Sote-ammattilaisten monialainen yhteistyö : Paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat etusijalle

Non peer reviewe

Predators' consumption of unpalatable prey does not vary as a function of bitter taste perception

Abstract Many prey species contain defensive chemicals that are described as tasting bitter. Bitter taste perception is, therefore, assumed to be important when predators are learning about prey defenses. However, it is not known how individuals differ in their response to bitter taste, and how this influences their foraging decisions. We conducted taste perception assays in which wild-caught great tits (Parus major) were given water with increasing concentrations of bitter-tasting chloroquine diphosphate until they showed an aversive response to bitter taste. This response threshold was found to vary considerably among individuals, ranging from chloroquine concentrations of 0.01 mmol/L to 8 mmol/L. We next investigated whether the response threshold influenced the consumption of defended prey during avoidance learning by presenting birds with novel palatable and defended prey in a random sequence until they refused to attack defended prey. We predicted that individuals with taste response thresholds at lower concentrations would consume fewer defended prey before rejecting them, but found that the response threshold had no effect on the birds’ foraging choices. Instead, willingness to consume defended prey was influenced by the birds’ body condition. This effect was age- and sex-dependent, with adult males attacking more of the defended prey when their body condition was poor, whereas body condition did not have an effect on the foraging choices of juveniles and females. Together, our results suggest that even though taste perception might be important for recognizing prey toxicity, other factors, such as predators’ energetic state, drive the decisions to consume chemically defended prey.</jats:p

Human papillomavirus vaccine efficacy against invasive, HPV-positive cancers : population-based follow-up of a cluster-randomised trial

Background Human papillomavirus (HPV) vaccination protects against HPV, a necessary risk factor for cervical cancer. We now report results from population-based follow-up of randomised cohorts that vaccination provides HPV-type-specific protection against invasive cancer. Methods Individually and/or cluster randomised cohorts of HPV-vaccinated and non-vaccinated women were enrolled in 2002-2005. HPV vaccine cohorts comprised originally 16-17 year-old HPV 16/18-vaccinated PATRICIA (NCT00122681) and 012 trial (NCT00169494) participants (2465) and HPV6/11/16/18-vaccinated FUTURE II (NCT00092534) participants (866). Altogether, 3341 vaccines were followed by the Finnish Cancer Registry in the same way as 16 526 non-HPV-vaccinated controls. The control cohort stemmed from 15 665 originally 18-19 years-old women enrolled in 2003 (6499) or 2005 (9166) and 861 placebo recipients of the FUTURE II trial. The follow-up started 6 months after the clinical trials in 2007 and 2009 and ended in 2019. It was age aligned for the cohorts. Findings During a follow-up time of up to 11 years, we identified 17 HPV-positive invasive cancer cases (14 cervical cancers, 1 vaginal cancer, 1 vulvar cancer and 1 tongue cancer) in the non-HPV-vaccinated cohorts and no cases in the HPV-vaccinated cohorts. HPV typing of diagnostic tumour blocks found HPV16 in nine cervical cancer cases, HPV18, HPV33 and HPV52 each in two cases and HPV45 in one cervical cancer case. The vaginal, vulvar and tongue cancer cases were, respectively, positive for HPV16, HPV52/66 and HPV213. Intention-to-treat vaccine efficacy against all HPV-positive cancers was 100% (95% CI 2 to 100, p Interpretation Vaccination is effective against invasive HPV-positive cancer.Peer reviewe

Huomisen ruoka - kansallisen ruokastrategian taustaraportti

Valtioneuvoston kanslia asetti 20.11.2009 johtoryhmän valmistelemaan kansallista ruokastrategiaa. Tehtävänannon taustalla ovat mm. elintarvikkeiden kysynnän ja tarjonnan globaalit vaihtelut, jotka vaikuttavat yhä enemmän myös Suomen tilanteeseen. Pidemmällä aikajänteellä ruuan ja puhtaan juomakelpoisen veden saatavuus ja riittävyys eivät ole maailmanlaajuisesti enää itsestäänselvyyksiä. Jokaisella kansakunnalla on tarve varmistaa ruuan saanti väestölleen. Tämä tulee olemaan monessa maassa entistä suurempi ja keskeisempi tehtävä. Tänä päivänä Suomen pohjoinen sijainti, lyhyt kasvukausi ja monia maita kylmemmät olosuhteet aiheuttavat kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta haasteita. Pitkällä aikavälillä ilmaston lämpeneminen ja monien alueiden kuivuminen voivat johtaa suuriin muutoksiin, jotka vaikeuttavat ruuantuotantoa eri alueilla. Suomessa, jossa sadanta on suurempi kuin haihtuminen, voi muutos luoda meille myös uusia mahdollisuuksia. Se voi merkitä meille suurempaa vastuuta myös maamme ulkopuolella olevien ihmisten ruokkimisesta. Toimeksiannon mukaan strategiatyön tavoitteena on löytää keinoja, joilla voidaan mahdollisimman hyvin turvata kotimaisen ruokasektorin kilpailukyky ja toimintaedellytykset sekä elintarvikkeiden huoltovarmuus tulevaisuudessa. Muuttuvan toimintaympäristön vuoksi tarvitaan pitkän aikavälin suunnittelua ja tavoitteita, joiden varaan koko ruokajärjestelmää koskevia päätöksiä voidaan kestävästi rakentaa. Johtoryhmä katsoi strategisen kehityksen kannalta sopivaksi aikajänteeksi kaksikymmentä vuotta nykyhetkestä eteenpäin. Monet ruokajärjestelmää koskevat megatrendit ovat tunnistettavissa ja niistä tiedeyhteisöt ovat varsin yksimielisiä. Voi kuitenkin tapahtua sellaisia muutoksia, joihin ei ole pystytty varautumaan. Esimerkkinä näistä voidaan mainita äskeiset Islannin tulivuorenpurkauksen vaikutukset lentoliikenteeseen. Kansallisen ruokastrategian kehittäminen tuleekin olla mieluummin jatkuva prosessi kuin kertaluonteinen selvitys. Johtoryhmä on kiinnittänyt tähän huomiota. Johtoryhmä päätyi jakamaan työn tuloksen kahteen osioon. Tämä raportti taustoittaa koko ruokajärjestelmän tilannetta, kehitystä ja tulevaisuutta. Kirjoittajiksi tähän osaan on pyydetty sektorin parhaita asiantuntijoita maassamme. Toisessa eli toimenpideosassa on johtoryhmän esitykset ja suositukset tarvittavista toimenpiteistä sekä niiden vastuullisista toteuttajista

Ikääntyneen hyvä ravitsemus: koulutusmateriaali Kempeleen kotihoidon henkilökunnalle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä koulutusmateriaali ikääntyneen ravitsemuksesta Kempeleen kunnan kotihoidon työntekijöille. Tein koulutusmateriaalin yhteistyössä Oulun seudun ammattikorkeakoulun ja Kempeleen kunnan kanssa, joka on mukana Eheä elämän ehtoo -hankkeessa. Opinnäytetyön aihe sai alkunsa huolesta ja kiinnostuksesta ikääntyneiden hyvinvointia kohtaan sekä halusta auttaa ikääntyneitä ravitsevamman ravinnon äärelle. Sairaanhoitajan koulutukseen on sisällytetty opintoja ravitsemuksesta, mutta asian käsittely jää melko vähäiseksi. Olen jo aiemmassa koulutuksessa perehtynyt aihepiiriin, joten oli luontevaa tehdä opinnäytetyö ravitsemukseen liittyen. Työtä tehdessä sain perehtyä ikääntyneiden ravitsemukseen. Ikääntyneiden määrä tulee lisääntymään, ja kotona asuu yhä iäkkäämpiä sekä huonokuntoisempia ihmisiä. Tuloksena syntyi koulutusmateriaali, jossa on teoriaa ravitsemuksesta, ikääntymisen tuomista muutoksista, ravitsemusongelmista sekä tapauskertomuksia, joita voidaan ratkaista. Koulutusmateriaali on Power Point -esityksen muodossa. Tapauskertomusten taustaksi sain ideoita ja ikääntyneiden ruokapäiväkirjoja Kempeleen kotihoidon henkilökunnalta. Hoitohenkilökunnalta kysyttiin yleisimpiä ravitsemusongelmia, mitä heille on tullut vastaan. Toiminnallisena tavoitteena oli, että koulutusmateriaali tukee kotihoidon henkilökuntaa ikääntyneen ravitsemushoidossa ja ikääntyneen ravitsemustila paranee. Teoriaosuudessa käydään läpi ikääntyneen ravitsemusta ja nostetaan esiin ikääntyneelle tärkeitä seikkoja. Keskeisimmiksi ikääntyneen virheravitsemusongelmiksi, nousivat aliravitsemus ja lihavuus. Tapauskertomuksissa esitellään ikääntyneen ravitsemus ja siihen liittyvät ongelmat. Ongelmiin esitetään esimerkkiratkaisut. Opinnäytetyön kehityshaasteena voisi tutkia Kempeleen kotihoidon asukkaiden ravitsemustilaa. Tutkimuksen pohjalta laadittaisiin ruokalista, joka ottaa huomioon esiin nousevat puutteet ravitsemuksessa

Zebrafish model of demyelination and remyelination

Myelin is a protective layer wrapped around axons which helps them conduct electrical signals rapidly, and provides them with metabolic support. In the central nervous system (CNS), myelin is produced by specialised glial cells called oligodendrocytes. Loss of myelin (demyelination) is associated with degeneration of axons and many neurodegenerative disorders, including multiple sclerosis (MS). The restoration of myelin sheaths by remyelination may protect axons and help functional recovery of patients, but achieving this requires better understanding of how the process unfolds at the cellular level. To investigate the processes of de- and remyelination in vivo, I have characterised a transgenic zebrafish line in which expression of the bacterial enzyme nitroreductase (NTR) is driven under the myelin basic protein promoter, thus in myelinating glia. I treat larvae with the NTR substrate metronidazole (Mtz). The reaction between NTR and Mtz results in a toxic metabolite which selectively kills NTR-expressing cells. The treatment with Mtz consistently ablates two-thirds of oligodendrocytes while not harming the animals otherwise. Myelin sheaths continue to deteriorate after the end of the treatment, such that seven days later, extensive demyelination is observed by electron microscopy. By 16 days after Mtz-treatment, robust recovery has occurred, with no discernible axon loss and myelin thickness restored to control levels. At this time point, oligodendrocyte numbers have also returned to control levels. During the demyelinated phase, I observe a striking increase in microglia and macrophages in the spinal cord. In order to study the role of the innate immune system in recovery, I used a mutant line, irf8-/- which lacks a transcription factor essential for development of microglia and macrophages. I am in the process of determining the ability of these mutants to regenerate their oligodendrocytes and myelin; preliminary results suggest that they are able to restore their myelin sheaths fully, but seem to have a delay in regenerating their oligodendrocytes compared to wild-types. The model I have established can be used in the future to better understand the consequences of demyelination to axon health, as well as chemical screening to identify compounds that could accelerate the remyelination process or enhance the thickness of myelin generated during remyelination. Insights arising from such studies will be useful in designing strategies to reduce axon loss and improve myelin regeneration in demyelinating diseases

Skolsköterskors roll i arbetet med överviktiga barn i låg- och mellanstadiet

Syftet med föreliggande studie var att beskriva hur skolsköterskor upplever problematiken kring övervikt/fetma hos barn i låg- och mellanstadiet och att undersöka vilka strategier skolsköterskorna har för att förebygga/hjälpa dessa barn. Ännu ett syfte med studien var att undersöka hur skolsköterskorna ser på samarbetet med föräldrar, lärare och andra skolsköterskor i detta problem. Metoden var att intervjua sju skolsköterskor på låg- och mellanstadiet i två kommuner i Mellansverige. Intervjuerna spelades in på band och transkriberades ordagrant. Meningsbärande enheter plockades ut och materialet kategoriserades och resulterade i tre huvudkategorier och tio subkategorier. Resultatet visade att de sju intervjuade skolsköterskorna ansåg att det är ett problem med övervikt/fetma hos skolbarn. Skolsköterskorna hade inte några särskilda strategier för att förebygga övervikt/fetma och riktlinjerna från skolhälsovården är oklara, men fyra av skolsköterskorna höll på att arbeta fram en förebyggande strategi på egen hand. Alla skolsköterskor hade mer eller mindre en strategi för att hjälpa överviktiga/feta skolbarn genom att prata kost och motion på hälsosamtalen. Fyra av skolsköterskorna hade arbetat fram eget material. Materialet användes sedan för att hjälpa barnen att få ett annat tankesätt och en förändrad livsstil. Alla sju skolsköterskor ansåg att ett fungerande samarbete med föräldrar, lärare och andra skolsköterskor underlättar arbetet med de överviktiga barnen.The aim of the existing study was to describe how school nurses experience the complex of problems about obesity among primary school and middle school children, also to examine which strategies school nurses use to prevent/help these children. Amongst other aims, this study examines how school nurses experience cooperation with parents, teachers and other school nurses within this area. The method used was to interview seven school nurses in primary school and middle school from two school regions in the middle of Sweden. The interviews were recorded on tape and transcribed in verbatim. Sense bearing units were picked out and the material was categorized, which resulted in three main categories with ten subcategorise. The results showed that the seven interviewed school nurses considered that there is a problem with obesity in school children. The school nurses didn’t have any specific strategies to prevent obesity and the guidelines from the school health board were indistinctive, but four of the school nurses were working on preventive strategies on their own hand. All of the school nurses more or less had a strategy for helping obese school children, by meens of talking about nutrition and fysical exercise in health sessions. Four of the school nurses had created their own material. The material was then used to help the children with another way of thinking and change in lifestyle. All seven school nurses considered that a working cooperation with parents, teachers and other school nurses facilitated the work with the obese children

Lääkehoidon kaksoistarkastus tilapäisessä kotihoidossa

Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa lääkehoidon kaksoistarkastuksenmalli tilapäiseen kotihoitoon ja tavoitteena parantaa näin potilasturvallisuutta. Opinnäytetyön aihe valittiin työelämän tarpeesta ja pyynnöstä. Opinnäytetyön teoriaosassa käydään läpi tilapäisen kotihoidon yksikköä, sairaanhoitajan työnkuvaa, dokumentointia, turvallisen lääkehoidon toteuttamista, lääkehoidon kaksoistarkastamista ja sen tarkoitusta, lääkehoidon haasteita sekä lääkeautomaatteja. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusta. Haastatteluissa hyödynnettiin teemahaastattelurunkoa ja haastattelut tehtiin yksilöhaastatteluina. Sisällönanalyysi tehtiin haastatteluiden ja litteroinnin jälkeen. Haastattelun tuloksena selvisi, että säännönmukainen kaksoistarkastus ei toteudu eikä yksikössä ole käytössä olevaa toimintamallia. Hoitajat toivoivat selkeää yhteistä toimintamallia, missä otetaan huomioon tilapäisessä kotihoidossa olevat haasteet, lääkeautomaatit, sekä eri lääkkeenjakotavat. Haastatteluissa esiin tulleet asiat olivat kaksoistarkastus, lääkehoidon haasteet, dokumentointi, toimintatavat sekä lääkeautomaatit. Toimintamalli luotiin teoriatiedon ja haastatteluiden perusteella. Palaute toimintamallista kerättiin palautekyselyllä. Toimintamalli koettiin hyödylliseksi, helppolukuiseksi ja todettiin että potilasturvallisuus parantuisi huomattavasti. Vastauksissa kuitenkin epäröitiin soveltuisiko malli tilapäiseen kotihoitoon sillä käyttöönotto vaatisi työntekijöiltä tiukkaa sitoutuneisuutta lääkehoidon kaksoistarkastamista varten. Johtopäätöksinä ja jatkokehittämisehdotuksina todettakoon että, hyvä työyhteisö, yhteisillä toimintatavoilla ja hyvä työhön perehdytys vähentää lääkevirheiden tekemistä ja edesauttaa potilasturvallisuutta