HSD17B12 – an enzyme with a role in embryonic development, normal ovarian function and cancer

At present, 14 different types of the hydroxysteroid (17-beta) dehydrogenase (HSD17B) enzymes have been characterized. These enzymes differ from each other according to tissue distribution, substrate specificity, subcellular localization and expression regulation. In this study, the main focus was to characterize the physiological function of one member of the enzyme superfamily, namely, hydroxysteroid (17-beta) dehydrogenase 12 (HSD17B12). HSD17B12 is widely expressed in different human tissues and has been suggested to function in fatty acid elongation as well as in sex steroid metabolism. However, the main function of HSD17B12 in vivo is still poorly understood. The main aim of this study was to characterize the role of HSD17B12 in the ovarian physiology and fetal development. The HSD17B12 enzyme has a similar tissue distribution in mice and humans, and therefore, the HSD17B12 knockout mouse model was used to provide information about its role in humans. Furthermore, the expression of HSD17B12 enzyme was studied in different human epithelial ovarian cancer types. According to our study, absence of the enzyme causes embryonic lethality, and even the loss of one allele leads to ovarian dysfunction and fertility problems in mice. Furthermore, we found that the expression of the HSD17B12 enzyme positively correlates with the grade of human ovarian cancer. However, the role of the enzyme in cancer progression is still poorly understood, necessitating further studies. In conclusion, our study indicates that the HSD17B12 enzyme is necessary for embryonal development and female fertility; however, its overexpression may play a role in ovarian cancer development and/or progression.HSD17B12 – tärkeä entsyymi alkion kehityksessä ja munasarjojen normaalissa toiminnassa sekä munasarjasyövässä Hydroksisteroidi 17-beeta dehydrogenaasi (HSD17B) -entsyymit muodostavat ryhmän entsyymejä, joita on tällä hetkellä tunnistettu ihmisellä 14. Tässä tutkimuksessa on keskitytty hydroksisteroidi 17-beeta dehydrogenaasi 12 (HSD17B12) -entsyymin toiminnan tarkempaan selvittämiseen. HSD17B12 - entsyymi imenee laajalti ihmisen eri kudoksissa. HSD17B12:n ajateltiin aluksi olevan keskeisesti mukana steroidihormonien metaboliassa. Entsyymin on kuitenkin todettu osallistuvan myös rasvahappojen muodostukseen, erityisesti pitkien rasvahappojen elongaatioon. Siten HSD17B12-entsyymin kaikkia fysiologisia tehtäviä ei vielä varmuudella tiedetä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää HSD17B12-entsyymin fysiologinen tehtävä munasarjojen toiminnassa ja alkion kehityksen aikana käyttäen hiirimallia, josta on poistettu HSD17B12-geeni. HSD17B12-entsyymin kudosjakaumat ovat ihmisellä ja hiirellä hyvin samankaltaiset, joten selvittämällä entsyymin fysiologista merkitystä hiiressä, voi saaduista tuloksista tehdä johtopäätöksiä entsyymin merkityksestä myös ihmiselle. Lisäksi tutkimme HSD17B12:n ilmentymistä erilaisissa ihmisen munasarjasyövissä. Tutkimustemme mukaan HSD17B12:n totaalinen puuttuminen häiritsee merkittävästi hiirten alkionkehitystä ja jo osittainen puutos aiheuttaa merkittäviä ongelmia naarashiirten hedelmällisyydelle. Lisäksi viimeisimpien tutkimustemme mukaan ihmisellä HSD17B12-entsyymin ilmentyminen korreloi munasarjasyövän pahanlaatuisuusasteeseen (gradukseen). Tämän osalta tutkimustiedot ovat kuitenkin vielä vähäiset ja jatkotutkimukset ovat tarpeen. Tutkimuksemme siten osoittavat, että HSD17B12-entsyymi on tarpeellinen alkionkehitykselle ja naaraan hedelmällisyydelle, mutta toisaalta sen liiallinen tuotto voi aiheuttaa munasarjasyöpää ja/tai sen progressiota

Nationalismi ja "universaalinen nationalismi" eli lähetystehtävä-ajatus muutostekijänä historiassa

Poliittinen kansallisuusaate on aiheuttanut sotia, mutta nämä sodat tuskin ovat olleet niin laajoja ja tuhoisia kuin ne maailmanpalot, joita maailmaa valloittavat aatteet ovat aiheuttaneet riippumatta siitä, olivatko ne alkuaan demokraattisia, sosialistisia tai rasistisia

Itsekriminointisuoja konkurssimenettelyssä

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on konkurssivelallisen itsekriminointisuoja ja sen toteutuminen konkurssimenettelyssä. Tavoitteena on selvittää konkurssivelallisen itsekriminointisuojan sisältö ja periaatteen vaikutukset konkurssimenettelyssä. Tutkielma on jaettu seitsemään lukuun. Johdannon jälkeen toisessa luvussa käsitellään itsekriminointisuojan periaatteen soveltamisala, oikeusperusta ja sisältö yleisellä tasolla. Kolmanneksi perehdytään velallisen konkurssilakiin perustuvaan myötävaikutusvelvollisuuteen ja itsekriminointisuojan ulottumiseen konkurssimenettelyyn. Neljänneksi käsitellään konkurssivelallisen itsekriminointisuojan sisältöä ja asiaan liittyviä ongelmia. Viidenneksi pohditaan sitä, turvaako oikeudenkäymiskaaren hyödyntämiskieltosääntely konkurssivelallisen itsekriminointisuojan toteutumisen. Kuudenneksi tarkastellaan rikosvastuun toteutumista konkurssissa suhteessa itsekriminointisuojaan. Seitsemännessä ja viimeisessä luvussa luodaan yhteenveto itsekriminointisuojaan liittyvistä oikeusturvaongelmista konkurssimenettelyssä ja pyritään etsimään niihin ratkaisuvaihtoehtoja. Tutkielmassa todetaan itsekriminointisuojan kuuluvan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteisiin. Tietyin edellytyksin suoja voi ulottua myös rikosprosessin ulkopuolisiin rinnakkaismenettelyihin, kuten konkurssimenettelyyn. Tutkielmassa käsitellään konkurssilakiin säädetyn 4 luvun 5 a § itsekriminointisuojasäännöksen sisältöä ja suojan saamisen edellytyksiä. Suojasäännös perustuu ns. vaitiolomalliin. Työssä identifioidaan säännökseen liittyviä ongelmia, jotka liittyvät siihen, että velallinen voi vedota itsekriminointisuojaan vasta silloin, kun häntä vastaan on vireillä rikosprosessi ja velallinen on tullut tietoiseksi tästä. Problemaattiseksi havaitaan myös se, että velalliselle on asetettu korkea vaatimus tunnistaa itsekriminoiviin tietoihin liittyvä asiallinen yhteys rinnakkaismenettelyjen välillä. Konkurssivelallisen itsekriminointisuojaan ei kuulu oikeus valehdella, mikä on ristiriitaista suhteessa siihen, mitkä ovat suojan ulottuvuudet rikosprosessissa. Tutkielmassa huomataan, että oikeudenkäymiskaaren hyödyntämiskieltoa koskeva 17 luvun 25 § ei ratkaise nykyisen oikeustilan ongelmia. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että pesänhoitajalle asetettu velvollisuus tehdä velallisen epäillyistä rikoksista rikosilmoitus poliisille voi olla ristiriidassa itsekriminointisuojan kanssa. Tämän oikeusdogmaattisen tutkielman lähdeaineistona on käytetty pääasiassa rikosprosessioikeudellista ja insolvenssioikeudellista kirjallisuutta, kansallista ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä sekä konkurssilain ja uudistetun oikeudenkäymiskaaren 17 luvun lainvalmisteluaineistoa

Amerikan nationalismi ja vapauden aate

Yhdysvaltain syntyyn liittyy suosittu perinne, jonka mukaan uusi Amerikan kansakunta perustettiin aatteen varaan. Itsenäisyysjulistus 4.7.1776 oli juhlallinen asiakirja, joka esitti valistuksen teorian hallitusmuodosta ja vetosi kansan tahtoon, tasa-arvoisuuteen ja jokaisen ihmisen luovuttamattomiin oikeuksiin – elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun

Teaching and assessing oral skills in the advent of oral language testing in the Finnish Matriculation Examination

Jo vuosikymmeniä jatkunut keskustelu kielten suullisen osakokeen lisäämisestä ylioppilastutkintoon sai uusia kierroksia keväällä 2017, kun opetus- ja kulttuuriministeriö ilmoitti ylioppilastutkintolautakunnan käynnistäneen suullisen kielitaidon osakokeen kehittämisen. Tässä tutkielmassa kartoitettiin lukion englannin kielen opettajien näkemyksiä suullisen kielitaidon opetuksesta ja arvioinnista sekä tulevasta suullisen kielitaidon osakokeesta englannin ylioppilaskokeessa. Tutkielma toteutettiin verkkopohjaisena kyselytutkimuksena, johon osallistui yhteensä 85 lukion englannin kielen opettajaa ympäri Suomea. Tutkielmassa etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: 1. Miten lukion englannin kielen opettajat opettavat ja arvioivat suullista kielitaitoa? 2. Miten he arvioivat tämänhetkisen tietämyksensä suullisen kielitaidon opetuksesta ja arvioinnista? 3. Miten he uskovat suullisen kielitaidon osakokeen vaikuttavan opetus- ja arviointikäytänteisiin? Tutkielman tulokset osoittavat, että lukion englannin kielen opettajat suhtautuvat positiivisesti suullisen kielitaidon opetukseen ja arviointiin, mutta ajanpuute, suuret ryhmäkoot ja opiskelijoiden motivaation puute tekevät siitä haasteellista. Myös opetussuunnitelman suullisen kielitaidon arviointikriteerejä pidetään liian epämääräisinä. Ottaen huomioon ylioppilastutkinnon takaistusvaikutuksen lukio-opetukseen, suullisen osakokeen käyttöönotolla on mitä todennäköisimmin positiivisia vaikutuksia suullisen kielitaidon opetukseen ja arviointiin. Opettajat kannattavatkin suullisen osakokeen lisäämistä englannin ylioppilaskokeeseen, joskin sen käytännön toteutus herättää epäluuloa. Kokelaiden suuri määrä, opettajien työmäärän lisääntyminen ilman riittävää korvausta, autenttisen vuorovaikutuksen puute testitilanteessa, arvioinnin käytännön toteutuksen haasteet sekä kokeen kuormittavuus opiskelijoiden näkökulmasta herättävät huolta opettajissa. Suullisen kielitaidon opetuksen, testaamisen ja arvioinnin täydennyskoulutukselle näyttäisi olevan tarvetta, ja opettajien täydennyskoulutusta voidaankin pitää suullisen osakokeen onnistumisen kannalta ensisijaisen tärkeänä

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon tulokset ja vaikutus potilaiden vointiin ja oireisiin

Johdanto. Suomessa tehdään vuosittain yli 10 000 sepelvaltimoiden pallolaajennusta. Seurantatutkimuksia perkutaanisten sepelvaltimotoimenpiteiden vaikuttavuudesta on tehty niukasti. Selvitimme sepelvaltimoiden pallolaajennuksen tuloksia kolmen vuoden seurannan aikana. Aineisto ja menetelmät. Kaikkia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa (KYS) vuosina 2006-2007 sepelvaltimoiden pallolaajennuksella hoidettua 875:tä potilasta seurattiin vuoden 2009 loppuun. Toimenpide- ja päätetapahtumatiedot kerättiin potilasasiakirjoista ja potilaille lähetettiin vointia kartoittava kysely. Tulokset. Potilaiden keski-ikä oli 65,9 vuotta. Kahdelle kolmannekselle pallolaajennus tehtiin sepelvaltimotautikohtauksen vuoksi. Kahdelle kolmasosalle potilaista asetettiin yksi bioaktiivinen tai lääkeainestentti. Kuolleisuus toimenpiteeseen tai viikon kuluessa kotiutuksesta oli 2,0 %, ja kolmen vuoden seuranta-aikana 11,3 %. Toimenpiteeseen liittyviä komplikaatioita oli 16,7 %:lla. Uusi pallolaajennus tehtiin seuranta-aikana 11,4 %:lle ja ohitusleikkaus 4,6 %:lle potilaista. Päätelmät. Pallolaajennuksella hoidettujen potilaiden toimenpidekomplikaatiot ja kuolleisuus kolmen vuoden kuluessa olivat matalaa kansainvälistä tasoa. Potilaiden vointi koheni pallolaajennuksella