From causal thinking to wisdom and spirituality: some perspectives on a growing research field in adult (cognitive) development

This article concentrates on the latest international trends in the research on psychological development of adults, and especially on the development of cognition. The field of research has been very fragmented, and researchers have kept creating new models one after another to describe their own lines of thought and also seeking for empirical evidence for their models. This has created a rather equivocal picture of the phenomenon itself. The present article attempts to identify the historical roots of the field, and introduces descriptive factors that could conceptually determine the gist of the phenomenon. In this context we will discuss, mainly, research going back to Piaget and Perry, epistemic development, integration of emotion and cognition, plus diverse research in the fields of wisdom and spirituality. The main claim is that these models follow similar a tendency towards holism and progress towards integrative thinking on various domains and fields of human psyche

Academic Knowledge Production : Framework of Practical Activity in the Context of Transformative Food Studies

We have seen an emergence of transformative food studies as part of sustainability transitions. While some scholars have successfully opened up their experiences of pursuing transformation through scholar-activism, assumptions underlying researchers' choices and how scholars orient to and go about their work often remain implicit. In this article, we bring forth a practice theoretical understanding of knowledge production and advocate that researchers turn to examining their own research practice. We ask how to make our own academic knowledge production/research practice more explicit, and why it is important to do so in the context of transformative food studies. To help scholars to reflect on their own research practice, we mobilize the framework of practical activity (FPA). We draw on our own experiences in academia and use our ethnographic studies on self-reliant food production and procurement to illustrate academic knowledge production. Thus, this article provides conceptual and methodological tools for reflection on academic research practice and knowledge production. We argue that it is important for researchers to turn to and improve their own academic practice because it advances academic knowledge production in the domain of transformative food studies and beyond. While we position ourselves within the qualitative research tradition, we believe that the insights of this article can be applied more broadly in different research fields and across various methodological approaches.Peer reviewe

Filosofit perusteidensa kimpussa ja ripaus Bysantin mystiikkaa.

Kirjallisuusarvostel

Kopista ulos - tutkijat käytäntöteoreettisen tajun jäljillä

Teos kertoo perehtymisestä käytäntöteoreettisiin tutkimussuuntauksiin, jotka ovat ajankohtaisia monilla tutkimusalueilla. Tekstit käsittelevät ja edistävät keskeneräisiä, henkilökohtaisia oppimisprosesseja, joista ei ole tapana kertoa julkaisuissa. Kirja antaa realistisen kuvan tutkijoiden arjesta. Tutkimuskäytännön kehittämisessä ei ole kyse vain uuden sanaston omaksumisesta. Kirjasta selviää mitä muuta se vaatii. Kirjasta voi olla iloa erityisesti niille, jotka haluavat perehtyä käytäntöteorioihin tai muuten joutuvat käsittelemään suhdettaan tarjolla oleviin tutkimuskäytännön muotoihin

Kognitiivisen harjoittelun vaikuttavuus muistisairaiden kognitioon ja elämänlaatuun

Dementia is an age-related, progressive and chronic syndrome, which is characterized by cognitive decline from a person’s prior performance level, neuropsychiatric symptoms, and severe inability to manage everyday activities. The most common late-life cause of dementia is Alzheimer’s disease, followed by vascular dementia, Lewy body dementia, and mixed dementia. The limited efficacy of current pharmacological treatments has directed research increasingly to various non-pharmacological therapies, such as cognitive training (CT). The findings so far are inconsistent and conflicting. The two aims of this thesis were (1) to systematically evaluate the current evidence on the effects of CT in dementia; and (2) to explore the feasibility and effectiveness of a systematic CT program for patients with established dementia in a randomized controlled trial (RCT). The effects of CT on participants’ cognition, psychological well-being, and health-related quality of life (HRQoL) were investigated in a Finnish Cognitive Intervention (FINCOG) trial among older home-dwelling patients with mild to moderate dementia who participated in regular adult day care. The systematic review focused on 35 eligible RCTs including participants with dementia, using restorative or compensatory CT programs, and concerning the effects of CT on cognition, functional abilities, psychological well-being, and quality of life of patients. Beneficial effects of CT were primarily reported on global cognition, training-specific functioning, and occasionally on mood, however, several limitations in research methodology decrease the current grade of evidence. Low methodological quality of a trial resulted predominantly from low statistical power, poorly described randomization methods, and non-robust statistical methodology. Furthermore, CT interventions were highly heterogeneous, trial drop-outs inadequately described, and intention-to-treat analysis as well as long-term follow-up infrequently used. The FINCOG participants (n = 147) were randomized in two arms: CT intervention (n = 76), and control groups (n = 71). Measures of cognition, psychological well-being, and HRQoL were assessed before the intervention, and three and nine months after baseline assessment. A systematic 12-week CT program was conducted in adult day-care centers twice a week for 45 minutes. Regular CT was found to be feasible, and subjective gain was achieved by 76 % of the feedback responders. However, CT did not improve or stabilize cognition in older adults with dementia. Moreover, the participants did not benefit from CT either in terms of their HRQoL, or psychological well-being. In conclusion, the findings of this thesis do not support the effectiveness of CT among older patients with established dementia.Alzheimerin taudin ja muiden etenevien muistisairauksien aivomuutokset johtavat sairastuneen kognitiivisen ja päivittäisen toimintakyvyn vähittäiseen heikkenemiseen. Muistin ohella myös toiminnanohjaus ja muut tiedonkäsittelyn taidot heikentyvät. Saatavilla olevien lääkehoitojen mahdollisuudet vaikuttaa muistisairauksien kulkuun ovat rajalliset ja tutkimus kohdentuu myös lääkkeettömiin hoitomuotoihin. Aivotreeninä tunnettu kognitiivinen harjoittelu keskittyy erityisesti muistisairauden kognitiivisiin oireisiin, mutta sen hyödyistä muistisairauksien hoidossa tarvitaan lisää näyttöä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kognitiivisen harjoittelun vaikutuksia muistisairaiden kognitiiviseen toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Systemaattisessa katsauksessa tarkasteltiin 35 aiempaa kontrolloitua tutkimusta, jotka sisälsivät joko heikentyneen toiminnan palauttamiseen tai oireiden kompensaatioon tähtäävää kognitiivista harjoittelua. Useissa tutkimuksissa harjoittelun havaittiin jossain määrin kohentavan tai ylläpitävän joko muistisairaiden yleistä kognitiivisen toiminnan tasoa tai toimintakykyä harjoittelun kaltaisissa tehtävissä, sekä joskus myös mielialaa, mutta tulokset olivat ristiriitaisia ja tutkimusmenetelmät usein vaatimattomia. Vain neljä tutkimusta täytti tutkimusmetodiikaltaan hyvätasoisen hoitotutkimuksen laatukriteerit. Huolellisesti suunnitellun satunnaistetun kontrolloiden asetelman avulla tutkittiin säännöllisen kognitiivisen harjoittelun soveltuvuutta ja vaikuttavuutta iäkkäillä muistipotilailla, joiden sairaus oli lievässä tai keskivaikeassa vaiheessa (n = 147, keski-ikä 83 vuotta, 83 % diagnoosina Alzheimerin tauti). Osallistujat asuivat kotona ja kävivät säännöllisesti ikääntyneiden päivätoiminnassa. Finnish Cognitive Intervention (FINCOG) -tutkimuksen harjoitusohjelma kesti 12 viikkoa, toteutui pienissä ryhmissä kahdesti viikossa 45 minuutin ajan päivätoiminnan aikana ja kohdentui erityisesti toiminnanohjauksen osataitoihin: tarkkaavuuteen, työmuistiin, toiminnan joustavuuteen ja suunnitteluun. Interventioryhmän (n = 76) ja vertailuryhmän (n = 71) arviot tehtiin ennen ryhmiin satunnaistamista sekä kolme ja yhdeksän kuukautta ensimmäisestä arviosta. Harjoittelun vaikutuksia osallistujien kognitioon, psyykkiseen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvään elämänlaatuun tutkittiin vakiintuneilla arviointimenetelmillä. Kognitiiviseen harjoitteluun osallistuneiden hoitomyöntyvyys oli hyvä ja harjoittelusta annettu palaute pääosin myönteistä. Vaikka harjoittelun arvioi itselleen yleisesti hyödylliseksi 76 % palautekyselyyn vastanneista, ei harjoittelu vaikuttanut vastaajien kognitioon tai elämänlaatuun. Sekä yleisen kognitiivisen toimintatason että terveyteen liittyvän elämänlaadun heikkeneminen oli yhdeksän kuukauden aikana yhtä suurta molemmissa tutkimusryhmissä, eikä psyykkisessä hyvinvoinnissa tapahtunut seuranta-aikana havaittavia muutoksia. Kognitiivisella harjoittelulla ei siis todettu vaikuttavuutta muistisairaiden kognitioon, psyykkiseen hyvinvointiin tai terveyteen liittyvään elämänlaatuun sairauden lievässä tai keskivaikeassa vaiheessa. Kaikki tutkimushenkilöt osallistuivat säännöllisesti ikääntyneiden päivätoimintaan, mikä saattoi vähentää eroja interventio- ja kontrolliryhmien välillä

Krishnamurti ja sanojen tyhjyys

Intialainen ajattelija Jiddu Krishnamurti väittää, että sanat eivät ole tie totuuteen, koska tietä ei ole: ”Totuus on poluton maa.” Hän avaa mahdollisuuden nähdä erilaisten näkökulmien taustalle ja irralleen niistä