Finland's National Forest Programme 2010. Follow-up Report 2000

On the 18th of November 1999 the Finnish Government made the decision on the implementation of Finland's National Forest Programme 2010 as a balanced whole, comprising the economic, ecological and social dimensions of sustainability. The implementation started in the beginning of 2000. The implementation of the programme is monitored by means of annual follow-up reports. The first report covers the period from the completion of the programme until the end of 2000, and it contains a description of the realised development as well as proposals for 23 further measures concerning the different aspects of the National Forest Programme 2010

Kansainvälinen metsäpolitiikka 1998-2000 - Kansainvälisen metsäpoliiikan neuvottelukunnan raportti

Maa- ja metsätalousministeriön asettama Kansainvälisen metsäpolitiikan neuvottelukunta kokoontui 18 kertaa vuosina 1998-2000. Neuvottelukunta toimi Suomen kansainvälisen metsäpolitiikan suunnitteluja asiantuntijaelimenä sekä valmisteli neuvoa-antavana elimenä Suomen osallistumista kansainväliseen yhteistyöhön metsäkysymyksissä. Neuvottelukunta toimi maa- ja metsätalousministeriön apuna kansainvälisten sopimusten ja sitoumusten kansallisten vaikutusten arvioinnissa, avusti kansainvälisen metsäprojektin ministeriryhmää ja sen alaista virkamiestyöryhmää Suomen kannanottojen ja linjausten valmistelussa. Neuvottelukunta vaikutti myös kestävän kehityksen toimikunnan metsäjaostona. Vuosien 1998-2000 aikana merkittävimpiä kansainvälisen metsäpolitiikan tapahtumia olivat hallitustenvälisen metsäfoorumin istunnot (IFF II, III ja IV), joiden pohjalta päädyttiin YK:n metsäfoorumin perustamiseen vuonna 2000. Myös ilmasto-, biodiversiteetti- ja aavikoitumissopimuksien neuvotteluissa ja toimeenpanossa edettiin neuvottelukunnan toimikautena. Tarkasteltavana on ollut lisäksi Suomen osallistuminen Euroopan unionin kantojen valmisteluun sopimusten metsiin liittyvissä osioissa. Neuvottelukunta on käsitellyt EU:n metsästrategian valmistelun toteuttamista ja Suomen puheenjohtajakauden metsäasioiden valmistelua sekä yleiseurooppalaisten metsäministerikonferenssien seurantaa ja valmistelua. Lisäksi neuvottelukunnan kokouksissa on keskusteltu YK:n Euroopan talouskomission puutavarakomitean, FAO:n metsäkomitean, FAO:n Euroopan metsätalouskomission sekä Kansainvälisen trooppisen puun järjestön toiminnasta ja Itämeri Agenda 21:n toteuttamisesta

Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi

Kansallisen vieraslajistrategian tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle sekä elinkeinoille. Tavoitteena on toimia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa haitallisten vieraslajien torjumiseksi, sillä tällöin vieraslajien haittojen torjunta on tehokkainta sekä myös huomattavasti edullisempaa. Asiantuntija-arvioiden mukaan vuoden 2011 alussa on tunnistettu 157 Suomessa jo esiintyvää haitallista vieraslajia, jotka aiheuttavat selkeästi todennettavia välittömiä tai välillisiä haittavaikutuksia. Haitallisista vieraslajeista merkittävin osa, 108 lajia, on maa- ja metsätalouden vieraslajeja. Muista haitallisista vieraslajeista 5 lajia esiintyy Suomen aluevesillä Itämeressä, 5 sisävesistöissä, 6 lajia on maaselkärankaisia, 24 kuuluu vieraskasveihin ja 9 lajia sisätuholaisiin. Vuoden 2011 alussa Suomessa on lisäksi tunnistettu noin 128 tarkkailtavaa tai paikallisesti haitallista Suomen alkuperäislajistoon kuulumatonta lajia. Erityisen haitallisiksi vieraslajeiksi työryhmä määritteli vaarallisten kasvintuhoojien eli niin kutsuttujen karanteenilajien (37 kpl) lisäksi kurtturuusun, rapuruton, jättiputket, espanjansiruetanan sekä minkin. Haitallisten vieraslajien haittavaikutusten vähentämiseksi vaaditaan toimenpiteitä. Ehdotuksessa kansalliseksi vieraslajistrategiaksi on esitetty 16 erilaista toimenpidekokonaisuutta. Työryhmä esittää, että saatetaan vieraslajeja koskeva lainsäädäntö kattavaksi, perustetaan lautakunta huolehtimaan vieraslajeja koskevien toimien seurannasta ja edistämisestä, käynnistetään vieraslajeja koskeva viestintä ja koulutus, perustetaan vieraslajiportaali, sekä luodaan varhaisvaroitusjärjestelmä sekä vieraslajien seuranta. Työryhmä ehdottaa myös, että luodaan kansallinen vieraslajeja koskeva riskinarviointijärjestelmä, lisätään vieraslajitutkimusta sekä erityisesti riskinarviointia palvelevaa tutkimusta, varaudutaan estämään vieraslajien maahantulo ja käynnistämään maahan päässeiden vieraslajien nopeat torjuntatoimet sekä kannustetaan vapaaehtoisiin kansalaistoimiin haitallisten vieraslajien torjunnassa. Lisäksi esitetään, että vahvistetaan ja kehitetään rahoituksen lähteitä haitallisten vieraslajien torjumiseksi, sekä varmistetaan, ettei Suomen kautta leviä haitallisia vieraslajeja rajojen yli ja että Suomessa toimitaan myös kansainvälisesti vieraslajien torjumiseksi. Kohdennetut toimenpide-ehdotukset kohdistetaan Itämeren ja sisävesistöjen vieraslajien, vieraiden maaselkärankaisten sekä haitallisten vieraskasvien aiheuttamien haittojen torjuntaan. Strategia sisältää tavoitteen hävittää jättiputki kokonaan Suomesta seuraavan 10-20 vuoden aikana

Contribution of astrocytes to familial risk and clinical manifestation of schizophrenia

Previous studies have implicated several brain cell types in schizophrenia (SCZ), but the genetic impact of astrocytes is unknown. Considering their high complexity in humans, astrocytes are likely key determinants of neurodevelopmental diseases, such as SCZ. Human induced pluripotent stem cell (hiPSC)-derived astrocytes differentiated from five monozygotic twin pairs discordant for SCZ and five healthy subjects were studied for alterations related to high genetic risk and clinical manifestation of SCZ in astrocyte transcriptomics, neuron-astrocyte co-cultures, and in humanized mice. We found gene expression and signaling pathway alterations related to synaptic dysfunction, inflammation, and extracellular matrix components in SCZ astrocytes, and demyelination in SCZ astrocyte transplanted mice. While Ingenuity Pathway Analysis identified SCZ disease and synaptic transmission pathway changes in SCZ astrocytes, the most consistent findings were related to collagen and cell adhesion associated pathways. Neuronal responses to glutamate and GABA differed between astrocytes from control persons, affected twins, and their unaffected co-twins and were normalized by clozapine treatment. SCZ astrocyte cell transplantation to the mouse forebrain caused gene expression changes in synaptic dysfunction and inflammation pathways of mouse brain cells and resulted in behavioral changes in cognitive and olfactory functions. Differentially expressed transcriptomes and signaling pathways related to synaptic functions, inflammation, and especially collagen and glycoprotein 6 pathways indicate abnormal extracellular matrix composition in the brain as one of the key characteristics in the etiology of SCZ.Peer reviewe

The effectiveness and applicability of different lifestyle interventions for enhancing wellbeing : the study design for a randomized controlled trial for persons with metabolic syndrome risk factors and psychological distress

Peer reviewe

Ammatillinen opettaja muutosten ristipaineessa

TIIVISTELMÄ Kaipainen, Jaana ja Rannila, Minerva. 2016. Ammatillinen opettaja muutosten ristipaineessa. Aikuiskasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto. Kasvatustieteenlaitos. 107 sivua. Ammatillinen aikuiskoulutus, opetuksen rakenteet ja opettajan työ ovat valta-kunnallisesti ja paikallisesti isojen muutosten kohteena. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli kuvata ammatillisen opettajan työtä, ammatillista identiteettiä ja toimijuutta sekä opettajien osaamisen hyödyntämistä uudessa tilanteessa, jota kuvaamme muutosten ristipaineeksi, organisaatiomuutoksen kontekstissa. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia myönteisiä ja kielteisiä muutoksia opettajat kuvaavat organisaatiomuutoksen tuovan työhönsä? Mitkä osa-alueet ammatilliset opettajat näkevät pysyvinä ja muuttuvina työssään? Millaisina ammatillisen opettajan toimijuus ja ammatillinen identiteetti näyttäytyvät muutoksessa? Miten ammatillisten opettajien osaamista on hyödynnetty muuttuvassa organisaatiossa? Sähköiseen kyselyyn vastasi 39 ammatillista opettajaa tai kouluttajaa. Tutkimustuloksista voidaan havaita kielteisyys niitä asioita kohti, joiden koettiin heikentävän omaa toimijuutta tai ne aiheuttivat ristiriitaa ammatillisen identiteetin kanssa. Näitä tekijöitä olivat esimerkiksi vaikutusmahdollisuuksien rajoittaminen, sekavat käytänteet, epävarmuus, jatkuva muutos sekä arvostuksen puute. Myönteisinä koettiin ne asiat, jotka tukivat toimijuutta ja ammatillisen identiteetin muotoutumista ja vahvistumista, kuten selkeät pelisäännöt ja viestintä, oman työn saama arvostus ja omaan perustyöhön annetut riittävät resurssit. Johtopäätöksenä tuloksista voidaan todeta, että toimijuus näyttäytyi kohtalaisena. Tutkimuksessa havaittiin, että tulevaisuudessa ammatillisen opettajan työssä opiskelijoiden yksilölliset tarpeet, verkko-opetus ja työssäoppiminen sekä yhteistyötaidot korostuvat

Luokanopettajien kokemuksia yhteisopettajuudesta

Tämä tutkimus kuvaa ja ymmärtää fenomenologis-hermeneuttisella tutkimusotteella luokanopettajien kokemuksia yhteisopettajuudesta ja siitä, mitä hyötyjä ja haasteita luokanopettajat ovat kokeneet yhteisopettajuuden tuovan sekä opettajan omaan työhön että oppilaan koulutyöhön. Tutkimuksessa tarkastellaan myös kokemuksia yhteisopettajuudesta etäopetuksessa keväällä 2020. Tutkimuksessa haastatellaan teemahaastattelulla neljää luokanopettajaa, joilla oli kokemusta yhteisopettajuudesta toisen luokanopettajan kanssa. Aineiston analyysissä noudattelimme Eskolan (2018) aineiston analyysiprosessia. Tulosten mukaan toimiva yhteisopettajuus korostaa työparin, koulun kulttuuri sekä oppilaantuntemuksen merkitystä. Haasteena koettiin yhteisen suunnitteluajan niukkuus, opetustilojen sopimattomuus sekä puutteellinen johdon tuki. Etuina koettiin työtaakan ja vastuun jakautuminen, opettajan ammatillinen kasvu ja kehittyminen, turvallisuuden tunteen lisääntyminen luokassa ja oppilaiden laajentunut sosiaalinen verkosto. Yhteisopettajuuden koettiin sisältävän sekä etuja että haasteita työrauhan ja oppilaantuntemuksen osalta. Yhteisopettajuuden malleja erilaisin työtavoin opettajat käyttivät monipuolisesti ja etäopetuksen aikana yhteisopettajuuden todettiin toimineen hyvin rinnakkain opetuksen mallilla yhdessä suunnitellen ja arvioinnista sopien, mutta osittain erillään toteuttaen. Etäopetuksessa haasteena koettiin kommunikointi sekä työn rajaus. Tutkimuksemme mukaan yhteisopettajuudella on etunsa, mutta se ei ole ratkaisu joka tilanteeseen. Opettajat tarvitsevat riittävästi resursseja ja tukea koulun johdolta. Yhteisopettajuus on toimiva opetusmuoto, mutta sitä ei voitane pitää ainoana oikeana ratkaisuna koulumaailman haasteisiin

Microbial communities, biomass and activities in soils as affected by freeze thaw cycles

v2006okMAAMYKMP

Antimicrobial treatments with chitosan microencapsulated angelica (Angelica archangelica) and marsh Labrador tea (Rhododendron tomentosum) supercritical CO2 extracts in linen-cotton jacquard woven textiles

In this study antimicrobial linen-cotton jacquard textiles were manufactured using green chemistry methods. The functionalization of the fabrics was executed by impregnating chitosan microencapsulated bio-based oils from angelica (Angelica archangelica L.) (AAC) and marsh Labrador tea (Rhododendron tomentosum Harmaja) (MLTC) obtained with pilot scale supercritical carbon dioxide extraction. The chemical compositions of the extracts of angelica and marsh Labrador tea were analyzed by a combination of gas chromatography and mass spectrometry. The antimicrobial activities of the extracts, AAC and MLTC microcapsules, and the microencapsulated textiles (AAC and MLTC textiles) were analyzed against gram-positive Staphylococcus aureus and gram-negative Escherichia coli bacteria, dimorphic yeast Candida albicans and filamentous mold Aspergillus brasiliensis. The AAC textile proved 40% inhibition against S. aureus, whereas the MLTC textile demonstrated 43.8% and 51.7% inhibition against both S. aureus and E. coli, respectively. Although the chitosan shell material itself indicated mild activity against both bacterial strains, the extracts increased the antibacterial activities in microencapsulated textiles. In addition, the antifungal impact of the MLTC textile was demonstrated against A. brasiliensis. According to the Fourier transform infrared spectroscopy with attenuated total reflection and field emission scanning electron microscopy analyses, covalent bonding between the microcapsules and textile fibers was established with citric acid as a cross-linker. The antimicrobial activity was also shown to persist in the MLTC textiles after six domestic washing cycles.In this study antimicrobial linen-cotton jacquard textiles were manufactured using green chemistry methods. The functionalization of the fabrics was executed by impregnating chitosan microencapsulated bio-based oils from angelica (Angelica archangelica L.) (AAC) and marsh Labrador tea (Rhododendron tomentosum Harmaja) (MLTC) obtained with pilot scale supercritical carbon dioxide extraction. The chemical compositions of the extracts of angelica and marsh Labrador tea were analyzed by a combination of gas chromatography and mass spectrometry. The antimicrobial activities of the extracts, AAC and MLTC microcapsules, and the microencapsulated textiles (AAC and MLTC textiles) were analyzed against gram-positive Staphylococcus aureus and gram-negative Escherichia coli bacteria, dimorphic yeast Candida albicans and filamentous mold Aspergillus brasiliensis. The AAC textile proved 40% inhibition against S. aureus, whereas the MLTC textile demonstrated 43.8% and 51.7% inhibition against both S. aureus and E. coli, respectively. Although the chitosan shell material itself indicated mild activity against both bacterial strains, the extracts increased the antibacterial activities in microencapsulated textiles. In addition, the antifungal impact of the MLTC textile was demonstrated against A. brasiliensis. According to the Fourier transform infrared spectroscopy with attenuated total reflection and field emission scanning electron microscopy analyses, covalent bonding between the microcapsules and textile fibers was established with citric acid as a cross-linker. The antimicrobial activity was also shown to persist in the MLTC textiles after six domestic washing cycles