along with these empirical results, the article strives to reorganize the research field by bringing conflict-based conceptions of politics to its center more strongly than before.Viimeistään Venäjän hyökkäys Krimille vuonna 2014 asetti kansainväliset pelisäännöt uhanalaisiksi. Tässä artikkelissa kysytään, miten Nato on Suomessa politisoitunut tuosta hetkestä lukien eli miten Natolla on tehty Suomessa politiikkaa vuoden 2014 jälkeen. Tähän vastatakseen artikkelissa kehitetään politiikan aspektiteoriasta inspiroitunut turvallisuuspolitiikkatypologia, jota soveltaen Nato-keskustelua jäsennetään jakamalla se sellaisiksi diskursiivisiksi ryhmittymiksi, jotka tekevät oman näköistään politiikkaa Natolla. Aineisto koostuu poliittisen eliitin Nato-argumentaatiosta. Artikkeli tunnistaa ulkopolitiikan koulukuntatutkimusta hyödyntäen aineistosta neljä diskursiivista ryhmää, joista yksi on aiemmalle tutkimukselle tuntematon, vaikkakin aikaisemman tutkimuksen ennakoima. Artikkelin väite on, että kyseinen ryhmä hallitsi Suomen turvallisuuspolitiikan suunnasta käytävää kamppailua vuosina 2014–2022 mutta että tämä hallitseva valta-asema ei kuitenkaan estänyt Naton politisoitumista samalla aikajaksolla. Artikkelissa tunnistetaankin neljä tapaa, joilla Nato on politisoitunut. Näiden empiiristen tutkimustulosten ohella artikkeli pyrkii uudelleenjäsentämään tutkimusalaa tuomalla politiikkaa kamppailuna lukevaa teoriaa aiempaa vahvemmin sen keskiöön