Tämän Pro gradu -työn tavoitteena oli ensisijaisesti selvittää sähköisen viestinnän vaikutuksia henkilöstön ja johdon väliseen luottamukseen johdon näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuskohteena oli myös sähköisen viestinnän vaatima koulutustarve. On havaittavissa, että organisaatioissa sähköinen johtaminen sekä viestintä kasvavat nopeasti. Vaikka fyysiset välimatkat organisaation sivupisteiden välillä - tai jopa organisaation itsensä sisällä - olisivat hyvinkin lyhyitä, niin se ei ole esteenä sähköisen viestinnän hyödyntämisessä. Sähköinen johtaminen ja viestintä on merkittävä osa organisaatioiden nykyajan arkipäivää, riippumatta fyysisistä etäisyyksistä tai muista reaalimaailman kuvitteellisista rajoituksista.
Tämä tutkimus rakentuu kolmen pääteeman varaan; luottamus, viestintä ja johtaminen. Nämä kolme teemaa määritellään ensin teoreettisen viitekehyksen kautta, luottamuksen ja viestinnän ollessa kantavia rakenteita työlle. Johtamista ei sidota erikseen mihinkään tiettyyn johtamiskulttuuriin, vaan luottamusta ja viestintää tarkastellaan suhteessa johtamiseen yleisellä tasolla. Lähtökohtana tälle valinnalle oli se, että tutkimuksen ydinteemoja ja etenkin tuloksia voidaan peilata kaikkeen johtamiseen, johtamiskulttuurista riippumatta. Tutkimukseen sisältyy empiirinen aineisto. Teimme kyselytutkimuksen OP-Pohjola -ryhmän Osuuspankkikeskukselle. Kysely lähti 110 vastaajalle online-muodossa. Kysely oli kentällä noin 2 viikkoa, ja tuona aikana kyselyyn vastasi 57 henkilöä. Aineisto analysoitiin sekä SPSS -tilasto-ohjelmistoa, että Digium Enterprise -tilasto-ohjelmistoa hyväksikäyttäen.
Tutkimustuloksista käy ilmi mm. se seikka, että luottamusta voidaan lisätä käyttämällä oikeita viestintävälineitä oikeassa tilanteessa. Tuloksista nousi esiin myös se, että sähköinen viestintä ei nykymuodossaan ole useinkaan riittävän vuorovaikutuksellista viestintää perinteiseen viestintään verrattuna. Sähköinen viestintä on lisääntynyt 2000-luvulla kohdeorganisaatiossa erittäin suuressa määrin, ja tiedon määrä yleensä ottaen on valtava. Sähköinen viestintä näyttää myös lisäävän koulutustarvetta niin johdon, kuin myös henkilöstön osalta.
Johdon näkökulmasta sähköisen viestinnän hyödyntämisessä korostuu se, että on osattava miettiä viestin kohderyhmää ja toimittava sen perusteella. Kaikkea tietoa ei pidä laittaa kaikille, vaan on osattava käyttää harkintaa viestinnässä. Erityisesti tämä korostuu sähköisessä viestinnässä. Osaavalla sähköisellä viestinnällä on mahdollista kasvattaa luottamusta, kun taas harkitsemattomalla tietotulvalla ja / tai sähköisellä viestinnällä luottamusta murennetaan
