Teos kertoo perehtymisestä käytäntöteoreettisiin tutkimussuuntauksiin, jotka ovat ajankohtaisia monilla tutkimusalueilla. Tekstit käsittelevät ja edistävät keskeneräisiä, henkilökohtaisia oppimisprosesseja, joista ei ole tapana kertoa julkaisuissa. Kirja antaa realistisen kuvan tutkijoiden arjesta. Tutkimuskäytännön kehittämisessä ei ole kyse vain uuden sanaston omaksumisesta. Kirjasta selviää mitä muuta se vaatii. Kirjasta voi olla iloa erityisesti niille, jotka haluavat perehtyä käytäntöteorioihin tai muuten joutuvat käsittelemään suhdettaan tarjolla oleviin tutkimuskäytännön muotoihin
