Effect of random surface orientation on W sputtering yields

In this study, we investigate the sputtering yield of tungsten surfaces by energetic particles, focusing on the effect of surface orientation and the incoming irradiation angle, by means of molecular dynamics. We develop a simulation approach to simulate sputtering from completely random surface orientations. This allows obtaining the sputtering yields averaged over a sufficiently large number of orientations, to obtain statistically significant yields representative of a polycrystalline sample with random grain orientations. We find that the total sputtering yield is dependent on the surface orientation, and that the results for random surfaces are clearly different from that of any of the low-index ones or their average. The different low index surfaces and the random surfaces also showed that the sputtering yield is dependent on the incoming angle of the ion. The outgoing angle of the sputtered tungsten atoms was observed to be very sensitive to the surface orientation. Different features on the tungsten surface were observed to drastically affect the sputtering yield at certain angles.Peer reviewe

Learning from and with Customers with Social Media: A Model for Social Customer Learning

Social media can enable and significantly increase the collaboration andlearning from customers in various ways, for instance by novel social waysof providing and receiving feedback from new products and concepts. Wehave created a model that can support managers and researchers to betteranalyse and understand the possibilities of social media approaches especiallyfrom the business-to-business (B2B) customer interface standpoint. Weused the model to analyse found various types of business-to-business relatedsocial media approaches to create new understanding of the scarcelyresearched field of social media in the customer learning and the customerinterface of B2B innovation

Inflammatory responses in mice after intratracheal instillation of microbes isolated from moldy buildings

Väitöskirja, ohj. Maija-Riitta Hirvonen, Hannu Komulainen ; myös pd

Esineiden Internetin turvallisuusuhat ja protokollat

Tiivistelmä. Esineiden Internet tarkoittaa elektronisia laitteita, jotka ovat yhdistetty Internetiin. Internetiin kytkettyjen laitteiden määrä on kasvanut nopeasti ja tämä on mahdollistanut uusia hyökkäysmenetelmiä hakkereiden käyttöön. Uudet hyökkäysmenetelmät aiheuttavat tietoturvauhkia, sekä uhkia käyttäjän yksityisyyteen. Jokainen IoT (Internet of Things)- laite tai IoT-sovellus, joka on yhteydessä verkkoon, käyttää tiedonsiirrossa jotain tiettyä protokollaa. Mainitussa IoT:ssa käytetään useita erilaisia protokollatyyppejä, joista tässä työssä laadittu taulukko. Taulukossa on vertailtu MQTT (Message Queue Telemetry Transport), DDS (Data Distribution Service), mDNS (Multicast Domain Name System) ja SSDP (Simple Service Discovery Protocol) protokollien keskeisiä ominaisuuksia. Tässä työssä on otettu MQTT tiedonsiirtoprotokolla tarkempaan tarkasteluun ja tutkittiin sen erilaisia ominaisuuksia. Ominaisuudet liittyvät toimintoon, jossa viestin lähettäminen ja vastaanottaminen tapahtuu välittäjän kautta. Yksi tietoturvallisuuteen liittyvä tarkastelun kohde oli viestien salaus, ja kuinka hyvin salaus toimii. Liikennöinnin ja suojauksen testaus voidaan suorittaa paikallisesti, eli tietokone voi kommunikoida sisäisesti eräänlaisen verkon kautta. MQTT:n ominaisuuksia testattiin tietokoneelle asennetulla Mosquitto välittäjäohjelmalla. Ensimmäisessä testauksessa tutkittiin ja todennettiin viestin kulkemista välittäjän kautta vastaanottajalle, sekä tutkittiin kuittausviestien määrää eri palvelutasoilla. Teknisessä osuudessa testattiin, kuinka MQTT:ssä voidaan salata käyttäjän salasanan kryptaamista käyttämällä Mosquitto välittäjäohjelmaa. Samalla todennettiin myös pysyvän tallennuksen toimivuutta häiriötilanteen yhteydessä ja pohdittiin mahdollisia tallennettuun tietokantaan syntyviä tietoturvauhkia. Lisäksi testattiin viestiliikenteen salausta, käyttämällä porttia 8883, joka tukee TLS (Transport Layer Security) suojattua viestiliikennettä. Tuloksilla osoitettiin, että viestin rakenne muuttuu siten, että viestiä ei kyetä tulkitsemaan. Se koskee myös käyttäjätunnusta ja salasanaa. Testien tuloksilla haluttiin osoittaa, että MQTT:n ominaisuudet toimivat sille luvattujen standardien mukaisesti, jos Mosquitton konfigurointi on tehty oikein. Testituloksissa mm. QoS (Quality of Service) palvelutasoilla viestien datapakettien määrässä oli havaittavissa eroavaisuuksia. Testeissä havaittiin, että todennusyrityskertojen määrää ei ole rajoitettu MQTT:ssä. Lisäksi Wiresharkilla saaduissa testituloksissa ilmeni, että asiakkaan ja välittäjän välistä liikennettä on mahdollista lukea, mutta käytettäessä TLS suojausta sitä ei voida enää lukea. Testitulokset osoittivat todeksi sen, mitä teoriatekstissä oli kerrottu

High-latitude artificial aurora using the EISCAT high-gain HF facility

The EISCAT high-frequency (HF) transmitter facility at Ramfjord, Norway, has been used to accelerate F-region electrons sufficiently to excite the oxygen atoms and nitrogen molecules, resulting in optical emissions at 630, 557.7 and 427.8 nm. During O-mode transmissions at 5.423 MHz, using 630 MW effective radiated power, in the hours after sunset on 12 November 2001 several new observations were made, including: (1) The first high-latitude observation of an HF induced optical emission at 427.8 nm and (2) Optical rings being formed at HF on followed by their collapse into a central blob. Both discoveries remain unexplained with current theories

Parodontiitin hoidon vaikutus verisuonten toimintakykyyn:kirjallisuuskatsaus

Tiivistelmä. Parodontiitti on hampaiden kiinnityskudoksen tulehdus, joka yhdistetään useisiin muihin sairauksiin, kuten diabetekseen, ateroskleroosiin, nivelreumaan sekä sydän- ja verisuonisairauksiin. Porphyromonas gingivalis on yksi vakavaa parodontiittia sairastavien avainpatogeeneistä ja Porphyromonas gingivalis -infektion uskotaan olevan merkittävä etiologinen tekijä sydän- ja verisuonisairauksien kehittymisessä. Verisuonten tulehdus heikentää toimintakykyä verisuonten endoteelisoluissa, jotka osallistuvat muun muassa verenpaineen säätelyyn. Tutkimukseni on tyypiltään kirjallisuuskatsaus, jonka lähdeaineisto koostuu parodontiitin vaikutusta verisuonten toimintakykyyn käsittelevistä tutkimuksista. Tutkimukseni tavoitteena oli systemaattisesti arvioida parodontiitin hoidon vaikutusta endoteelin toimintakykyyn ja verisuonten jäykkyyteen. Lähdeaineiston etsimiseen käytettiin PubMed-, Medline- ja Scopus-tietokantoja. Katsaukseen valittiin tutkimukset, joissa tutkittiin endoteelin toimintakykyä tai verisuonten jäykkyyttä parodontiittia sairastavilla potilailla. Lähdeaineisto rajattiin tutkimuksiin, joiden julkaisusta oli kulunut aikaa korkeintaan 20 vuotta ja kirjoituskielenä oli englanti. Rajausten jälkeen hakuehdot täyttyivät kymmenessä tutkimuksessa, joista seitsemässä oli tutkittu verisuonten virtausvälitteistä dilataatiota ja kolmessa pulssiaallon etenemisnopeutta. Tutkimusten tulokset osoittavat, että parodontiittia sairastavilla potilailla oli merkittävästi huonommat virtausvälitteisen dilataation (FMD) arvot kuin terveillä kontrolleilla ja siten huonompi endoteelifunktio. Lisäksi parodontiittia sairastavien potilaiden pulssiaallon etenemisnopeus (PWV) oli keskimäärin suurempi kuin terveillä kontrolleilla. Nykyisten tutkimustulosten mukaan parodontiittia sairastavilla potilailla vaikuttaisi olevan heikompi endoteelifunktio kuin parodontologisesti terveillä henkilöillä. Riittävän tehokas parodontologinen hoito todennäköisesti vähentää potilaiden tulehduskuormaa sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä varsinkin vakavaa parodontiittia sairastavilla potilailla

A Bibliometric Study on Authorship Trends and Research Themes in Knowledge Management Literature

This is the author accepted manuscript. The final version is available from IFKAD via the link in this record.The aim of the study is to identify the contribution of authors in the domain of Knowledge Management (KM). The underlying data is from two leading KM journals, namely, the Journal of Knowledge Management (JKM) and the Journal of Intellectual Capital (JIC). We downloaded articles from Thomson Reuters Web of Science (WoS),with JKM and JIC-specific searches resulting in 508 and 73 citing articles respectively. The timeframe of analysis was 2009-2016. This dataset was used to create co-citation network visualisations to provide insights into the clusters of authors and research topics. Measures such as Betweenness centrality and hubs-authorities (HITS) were used to identify significant authors and their key themes of interest. More specifically, network analysis identified six dominant research themes, it revealed a total of 14,422 authors being cited (depicted as nodes in the visualisation) with a total of 1,023,123 citations (edges). Based on the findings of this study, the paper will explore the specific themes and the intellectual turning points in KM research and its evolution. Our bibliometric analysis has practical significance for researchers since it recognises the dominant research areas, and by extension, it identifies those that are still in their infancy; the latter having the potential of representing an interesting research gap. The limitation of the study is that the underlying data is only from two journals (albeit, from the top two journals in KM), which may lead to partially biased results. In future, the aim is to also leverage the analysis to more KM journals, e.g., the top ten journals within the Serenko & Bontis (2013) most updated list

Suomen uskomaton katsomusopetus ehdot, piirteet ja problematiikka

Tiivistelmä. Tämän kandidaatin tutkielman tavoitteena on kartoittaa Suomessa toteutettavalle katsomusopetukselle asetettuja juridisia rajoja ja pohtia katsomusaineiden eroavaisuuksia vuonna 2016 voimaan astuneen perusopetuksen opetussuunnitelman pohjalta. Tutkielman aihe valikoitui tekijöiden henkilökohtaisen mielenkiinnon ja aiheen ajankohtaisuuden perusteella. Mielenkiinnon herättäjänä on toiminut viime vuosina katsomusaineiden ympärillä käyty keskustelu, joka on nostanut esiin kysymyksiä katsomusaineiden opetuksen toteutustavasta ja eri katsomusten sekä monikulttuurisuuden huomioimisesta opetuksessa. Suomessa tapahtuva kansan monikulttuuristuminen ja kasvava maallistuminen asettavat jatkuvaa painetta katsomusopetuksen opetusjärjestelyiden muutoksille. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena ja se vastaa kysymyksiin: millaisia ehtoja peruskoulun katsomusopetukselle on Suomessa ja millaisia ristiriitoja tai ongelmakohtia suomalaiseen katsomusopetukseen sisältyy Suomen lain, kansainvälisten sopimusten ja peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden osalta. Aineistona tutkielman laadinnassa ovat toimineet katsomusaineiden opetusta koskevin osin Suomen laki, kansainväliset sopimukset ja peruskoulun opetussuunnitelman perusteet sekä katsomusopetusta käsittelevä kirjallisuus. Tutkielma esittää aineiston pohjalta ehtoja suomalaiselle katsomusopetukselle ja tuo esille epäkohtia katsomusopetusta läheisesti koskevista säädöksistä sekä vertailee katsomusaineita perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) pohjalta. Pohdinnan alle asettuvat katsomusopetuksen nykytila ja tulevaisuus. Tutkielma osoittaa, että valtauskontojen erityisasema on ristiriidassa valtakunnallisen opetussuunnitelman yhdenvertaisuusperiaatteen ja tasa-arvoa koskevien säädösten kanssa. Perusopetuslain 13 § takaa evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle uskonnolle erityisaseman instituutioina, sillä kyseisiin uskontokuntiin kuuluvien oppilaiden tulee osallistua näiden uskontojen opetukseen. Vähemmistöuskontojen edustajille järjestetään oman uskonnon opetusta, mikäli opetusryhmälle säädetty kolmen oppilaan vähimmäismäärä täyttyy ja oppilaiden vanhemmat kyseessä olevan uskonnon opetusta erikseen pyytävät. Yhtenä ongelmakohtana voidaankin nähdä nykyjärjestelmän tapa jaotella oppilaat kotien katsomusten mukaan eri ryhmiin. Tämä häiritsee perusopetuksen opetussuunnitelmassakin mainittua vapaata keskustelua ja näkökulmien vaihtoa uskontojen ja vakaumusten välillä. Lisäksi uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaineet eroavat niin tavoitteiltaan kuin sisällöiltään. Tarkasteluun ottamamme kansainväliset sopimukset takaavat yhtenäisesti vanhemmille oikeuden lastensa uskonnolliseen ja aatteelliseen kasvatukseen omien vakaumustensa mukaisesti. Tutkielma nostaa esiin problematiikan lasten oikeuksien huomioimisessa häntä itseään koskevissa asioissa kuten uskontokuntaan kuulumisessa. Lapsen oikeuksiin lukeutuu uskonnonvapaus, mikä on ristiriidassa kansainvälisissä sopimuksissa painotetun vanhempien vakaumuksellisen ja aatteellisen kasvatusoikeuden kanssa

Luokanopettajien käsityksiä katsomusten yhdenvertaisuuden toteutumisesta alakoulussa

Tiivistelmä. Tutkielma käsittelee luokanopettajien käsityksiä katsomusten yhdenvertaisuudesta alakoulussa. Katsomukset koulukontekstissa ovat herättäneet keskustelua läpi suomalaisen koulun historian aina nykypäivään saakka. Katsomusten yhdenvertainen kohtelu nousee ajoittain julkiseen keskusteluun, etenkin kristillisten juhlapyhien kynnyksellä, koskien muiden kuin katsomukseltaan evankelisluterilaisten oppilaiden huomiointia koulun tilaisuuksien järjestämisessä. Mielenkiinto tutkielman aiheeseen syntyi julkisen keskustelun seuraamisen pohjalta. Aiempaa tutkimusta aihepiirin parissa on tehty verrattain vähän, eikä luokanopettajien käsityksiä ole aiemmin kyseisestä aiheesta kartoitettu. Tällä fenomenografisella tutkimusotteella toteutetulla kvalitatiivisella kasvatustieteen pro gradu -tutkielmalla haettiin vastauksia tutkimuskysymyksiin: Kuinka luokanopettajat käsittävät katsomusten yhdenvertaisuuden toteutuvan alakoulussa? ja Millaista yhteistyötä alakoulut harjoittavat koulun ulkopuolisten katsomuksellisten toimijoiden kanssa? Tutkimuksen viitekehys tarkastelee katsomusten ja koulun suhteen historiaa, nykytilaa ja katsomusopetuksen tulevaisuuden skenaarioita sekä aiheen kannalta olennaisia juridisia säädöksiä ja päätöksiä. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella tunnetulla alakoulun opettajien sosiaalisen median foorumilla. Tutkimukseen vastasi 22 luokanopettajaa eri puolilta Suomea. Analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Vaikka vastaajien lukumäärän tai aineistonkeruumenetelmän myötä tutkimusta ei voida pitää luotettavuuden suhteen merkittävänä ja yleistettävänä, on määrällisesti edustetuimmista käsityksistä todennettavissa suuntaviivoja, jotka mahdollisesti toistuvat suuremmallakin otannalla. Tuloksista havaitaan, että noin 55 % vastaajista käsitti, etteivät eri katsomukset ole yhdenvertaisessa asemassa alakoulussa. Pääosin yhdenvertaisuuden käsitettiin jäävän toteutumatta evankelisluterilaisen katsomuksen painottumisen ja normittamisen johdosta. Vastaajista 59 % ei pitänyt nykyistä katsomukseen perustuvaa jaottelua katsomusopetuksessa toimivana ratkaisuna ja 40 % vastanneista toi esille tarpeen yhteiselle katsomusaineelle. 86 % vastaajien kouluista on yhteistyössä katsomuksellisen toimijan kanssa, evankelis-luterilaisen seurakunnan ollen poikkeuksetta yksi yhteistyötahoista. Yleisimpiä yhteistyömuotoja ovat aamunavaukset ja kirkolliset jumalanpalvelukset