Tiedon laatu johtajan, sote-asiakastyön tekijän ja asiakkaan näkökulmista

Sote-alalla tuotetaan, tallennetaan ja hyödynnetään lisääntyvissä määrin tietoa eri toimijoiden yhteistyönä ja tarpeesta. Tietoa tuottavat niin kansalaiset kuin alan ammattilaiset erilaisiin organisaatiotasoisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin järjestelmiin ja rekistereihin. Tiedon laadun merkitys on saanut enenevästi huomiota sote-palveluissa, koska tiedon laatu vaikuttaa yksilöön, organisaatioon ja yhteisöön liittyvään päätöksentekoon. Laadukkaan tiedon muodostumisen edellytyksenä on tiedon tuottajien ymmärrys tiedon merkityksestä ja osaaminen.  Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistys  on järjestänyt tutkimuspäiviä vuodesta 1998 lähtien. Näitä "Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tiedonhallinnan (SoTeTiTe)" -tutkimuspäiviä pidetään vuosittain ja niissä käsitellään Suomessa toteutettavaa alan monitieteisestä tutkimusta ja kehittämistyötä. Toimivat tietotekniikan ja tiedonhallinnan ratkaisut rakentuvat sote-alalla monialaiselle yhteistyölle, joka edellyttää, että ymmärretään oman asiantuntijuusalueen lisäksi myös muiden asiantuntijuutta. Yhteinen keskustelufoorumi luo mahdollisuuden oppia, jakaa innovaatioita ja keskustella alan vaatimuksista yksilötasosta kansalliseen näkökulmaan asti sekä verkostoitua yhteisön sisällä. Vuoden 2023 tutkimuspäivillä käsitellään tiedon laatua ja sen merkitystä sote-palveluiden kokonaisuudessa. Tässä FinJeHeW-lehden numerossa julkaistaan vuoden 2023 SoTeTiTe-tutkimuspäivillä esitetyt tieteelliset tutkimukset ja hankkee

Snow cover trends in Finland over 1961-2014 based on gridded snow depth observations

Snow conditions in high-latitude regions are changing in response to climate warming, and these changes are likely to accelerate as the warming proceeds. Here, we analyse daily gridded snow depth, temperature and precipitation data from Finland over the period 1961-2014 to discover the ongoing changes in monthly average snow depths (SN) and several snow-related indices. Our results indicate that regional differences of changes in snow conditions can be relatively large, even within such a small district as Finland. Moreover, the interannual variation of the various snow indices was found to be larger in southern Finland than in northern Finland. The largest decrease in snow depth occurred in the southern, western and central parts of Finland in late winter and early spring. This decrease was driven by increasing mixed and liquid precipitation and, especially in spring, increasing temperature. In northern Finland, the decreasing trend of snow depth was most evident in spring, but no change occurred during winter months, although the amount of solid precipitation was found to increase in December-February. In the same months, temperature and the amount of mixed and liquid precipitation increased, likely counteracting the effects of the increasing solid precipitation on snow depth. The annual maximum snow depth that typically occurs in March was found to decrease in over 85% of Finland's area, most strongly in western coastal areas. In almost half of Finland's area, this decrease occurred despite increasing solid precipitation. Our findings highlight the complexity of the responses of snow conditions to climatic variability in northern Europe.Peer reviewe

The usefulness of Extended-Range Probabilistic Forecasts for Heat wave forecasts in Europe

Severe heat waves lasting for weeks and expanding over hundreds of kilometres in horizontal scale have many harmful impacts on health, ecosystems, societies, and economy. Under the ongoing climate change heat waves are becoming even longer and hotter, and as proactive adaptation, the development of early warning services is essential. Weather forecasts in extended range (2 weeks to 1 month) tend to indicate a higher skill in predicting warm extremes than average temperature events in Europe. We verified hindcasts of the European Centre for Medium-Range Weather Forecasts (ECMWF) in forecasting heat wave days, i.e., periods with the 5-day mean temperature being above its 90th percentile. The verification was done in 5° × 2° resolution over Europe, based on the forecast week (1 to 4 weeks). In the first forecast week, it is evident that across Europe, the accuracy of ECMWF heat wave forecasts surpasses that of a mere climatological forecast. Even into the second week, in many places in Europe, the ECMWF forecasts prove to be more reliable than their statistical counterparts. However, if we extend the forecast lead time to 3–4 weeks, predictability begins to lower to such a level that it can no longer be said, with the exception of Southeastern Europe, that the forecasts in general were statistically significantly better than the statistical forecast. Nonetheless, intense and prolonged heat waves during the third forecast weeks appear to have a higher-than-average level of predictability

Rakennusten energialaskennan testivuosi 2012 ja arviot ilmastonmuutoksen vaikutuksista

Tiivistelmä Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa rakennusten lämmitys- ja jäähdytysenergian tarpeeseen. Tässä tutkimuksessa muodostettiin rakennusten energialaskennassa Suomessa käytettävät uudet sääaineistot, tuotettiin ilmastoskenaarioiden avulla rakennusten energialaskelmiin soveltuvat tulevaisuuden sääaineistot ja arvioitiin rakennusten energiankulutusta vuoden 2030 muuttuneessa ilmastossa Rakennusten energialaskentaa varten kehitetty uusi testivuosi (TRY2012) korvaa aiemmin käytetyn testivuoden 1979. Uuden testivuoden tunnittaiset sääaineistot energialaskennan vyöhykkeillä I–II, III ja IV muodostettiin Vantaalla, Jyväskylässä ja Sodankylässä vuosina 1980–2009 tehtyjen säähavaintojen perusteella. Testivuoden kunkin kalenterikuukauden sääaineistot valittiin sellaiselta vuodelta, jonka aikana kyseisen kuukauden sääolot olivat mahdollisimman lähellä ilmastollista keskimääräistilaa. Käytännössä kalenterikuukausien valinta tehtiin tilastollisella menetelmällä tarkastellen lämpötilaa, kosteutta, auringon säteilyä ja tuulen nopeutta. Näitä neljää säämuuttujaa painotettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat Suomessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. Tyypilliselle uudispientalolle ja toimistorakennukselle tehdyt simuloinnit osoittivat, että lämmitys- ja jäähdytystarpeen kannalta tärkein säämuuttuja on ulkoilman lämpötila, mutta kesällä auringon säteilyn vaikutus on suunnilleen yhtä suuri. Tutkimuksessa arvioitiin myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Ilmastomallien tulosten pohjalta laadittiin tilastollisilta ominaisuuksiltaan vuosien 2030, 2050 ja 2100 arvioitua ilmastoa vastaavat tulevaisuuden testivuosien sääaineistot. Vuoden 2030 tienoilla vuoden keskilämpötilan arvioidaan olevan paikkakunnasta riippuen 1,2–1,5 astetta korkeampi kuin TRY2012:n perusteella. Talvella keskilämpötila nousee noin kaksi astetta ja kesällä vajaan asteen. Lämpötilan vaihtelevuus pienenee talvipuolella vuotta noin 10 %. Auringon säteilyn väheneminen talvella ja keväällä, tuulen vähäinen voimistuminen marrashelmikuussa ja ilman suhteellisen kosteuden pieni kasvu loka–huhtikuussa otettiin myös huomioon tulevaisuuden testivuosia laadittaessa. Lopuksi arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennusten energiantarpeeseen nykyisiä rakentamismääräyksiä noudatettaessa. Laskelmissa esimerkkinä käytetyn pientalon tilojen ja ilmanvaihdon lämmitystarve vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 10 % ja jäähdytystarve kasvaa 17–19%. Toimistotalon lämmitystarve on vastaavasti 13% pienempi ja jäähdytystarve 13-15 % suurempi kuin nykyisessä ilmastossa. Kaikkiaan rakennusten kokonaisostoenergiankulutus vähenee vuoteen 2030 mennessä 4–7 % ilmaston muuttumisen takia.Abstract: The ongoing climate change is expected to affect the energy demand for heating and cooling of buildings. Building energy consumption is often assessed by simulation algorithms that require hourly meteorological data. For this purpose, weather observations from the year 1979 have previously been used in Finland as a reference. Here, we describe a new test reference year, TRY2012, that was constructed by using weather observations at three measurement stations (Vantaa, Jyväskylä and Sodankylä) during 1980–2009. TRY2012 consists of weather data for twelve months that originate from different calendar years, each month having weather conditions close to the long-term climatological average. The months for TRY2012 were selected using Finkelstein-Schafer parameters for four climatic variables (air temperature, humidity, solar radiation and wind speed); these parameters were weighted depending on how important individual climatic variables are for the building energy consumption in Finland. Calculations for two example buildings, a detached house and an office building, indicate that the most influential climatic variable for annual energy demand is air temperature. In summer, solar radiation and air temperature are of broadly equal influence. We also assessed the influence of human-induced climate change on typical weather conditions for the years 2030, 2050 and 2100. Multi-model mean estimates from 7 to 19 global climate models, together with the TRY2012 weather data, were used to construct artificial meteorological data for the future. The projected reference year TRY2030 is 1.2–1.5ºC warmer than TRY2012, with the lower end of the range corresponding to Vantaa in southern Finland and the higher value to Sodankylä in the north. Seasonal mean temperature is projected to increase by about two degrees in winter and by slightly less than one degree in summer. The variability in temperature will diminish in the winter half of the year by about 10 %. In addition, the projections include decreases in solar radiation in winter and spring, slight increases in wind speed in November-February, and small rises in relative air humidity in all seasons except summer. Utilizing the reference years TRY2012 and TRY2030, we calculated the mean monthly and annual energy consumption for the two example buildings in the current and projected future climate. Based on the simulations, the heat energy consumption of spaces and ventilation will decrease by 10% for the detached house and by 10–13% for the office building, whereas space cooling electricity will increase by 17–19% for the detached house and by 13–15% for the office building. Because electricity for cooling relative to the total delivered energy is minor, the total energy consumption of the example buildings is projected to decrease by 4–7% by 2030

Prior myocardial infarction, coronary artery disease extent, diabetes mellitus, and CERT2 score for risk stratification in stable coronary artery disease

Peer reviewe

Yhteinen sote-tieto? - Tiedon toisiokäyttö ja digitalisaation vaikutukset

publishedVersionNon peer reviewe

Climate variability and trends in the Valkea-Kotinen region, southern Finland : comparisons between the past, current and projected climates

Peer reviewe

Rakennusten kosteusvauriot ja ylilämpeneminen muuttuvassa ilmastossa – RAIL

Tutkimuksessa tehtiin laskennallisia tarkasteluja ulkoseinärakenteiden rakennusfysikaalisesta toimivuudesta nykyisessä ja projisoiduissa tulevaisuuden ilmastoskenaarioissa. Lisäksi laskennallisella mallinnuksella tarkasteltiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakennusten ylilämpenemiseen ja lämpöviihtyvyyteen. Rakennusten kosteusvaurioiden ja niihin liittyvien mikrobien yhteyttä ihmisten terveyteen tarkasteltiin kahdella systemaattisella katsauksella. Korkeiden kesäajan lämpötilojen vaikutusta terveyteen nyt ja tulevaisuudessa arvioitiin epidemiologisin sekä vaikutusarvioinnin menetelmiin. Tehtyjen tarkastelujen perusteella suurin osa Suomessa yleisesti käytössä olevista ulkoseinä­rakenteista pärjää myös muuttuvassa ilmastossa. Homehtumisriski nousee sellaisissa ulkoseinärakenteissa, jotka päästävät viistosadetta lävitseen, pidättävät vettä rakenteen huokosverkostossa (tiili, läpäisevä betoni) ja tuuletus on heikkoa. Palvelutalojen sekä asuntojen laskennalliset ja havaitut lämpötilat nousevat korkeiksi jo nykyisessä ilmastossa. Pelkät auringonsuojausratkaisut eivät ole riittäviä pitämään huone­lämpötiloja riittävän alhaisella tasolla, vaan sen lisäksi tarvitaan myös aktiivista jäähdytystä erityisesti helleaaltojen aikana. Jäähdytys tulisi kohdistaa rakennuksiin, joissa asuu ikäihmisiä, sillä heillä terveysriskit ovat suurimmat. Ilman lisätoimia tulevat korkeiden lämpötilojen terveyshaitat huomattavasti lisääntymään Suomessa jo lähitulevaisuudessa väestön ikääntyessä.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä