Sergio Barce, una literatura entre Marruecos y España

El artículo rastrea la búsqueda identitaria en la escritura de Sergio Barce, uno de los autores paradigmáticos de esta literatura de las dos orillas, con el objetivo de analizar la reescritura del Marruecos literario en un marco híbrido y transfronterizo, a medio camino entre Europa y África, reflejo de una visión del Magreb de estos escritores que abandona los rasgos exotizantes para explorar la puesta en valor de una sociedad y de un territorio sentidos como propios

Dualidades femeninas contemporáneas: Imágenes de la mujer en la literatura catalana exófona

At the beginning of the 21st century a new literature written by authors born abroad appeared in Catalonia. The firsts of these writers are authors born in Morocco, whose mother tongue is Tamazight but who, however, write in Catalan. This Catalan exophonic literature has its own characteristics: dual images of migrant woman.A principios del siglo XXI apareció una nueva literatura en Cataluña. Se trata de obras escritas por autores nacidos en el extranjero. Los primeros han sido autores nacidos en Marruecos de lengua materna amazigh, pero que viven en Cataluña y escriben en lengua catalana. Esta literatura exófona catalana presenta unas características propias: imágenes duales de la mujer emigrante

Border’s voices: the other Catalans of nowadays

This study focuses on the analysis of some of the immigration Catalan literature voices’. This literature is placed between two cultures, in the border between what is known and unknown, in the margins of what its characters are and what they are not. In this vein, this literature does not narrate epics facts, but individual feats. These feats are often associated with mood, which is generated from rewriting the own personality of its characters. Thus, the work we present is an approach to otherness and it has been developed from some books of Saïd El Kadaoui, Najat El Hachmi, Agnès Agboton and Francesc Serés. All these border voices are increasingly more common, deeper, more read and therefore closer to those who one day might also be part of these margins in continuous fluctuation

NADI 2023: The Fourth Nuanced Arabic Dialect Identification Shared Task

We describe the findings of the fourth Nuanced Arabic Dialect Identification Shared Task (NADI 2023). The objective of NADI is to help advance state-of-the-art Arabic NLP by creating opportunities for teams of researchers to collaboratively compete under standardized conditions. It does so with a focus on Arabic dialects, offering novel datasets and defining subtasks that allow for meaningful comparisons between different approaches. NADI 2023 targeted both dialect identification (Subtask 1) and dialect-to-MSA machine translation (Subtask 2 and Subtask 3). A total of 58 unique teams registered for the shared task, of whom 18 teams have participated (with 76 valid submissions during test phase). Among these, 16 teams participated in Subtask 1, 5 participated in Subtask 2, and 3 participated in Subtask 3. The winning teams achieved 87.27 F1 on Subtask 1, 14.76 Bleu in Subtask 2, and 21.10 Bleu in Subtask 3, respectively. Results show that all three subtasks remain challenging, thereby motivating future work in this area. We describe the methods employed by the participating teams and briefly offer an outlook for NADI.Comment: arXiv admin note: text overlap with arXiv:2210.0958

Dereglările hemodinamicii pulmonare în bronhopneumopatia cronică obstructivă.

Scopul studiului a fost de aprecia modifi carile hemodinamicii pulmonare la pacienții cu BPCO și a determina interrelația dintre aceste modifi cari și gradul obstrucției bronșice. Pe un lot de 106 pacienți s-a demonstrat, că starea hemodinamicii pulmonare depinde de gradul de dereglare a permiabilității bronșice. La bolnavii cu dereglări severe ale permiabilităţii bronşice, modifi cările hemodinamice au fost de caracter mult mai pregnant. Analiza corelațională a demonstrat, că modifi cările compartimentelor drepte ale cordului (AD şi VD) sunt interdependente, iar caracterul acestor relații depinde de gradul dereglărilor ventilatorii

Naíma, la figura de la exmusulmana e inmigrante en El lunes nos querrán, de Najat el Hachmi: ¿paria o tránsfuga?

Màster Oficial en Construcció i Representació d'Identitats Culturals (CRIC), Facultat de Filologia, Universitat de Barcelona, Curs: 2021-2022, Tutores: Mònica Rius Piniés i Helena González Fernández[spa] A partir de una aproximación teórica, analizaremos las temáticas centrales de El lunes nos querrán (2021) de Najat el Hachmi; nos centraremos sobre todo en mostrar las marcas de exclusión que experimenta la protagonista, Naíma. Ante la doble discriminación que padece por parte de los «suyos» (magrebíes), y por parte de los europeos, —por su condición de exmusulmana y extranjera— responderemos a la pregunta principal de la monografía: ¿se trata de una figura paria o tránsfuga? Lo haremos a partir de la examinación directa del texto: estudiaremos cómo se manifiesta este repudio, y cómo repercute en la psicología de nuestra protagonista y en su socialización. Asimismo, nuestro enfoque partirá desde la perspectiva de género, ya que la experiencia de Naíma está atravesada intrínsicamente por la opresión patriarcal. En el ámbito literario, explicaremos cual es la esencia de la obra literaria de El Hachmi, para poder relacionar sus anteriores libros con el corpus seleccionado. Y del mismo modo reflexionaremos sobre el uso del «yo» en la voz narrativa principal y el juego literario que lleva a cabo la autora con el género. Veremos cómo la autora convierte en herramienta de visibilización social la literatura del yo y el narrador en segunda persona

Violet: A Vision-Language Model for Arabic Image Captioning with Gemini Decoder

Although image captioning has a vast array of applications, it has not reached its full potential in languages other than English. Arabic, for instance, although the native language of more than 400 million people, remains largely underrepresented in this area. This is due to the lack of labeled data and powerful Arabic generative models. We alleviate this issue by presenting a novel vision-language model dedicated to Arabic, dubbed \textit{Violet}. Our model is based on a vision encoder and a Gemini text decoder that maintains generation fluency while allowing fusion between the vision and language components. To train our model, we introduce a new method for automatically acquiring data from available English datasets. We also manually prepare a new dataset for evaluation. \textit{Violet} performs sizeably better than our baselines on all of our evaluation datasets. For example, it reaches a CIDEr score of $61.2$ on our manually annotated dataset and achieves an improvement of $13$ points on Flickr8k.Comment: Accepted in ArabicNLP Conferenc

La tercera orilla : Análisis geocrítico de lugares de viaje migratorio en diez textos narrativos hispanomarroquíes

Tutkielman tavoitteena on tarkastella paikkoja niissä marokkolaistaustaisten kirjailijoiden espanjankielisissä kertomakirjallisuuden teksteissä, joissa esiintyy muuttoliikettä kuvaava matka. Tutkielman aiheen taustalla on Maghrebin alueen postkoloniaalinen espanjankielinen kirjallisuus, joka on toistaiseksi ollut varsin vähän tutkittu alue espanjankielisen kirjallisuuden piirissä. Tutkielmassa selvitetään, millaisia tässä kontekstissa esiintyvät kirjalliset paikat ovat, ja millainen suhde tekstien päähenkilöillä on kuvattuihin paikkoihin. Menetelmänä tutkielmassa käytetään ranskalaisen Bernard Westphalin kehittämää tieteenrajat ylittävää geokritiikkiä, ”la géocritique”, jonka teoreettinen tausta perustuu postmodernin liikkeen ajatuksiin ajan ja tilan muuttuneesta suhteesta sekä vertailevan kirjallisuudentutkimuksen viimeaikaisiin kysymyksiin. Teoreettinen viitekehys yhdistää näin vertailevan kirjallisuustieteen, postkolonialistisen kirjallisuuden ja kulttuurimaantieteen aloilla tehtyä tutkimusta. Metodin tukena tutkielmassa hyödynnetään lisäksi Mieke Balin narratologisen tutkimuksen mallia. Aineistona tutkimuksessa on käytetty kymmentä espanjankielistä tekstiä seitsemältä eri marokkolaistaustaiselta kirjoittajalta. Yksi korpuksen teksteistä on romaani ja loput ovat novelleja. Kaikissa aineiston teksteissä esiintyy muuttoliikettä kuvaava matka joko fyysisenä tai kuvitteellisena kokemuksena, ja sitä kuvataan tutkimuksessa termillä ”viaje migratorio”. Geokritiikin mallia noudattaen teksteistä on ensin poimittu niissä esiintyvät paikat, joita on sen jälkeen tutkittu niiden ympäröivään todellisuuteen liittyvien viittaussuhteidensa kautta. Toiseksi päähenkilöiden suhdetta löydettyihin paikkoihin on tutkittu heidän perspektiivejään ja tilaan liittyviä huomioitaan tarkastelemalla. Lisäksi tutkimuksessa on metodin mukaisesti huomioitu paikkojen mahdolliset intertekstuaaliset viittaukset sekä niiden kulttuurinen ja historiallinen kerrostuma, jotka vaikuttavat käsitykseemme paikoista. Tutkimuksessa havaittiin kaikkia geokriittisessä mallissa esiintyviä paikkojen viittaussuhteita, mutta muuttoliikettä kuvaavan matkan keskeiseksi elementiksi muodostuivat kuvitteelliset paikat, kuten unet, unelmat ja muistot, sekä fyysiset paikat, jotka saivat metaforisia ulottuvuuksia. Erityisesti meri ja Gibraltarin salmi esiintyvät teksteissä sekä yhdistävänä siltana että erottavana muurina. Lisäksi tutkimus osoittaa, että päähenkilöiden perspektiivi häilyy yhtäältä kotoisen tuttuuden ja toisaalta vieraan ja eksotisoivankin katseen välillä. Tätä näkökulmaa kuvaavat etenkin yksinäisyyden, poissulkemisen ja vieraantuneisuuden kokemukset. Päähenkilöiden suhde paikkoihin oli verkostomainen ja vaihtui ajan myötä. Tutkimuksessa päätellään, että ajan ja paikan suhde teksteissä on dynaaminen ja vaihteleva. Henkilöiden kokemukset paikoista ja heidän tilankäyttönsä paljastavat lisäksi muuttoliikettä kuvaavan matkan monimutkaisen ajallisen ja paikallisen ulottuvuuden sekä sen, että matka ei välttämättä koskaan pääty. Ennen kaikkea tällaisen matkan paikat osoittautuivat eräänlaiseksi kolmanneksi tilaksi, josta käsin päähenkilöt käsittelivät suhdettaan ympäröivään yhteiskuntaan, esittivät poliittista ja sosiaalista kritiikkiä sekä pohtivat monimutkaisia identiteettikysymyksiä. Tutkimuksesta voidaan yleisesti päätellä, että marokkolaistaustaiset kirjailijat osallistuvat omalta osaltaan Välimeren alueen ajankohtaisiin kysymyksiin sekä muuttoliikettä koskevaan keskusteluun yleensä. Heidän tekstinsä eivät mukaudu Marokon aluetta ja muuttoliikettä kuvaaviin yksipuolisiin tai yksinkertaistaviin selityksiin, vaan niissä esiintyy erilaisia vivahteita ja todellisuuksia, jotka herättävät lukijan pohtimaan myös omaa näkökulmaansa ja suhdettaan ympäröivään tilaan. Tutkimus tuo niin ikään esiin, miten espanjankielinen kirjallisuus ulottuu nykyään myös perinteisten valtiollisten rajojen ulkopuolelle, mikä haastaa omalta osaltaan käsitykset kansallisista kirjallisuuden kaanoneista

La lectura entre los niños y los jóvenes en Cataluña (2018-2019)

En aquest capítol es fa palès un cert estancament del grau d’assoliment de les competències lectores per part dels infants i joves, i es reflexiona sobre algunes de les possibles causes d’aquesta inèrcia conformista que ens porta a un «anar fent» que ens impedeix aprofitar el potencial humà del país. També es relacionen alguns plans institucionals de suport a la lectura, la consolidació d’activitats reeixides —jornades, congressos, grups de treball— que mostren interès de fer de la lectura una pedra angular de l’educació i s’apunten algunes idees o situacions que ens allunyen de l’optimisme que hauria de motivar-nos, si és que ens volem constituir definitivament com a societat lectora.This chapter highlights a certain stagnation in the reading skills of children and young people, and reflects on some of the possible causes of this inertia which, in our view, is stifling the development of the country’s human potential.  We discuss some of the institutional plans put forward to promote reading and the consolidation of successful activities such as workshops, conferences and working groups that aim to make reading a cornerstone of education. We also highlight certain ideas or situations that pose a challenge to the optimism that should motivate us if our aim is to establish ourselves definitively as a society that stimulates reading.En este capítulo se evidencia un cierto estancamiento del grado de consecución de las competencias lectoras por parte de los niños y jóvenes, y se reflexiona sobre algunas de las posibles causas de esta inercia conformista que nos lleva a un «ir tirando» que nos impide aprovechar el potencial humano del país. También se relacionan algunos planes institucionales de apoyo a la lectura, la consolidación de actividades exitosas -jornadas, congresos, grupos de trabajo- que muestran interés de hacer de la lectura una piedra angular de la educación y se apuntan algunas ideas o situaciones que nos alejan del optimismo que debería motivarnos, si lo que queremos es constituirnos definitivamente como sociedad lectora