Utopia- ja dystopiakirjallisuuden klassikkoteokset paikkateoreettisessa tarkastelussa : T. Moren Utopia, A. Huxleyn Uljas uusi maailma ja G. Orwellin Vuonna 1984

Tässä kirjallisuuden maantieteen perinteeseen kietoutuvassa tutkimuksessa tarkastellaan kolmea kaunokirjallisuuden klassikkoteosta. T. Moren Utopia, A. Huxleyn Uljas uusi maailma ja G. Orwellin Vuonna 1984 ovat utopia- ja dystopiakirjallisuuden klassikkoja, joita ovat aikaisemmin tutkineet historiantutkijat, filosofit, kirjallisuustieteilijät ja yhteiskuntatutkijat. Paikkatutkimuksen näkökulma niihin on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Tutkimuksen tarkoituksena onkin selvittää millaisia tulkintoja paikka saa klassikkoteoksissa ja mitä nykypäivän yhteiskunnallisia ilmiöitä ne heijastavat. Lähiluin klassikkoteokset yhteensä neljä kertaa. Ensimmäisellä lukukerralla pohdin yleisesti niiden maantieteellistä sisältöä. Paikkateoriaan tutustuttuani luin ne uudelleen läpi kolme kertaa tarkastelemalla niitä keskeisten paikkakäsitteiden kautta. Perehdyin tutkimusta varten monipuolisesti kirjallisuuden maantieteestä, paikkateoriasta ja klassikkoteosten lajityylistä kertovaan sekä uudempaan että vanhempaan tieteelliseen kirjallisuuteen ja artikkeleihin. Utopia on tutkituista klassikkoteoksista lähimpänä käsitystä perinteikkäästä paikasta. Se on nostalginen, epäitsekkyyttä ihannoiva, asukkaidensa pyhittämä ja ihmisläheinen saarelaisyhteisö, jonka tilallinen rakenne on suunniteltu sosiaalisen vuorovaikutuksen vilkastuttamiseen sekä saaren luonnonolosuhteisiin ja rajattuun tilaan sopeutumiseen. Huxleyn teoksessa suurvalta-aseman saavuttanutta Maailmanvaltiota luonnehtii tieteellisen edistyksen arvot kuten nopeus, liike ja muutos sekä valtapiirin laajentamishimo ja erotteleva sosiaalinen luokkajako. Erikoisuutenaan se on täynnä paikattomuutta, jota sen asukkaat on saatu sietämään edistyneen tieteenharjoittamisen ansiosta tavalla, joka jopa kyseenalaistaa sen luokittelun paikattomaksi paikaksi. Orwellin Oceania on kuvaus hierarkkisiin sosiaalisiin luokkiin jaetusta ja sen yläluokan julmasti johtamasta suurvallasta. Oceania on siten kuvaus ylihallitusta paikasta, joka tekee siitä epäpyhän, arvaamattoman, vieraalta tuntuvan ja pelottavan. Se kuvaa paikattomuuden tietoista tuottamista erilaisilla keinoilla ihmisjoukkojen hallitsemiseksi. Paikkateoreettisina yhtäläisyyksinä klassikkoteokset kuvaavat miten ihmisten yhteiselämä tuottaa valtasuhteita, uskomuksia, tapoja ja käytäntöjä, jotka luovat sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä antavat elämälle ja elinympäristölle merkityksiä. Ilmiöt kuten territoriaalisuus, toiseus, tilan ja sen toimijoiden hallinta, ihmisen luontosuhde sekä paikan muutoksen ja pysyvyyden tematiikka näyttäytyvät jokaisessa teoksessa tavalla tai toisella. Klassikkoteokset heijastelevat lukuisia yhä nykypäivänä puhuttavia yhteiskunnallisia ilmiöitä kuten aluepoliittisia kiistoja, paikallisuuden ja valtiokeskeisyyden jännitettä, globaalin ja paikallisen konfliktia, luokkaistumista sekä maahanmuuttoa. Kuvauksina tilan hallinnasta, ne antavat aihetta pohtia kilpailuhenkisen yhteiskunnan perimmäisiä syitä etenkin arvioimalla ihmistä vallantahtoisena olentona. Teokset kytkeytyvät myös keskusteluun yhteiskunnan valvonnan oikeutuksesta ja motiiveista

Kyrönmaan muuttoliike ja sen syyt: Erityistarkastelussa Kyrönmaan sisäinen muuttoliike vuosina 2000-2008

Muuttoliiketutkimuksessa on tarkasteltu erityisesti muuttoliikettä aiheuttavia syitä, joita tämä tutkimus selvittää. Tässä tutkimuksessa jatkettiin kandidaatintutkielmaa, jossa tarkasteltiin Kyrönmaan muuttoliikettä ja sen syitä vuosina 1987-2007. Tarkoituksena oli täydentää kandidaatintutkielmasta saatuja tietoja. Muuttoliikkeeseen liittyviä keskeisiä käsitteitä on paljon. Niistä olennaisimpia ovat migraatio (muuttoliike), kuntien välinen lähtömuutto, kuntien välinen tulomuutto, kuntien välinen nettomuutto ja maassamuutto. Muuttoliike voidaan jakaa eri tyyppeihin. Tässä tutkimuksessa perehdytään seutukunnan sisäiseen muuttoliikkeeseen. Tutkimusongelmia on kolme. Mitkä syyt aiheuttivat kuntien välisen muuttoliikkeen Kyrönmaan seutukunnassa vuosina 2000–2008? Mitkä alueelliset prosessit selittävät muuttoliikettä ja sen suuntautumista Kyrönmaan sisällä 2000–2008? Antavatko tutkimuksessa käytetyt teoriat selityksen muuttoliikkeelle Kyrönmaan sisällä? Teoriat, joita tutkimuksessa käytetään, ovat työntö–veto-malli, perheen elinkaarimalli ja gravitaatiomalli. Viitekehyksenä esitetään myös muuttoliikkeeseen vaikuttavia alueellisia prosesseja. Näitä ovat työmarkkina-alueiden muodostuminen, asuntomarkkina-alueiden muodostuminen, pendelöinti, seutuistuminen ja eläkeläisten määrän kasvaminen. Myös kunnalliset tekijät, kuten lainsäädäntö, huomioidaan viitekehyksessä. Tutkimustapa on kvantitatiivinen. Tutkimusaineisto perustuu kyselyn avulla saatuihin tietoihin. Merkittävimmät syyt muuttopäätökseen olivat asumiseen liittyvät tekijät, perhesyyt ja luonnon läheisyys. Kuntien välisistä eroista merkittävimmät olivat asuntotonttien saatavuus tai ihanteellinen sijainti, asuntojen hintataso ja kaupungin läheinen sijainti. Tulosten mukaan mikään teoria ei pätenyt täysin, mutta jokaisessa teoriassa on jotain minkä tulokset vahvistivat. Alueellisista prosesseista erityisesti pendelöinti antoi hyviä tuloksia.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Lectio Praecursoria : Tulkinnat utopian merkityksestä ja käytännöllisyydestä

©2022 Focus Localis.fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed

High-Performance Digital Hydraulic Tracking Control of a Mobile Boom Mockup

The automation of hydraulic mobile machinery, such as excavators, requires high performance control solutions. In hydraulics, this means fast and accurate force, velocity and position control of hydraulic cylinder. Especially the force control is known to be difficult with traditional servo valves. Fast digital hydraulic valves together with modern control solutions can overcome this problem. This paper uses a new force control solution, which is based on the fast digital hydraulic valves and model based control principle. The control solution is applied in a heavy axis mimicking dynamics of mobile machine booms. Experimental results show good force, velocity and position tracking performance with varying load masses. The slow velocity performance is also much improved when compared to the earlier results

Maapallon ulkopuolisen asuttamisen maantiedettä yläkoululaisten ja aikuisten kuvittelemana

Tässä artikkelissa tutkitaan, millaiseksi aikuiset ja yläkoululaiset kuvittelevat asumisen Maan ulkopuolella, millaiset ihmismaantieteen keskeiset teemat nousevat tällöin esille ja miten tätä tietoa voidaan hyödyntää todellisessa avaruustoiminnassa? Aineisto kerättiin avaruusaiheisilla esseekirjoituksilla, joita yläkoululaiset ja aikuiset kirjoittivat. Esseissä ilmeni ihmismaantieteen keskeisiä teemoja kuviteltaessa asumista avaruudessa, kuten asuttaminen (dwelling), koti (home), valta, ihmisen ja ympäristön välinen suhde, geopolitiikka, kuuluminen (belonging) ja identiteetti. Molempien ryhmien esseet kuvasivat usein koti-ikävää ja luonnon kaipuuta avaruudessa. Yläkoululaisten esseet kuvasivat enemmän kouluelämää ja vapaa-aikaa, kun taas aikuiset keskittyivät työolosuhteisiin avaruudessa. Yläkoululaisten esseet olivat hieman useammin science fictionin ja romantiikan sävyttämiä, ja niissä ilmeni vahva usko demokratian ja monikulttuurisuuden toimivuuteen avaruuden asuttamisessa. Aikuisten esseissä avaruuden asuttamista luonnehdittiin harvainvallan, ihmisten välisten konfliktien ja pääomataloudellisten intressien leimaamaksi. Yläkoululaiset ja aikuiset olivat yhtä mieltä siitä, että ihmisten siteet Maahan eivät katkea, vaikka avaruutta onnistuttaisiin asuttamaan. Arkielämän näkökulmaa avaruuden asuttamiseen tarvitaan suurten avaruusalan toimijoiden rinnalle muun muassa avaruusrakettien, avaruusasemien, mahdollisten avaruussiirtokuntien ja avaruusdemokratian kehittämisessä.The geography of extra-terrestrial settlement imagined by elementary school pupils and adults. This article explores how adults and elementary school pupils imagined living outside the Earth to be like, how themes of human geography emerge in these imaginings and how can these findings help real space plans? The data was collected by organizing a space-themed essay writing for elementary school pupils and adults. Essays reflected key themes of human geography in living in the space such as dwelling, home, power, human-environment-relationship, geopolitics, belonging and identity. The essays of both groups described often home-sickness and longing for nature in the space. The essays of the pupils described more school life and leisure, while adults focused on working conditions in space. Essays of the pupils were slightly more influenced by fiction and romanticism, and showed firm belief in democracy and multiculturalism in inhabiting space. In essays of the adults` human space inhabitation was characterized by the rule of the few, conflicts between humans and capitalist economy. The pupils and adults agreed that humans cannot break their ties with the Earth, if they succeed in living in the space. Everyday life perspective on living in the space is needed alongside with major space operators in the development of space rockets, space stations, potential space colonies and space democracy.© 2023 Mikko Karhu, Ilkka Luoto, Antti Mäenpää. Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Organisatoriska paradoxer som befrämjar, utmanar och utgör underlag för kommunernas utveckling

fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Applying a Multi-Criteria Project Portfolio Tool in Selecting Energy Peat Production Areas

This study demonstrates the characteristics of the new generic project portfolio selection tool YODA (“Your Own Decision Aid”). YODA does not include a mathematical aggregation model. Instead, the decision maker’s preferences are defined by the interactive articulation of acceptance thresholds of project-level decision criteria. Transparency and ease of adopting the method in participatory planning are sought using the method’s simple preference input. The characteristics of the YODA tool are introduced by presenting how it has been applied in participatory land use planning in northern Finland in selecting a combination of peat production sites to attain the goals defined at municipal level. In this process, each stakeholder first constructed a project portfolio that best met his or her preferences. In doing this, acceptance thresholds for project-level decision criteria were defined. In total, eight decision criteria were related to economic value, biodiversity, social impacts, and ecosystem services. Subsequently, the portfolios of different stakeholders were combined in line with the principles of robust portfolio modelling. Core projects were accepted by all stakeholders, while exterior projects were not accepted, and borderline projects by some of the stakeholders. Although the land use planning situation at hand was highly sensitive, because it was related to various aspects of sustainability, the use of YODA provided useful results. The first meeting with stakeholders identified 52 out of 99 sites that none of the stakeholders would use for energy peat production, due to their characteristics, whereas, in the second meeting, a smaller stakeholder group found 18 core projects and 26 borderline projects which could be potential areas for energy peat production. We conclude that YODA—as a generic project portfolio tool—can be used in various planning situations

Applying a Multi-Criteria Project Portfolio Tool in Selecting Energy Peat Production Areas

This study demonstrates the characteristics of the new generic project portfolio selection tool YODA (“Your Own Decision Aid”). YODA does not include a mathematical aggregation model. Instead, the decision maker’s preferences are defined by the interactive articulation of acceptance thresholds of project-level decision criteria. Transparency and ease of adopting the method in participatory planning are sought using the method’s simple preference input. The characteristics of the YODA tool are introduced by presenting how it has been applied in participatory land use planning in northern Finland in selecting a combination of peat production sites to attain the goals defined at municipal level. In this process, each stakeholder first constructed a project portfolio that best met his or her preferences. In doing this, acceptance thresholds for project-level decision criteria were defined. In total, eight decision criteria were related to economic value, biodiversity, social impacts, and ecosystem services. Subsequently, the portfolios of different stakeholders were combined in line with the principles of robust portfolio modelling. Core projects were accepted by all stakeholders, while exterior projects were not accepted, and borderline projects by some of the stakeholders. Although the land use planning situation at hand was highly sensitive, because it was related to various aspects of sustainability, the use of YODA provided useful results. The first meeting with stakeholders identified 52 out of 99 sites that none of the stakeholders would use for energy peat production, due to their characteristics, whereas, in the second meeting, a smaller stakeholder group found 18 core projects and 26 borderline projects which could be potential areas for energy peat production. We conclude that YODA—as a generic project portfolio tool—can be used in various planning situations

Networked web-cameras monitor congruent seasonal development of birches with phenological field observations

Ecosystems' potential to provide services, e.g. to sequester carbon, is largely driven by the phonological cycle of vegetation. Timing of phenological events is required for understanding and predicting the influence of climate change on ecosystems and to support analyses of ecosystem functioning. Analyses of conventional camera time series mounted near vegetation has been suggested as a means of monitoring phenological events and supporting wider monitoring of phenological cycle of biomes that is frequently done with satellite earth observation (EO). Especially in the boreal biome, sparsely scattered deciduous trees amongst conifer-dominant forests pose a problem for EO techniques as species phenological signal mix, and render EO data difficult to interpret. Therefore, deriving phonological information from on the ground measurements would provide valuable reference data for earth observed phonology products in a larger scale. Keeping this in mind, we established a network of digital cameras for automated monitoring of phenological activity of vegetation in the boreal ecosystems of Finland. Cameras were mounted at 14 sites, each site having 1-3 cameras. In this study, we used data from 12 sites to investigate how well networked cameras can detect the phenological development of birches (Betula spp.) along a latitudinal gradient. Birches typically appear in small quantities within the dominant species. We tested whether the small, scattered birch image elements allow a reliable extraction of colour indices and the temporal changes therein. We compared automatically derived phenological dates from these birch image elements both to visually determined dates from the same image time series and to independent observations recorded in the phenological monitoring network covering the same region, Automatically extracted season start dates, which were based on the change of green colour fraction in spring, corresponded well with the visually interpreted start of the season, and also to the budburst dates observed in the field. Red colour fraction turned out to be superior to the green colour-based indices in predicting leaf yellowing and fall. The latitudinal gradients derived using automated phenological date extraction corresponded well with the gradients estimated from the phenological field observations. We conclude that small and scattered birch image elements allow reliable extraction of key phonological dates for the season start and end of deciduous species studied here, thus providing important species-specific data for model validation and for explaining the temporal variation in EO phenology products.Peer reviewe

Impact of constitutional TET2 haploinsufficiency on molecular and clinical phenotype in humans

Clonal hematopoiesis driven by somatic heterozygous TET2 loss is linked to malignant degeneration via consequent aberrant DNA methylation, and possibly to cardiovascular disease via increased cytokine and chemokine expression as reported in mice. Here, we discover a germline TET2 mutation in a lymphoma family. We observe neither unusual predisposition to atherosclerosis nor abnormal pro-inflammatory cytokine or chemokine expression. The latter finding is confirmed in cells from three additional unrelated TET2 germline mutation carriers. The TET2 defect elevates blood DNA methylation levels, especially at active enhancers and cell-type specific regulatory regions with binding sequences of master transcription factors involved in hematopoiesis. The regions display reduced methylation relative to all open chromatin regions in four DNMT3A germline mutation carriers, potentially due to TET2-mediated oxidation. Our findings provide insight into the interplay between epigenetic modulators and transcription factor activity in hematological neoplasia, but do not confirm the putative role of TET2 in atherosclerosis.Peer reviewe