Clothing Physiological Properties of Cold Protective Clothing and Their Effects on Human Experience

Approximately one third of the Finnish working population is exposed to cold ambient temperatures (This thesis aimed to contribute new scientific information based on effects of clothing size, moderate wind and moisture on heat loss mechanisms through the layered cold protective clothing and how these affect the user’s experience on thermal comfort, coping and performance. Finally, the thesis aimed to gather the obtained information and the most significant findings from holistic points of view to determine recommendations for future design and development of cold protective clothing.The effects of layered cold protective clothing were examined from a multi-disciplinary perspective using textile technological and clothing physiological methods combined with thermophysiological and usability evaluation methods both in laboratory and in authentic field conditions. The measured materials consisted of layered fabric and clothing combinations, as well as different types of casualty coverings and protective gloves. The measurements were performed in the air temperature between −20 °C and +27 °C. Convective heat loss was studied in wind speeds of calm (0.3 m/s), moderate (4.0 m/s) and high (8.0 m/s). Effects of moisture from internal and external sources on clothing thermal insulation and heat loss were studied.The study found that the inner layer influenced the most on moisture handling properties, such as heat content for evaporation, drying time, and decrease in thermal insulation when wet. Garment fit and size was shown to affect the thermal insulation by about 20% and it should be considered in standardisation for clothing size and testing of the cold protective clothing. Moisture transfer mechanisms and their effects on the clothing insulation in the cold differed whether the moisture appeared from internal or external sources of the clothing. Wind decreased the intrinsic insulation by up to 33% depending on material air permeability, body position and wind speed and direction. The study also showed that development of the cold protective clothing during several decades provided improved human experiences such as thermal comfort, coping and performance during long-term cold exposure. Well-being at work is supported also by comfort, which is emphasized by thermal and sensorial sensations in the cold climate. Therefore, the findings are significant for improving occupational safety, health, and well-being as well as productivity in outdoor processes

Screening for Beta Thalassemia Trait

Background : To evaluate the prevalence of beta thalassemia trait (BTT) among the students of schools, colleges and universities of Nawabshah city.Methods: In this descriptive cross sectional study students of schools, colleges and universities of Nawabshah were selected. The blood samples from these subjects were tested for complete blood count, and red cell indices. The microscopic examination of peripheral blood smears stained with Field’s stain was performed for the morphology of red blood cells. Serum ferritin and automated haemoglobin electrophoresis at cellulose acetate alkaline pH was performed. Subjects with microcytic hypochromic blood picture and low ferritin level were not subjected to haemoglobin electrophoresis.Results: In total of 521 subjects 65.4% were females, with female to male ratio of 1.8:1. Mean age was 17.5 years. On screening diagnosis of beta thalassemia trait was made in 4.9% cases and haemoglobin electrophoresis showed mean haemoglobin A2 of 5.8% in these cases. The microscopic examinations of peripheral blood smears among the subjects with BTT showed microcytic hypochromic red blood cells with presence of target cells.Conclusion: The prevalence of beta thalassemia BTT was 4.9%

Työviihtyvyyden ja -turvallisuuden lisääminen kuumissa sisätöissä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida helteiden vuoksi kohonneiden sisätyötilojen lämpöolojen vaikutuksia työviihtyvyyteen ja -turvallisuuteen sekä selvittää taukojen ja taukotilan lämpötilan merkitystä työntekijän palautumiseen kuumasta työtilanteesta. Tavoitteena oli myös selvittää kuumakuormittumiseen tai kuumansietokykyyn vaikuttavia yksilöllisiä tekijöitä ja sitä, millaisilla henkilökohtaisilla suojain- tai älyvaateratkaisuilla kuumakuormitusta voitaisiin ehkäistä tai helpottaa sekä työn aikana että tauoilla. Tutkimuksen kohdeorganisaatioina oli kaksi pesulaa ja sairaalaympäristö. Pesuloista toinen sijaitsi eteläisessä Suomessa ja toinen pesula ja sairaala Pohjois-Pohjanmaalla. Kohdeorganisaatioissa työskenteleviä henkilöitä haastateltiin ja työpaikoille toimitettiin anonyymisti vastattava kyselytutkimus. Vastauksia saatiin yhteensä 128 kappaletta. Kesien 2019-2021 aikana organisaatioissa mitattiin työympäristön lämpötiloja ja suhteellista ilman kosteutta. Lisäksi tehtiin lämpötasapainomittauksia vapaaehtoisilla tutkittavilla (n = 25). Kyselytutkimuksen mukaan kuumassa työskentelyn koki ongelmalliseksi 86 % vastanneista. Sairauspoissaoloja ei ole kuumuuden vuoksi ollut, mutta 18 % ilmoitti kuumalla olevan vaikutusta terveydentilaan. Noin kolmannes kyselyyn vastanneista sairaalan työntekijöistä arvioi heikentyneen terveydentilan tai jonkin perussairauden haittaavan kuumassa työskentelyä. Tutkimuksessa havaittiin, että sisätyöpaikkojen lämpötilat voivat nousta ulkolämpötilan nousun vaikutuksesta kesäaikana niin korkealle, että kuumatyön lisätauotukseen suositeltavat raja-arvot (28 ja 33 °C) ylittyvät. Kuumuus on ongelmana varsinkin pesuloissa. Lämpötilan nousuun sisätiloissa vaikuttaa myös lämpösäteilyä tuottavat koneet ja rakennustekniset järjestelmät, kuten ilmanvaihto ja ilmastointijärjestelmä. Pesulan muutto uuteen rakennukseen, jossa oli suunnitellusti tehokkaampi ilmastointijärjestelmän jäähdytyskapasiteetti, näkyi alle 28 °C sisälämpötiloina, vaikka kesä oli lämpimin tutkimuksen aikaisista kesistä. Jos ilmastointi ei ole riittävä, jo noin 23 °C ulkolämpötila nostaa sisätilan lämpötilan yli 28 °C. Niissä työpisteissä, joissa ilman lämpötila nousi yli 28 °C, elimistön syvälämpötila nousi osalla tutkittavista lyhytaikaisesti 38 °C:een. Syvälämpötilan nousuun vaikuttaa myös fyysinen työ. Sairaalatyössä potilaiden hoitotoimenpiteet ja pesut olivat kuormittavimpia ja osa töistä tehtiin kosteissa ja lämpimissä suihkuhuoneissa. Työntekijöiden lämpötuntemus työssä oli yleisesti kuuma työnpäivän lopussa ja iho hikoilusta kostea, mitkä viittaavat kuumakuormittumiseen kuumimmissa työvaiheissa. Lämpötasapainomittausten perusteella taukotilan lämpötilan tulisi olla selvästi kuumaa työtilaa alempi, jotta tauot olisivat kuumakuormituksesta palauttavia. Jäähdyttävät pukineet antavat kuumatyössä paikallisen viilennyksen keskivartalolla. Jäähdyttävin vaikutus saatiin tauolla alle 25 °C. Etelä-Suomessa, jossa kesän lämpöjaksot olivat yleisempiä kuin pohjoisessa, kuumatyön raja-arvo ylitettiin kesän aikana 50 %:lla kokonaistyöajasta ja kuumimman viikon aikana jopa 100 %:lla viikkotyöajasta. Vastaavasti pohjoisessa enintään 15 % kokonaisajasta ja kuumimman jakson aikana 58 % viikkotyöajasta (vanhassa tuotantotilassa) lämpötila oli yli 28 °C. Työntekijän altistumisella jatkuvalle kuumatyölle on vaikutusta sekä työntekijän työmotivaatiolle että terveydelle ja viime kädessä työn tuottavuudelle. Etäluettavia lämpötilasensoreita voidaan käyttää työympäristön lämpötilan pitkäaikaiseen seurantaan. Työterveysyhteistyötä tulisi tiivistää uusien työntekijöiden ja kesätyöntekijöiden kuumatyöhön ohjeistamisessa sekä lämpösairauksien tunnistamisessa ja ensihoitovalmiudessa. Yksilöllisten tekijöiden, kuten perussairauksien, vaikutukset kuumatyöskentelyyn tulisi ottaa huomioon alku- ja määräaikaistarkastuksissa. Työvaatteiden materiaaleja valittaessa ei yleensä huomioida vuodenaikojen muuttuvia olosuhteita. Työvaatemateriaalien keventäminen paremmin kuumiin olosuhteisiin soveltuvaksi, vaatemateriaalien nykyistä parempi hengittävyys (ilmanläpäisevyys) ja kosteudensiirto- ominaisuudet (vesihöyrynläpäisyvastus) sekä malliltaan joustava työvaatetus helpottaisi osaltaan kuumassa työskentelyä. Ulkolämpötilan nousu nostaa myös sisätyöpaikkojen lämpötilaa ja vaikuttaa suoraan työntekijöiden työviihtyvyyteen, jaksamiseen ja työturvallisuuteen. Ilmaston edelleen lämmetessä vaikutukset työpaikoilla tulevat korostumaan. Lähitulevaisuudessa tullaan enenevästi tarvitsemaan työntekijäkohtaisten toimien ja tauotuksen lisäksi rakennusteknisiä ratkaisuja työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn tueksi

SmartPro – Smart protective solutions for industrial safety and productivity in the cold

Year-round activity involves challenging climatic conditions for the industries in the North. Especially in the winter cold disturbs not only the machinery of industrial processes and vehicles, but is also very crucial factor to reduce worker’s thermal comfort, performance, and occupational health and safety. In the cold, work capability and productivity decrease, the risk of mistakes and errors increases and stress level elevates. Peripheral body parts, such as hands, are the first to cool when humans are exposed to cold resulting in reduced manual and psychomotor performance. This report describes possibilities of sensor-based heating systems integrated into gloves to prolong the safe and efficient working time in the cold. The project was carried out in co-operation with SINTEF and it was part of Saf€ra program

Talvimatkailijan opas

Opas on tehty helpottamaan valmistautumista matkailuun Suomen talvessa. Opas kertoo sinulle Suomen talven eksotiikasta, sääoloista ja parhaista keinoista nauttia niistä

Winter Traveller’s Guide

This guide will help you prepare for travel in the Finnish winter. It provides information on the special features of the Finnish winter and the weather, and the best ways to enjoy them. You can enjoy the winter in many different ways. Join an action-packed snow mobile safari or enjoy Finnish nature skiing or walking on snowshoes. A sled dog safari, a reindeer safari or ice fishing are unforgettable experiences. Why not stay overnight in an igloo? You can better enjoy the Finnish winter if your clothing is appropriate; wear layered clothing and protect the head, hands and feet. The colder it is, the more important it is to stay active. Choose winter activities that appeal to you most

Hengityksensuojainten toimivuus työpaikalla kylmässä (HSTK II)

Hengityksensuojainten käyttö kylmässä on usein välttämätöntä. Työturvallisuus heikentyy, jos hengityksensuojaimen toiminta kylmässä häiriintyy, sitä ei voida käyttää tai se aiheuttaa terveydellistä haittaa. Kylmässä hengityksen mukana tuleva kosteus huurtuu ja jäätyy maskien, venttiilien ja suodattimien sisään ja puhaltavat suojaimet jäähdyttävät kasvoja. Terveydellistä haittaa voi aiheutua erityisesti verenkierto- ja hengityselinsairauksia poteville. Tässä tutkimusraportissa selvitetään hengityksensuojainten toimivuus aidoissa työtilanteissa talviaikana ja niiden käytön terveysvaikutuksia. Lisäksi raportissa tarkastellaan kylmän, tuulen ja kosteuden yhteisvaikutuksia hengityksensuojainten käyttöön sekä päivitetään aiemmat suositukset ja ohjeistukset

Hengityksensuojainten toimivuus kylmässä

Kylmässä työskentely aiheuttaa ongelmia hengityksensuojainten käyttöön. Kylmä voi aiheuttaa hengityksensuojaimen huurtumista ja jäätymistä, kun hengityksen mukana tuleva kosteus tiivistyy hengityksensuojaimen tai suodattimen sisään. Puhallinsuojaimien käyttö kylmässä voi lisäksi aiheuttaa kasvojen liiallista jäähtymistä. Tässä tutkimusraportissa selvitetään kylmän työympäristön vaikutukset erityyppisten hiukkassuodattimilla varustettujen hengityksensuojainten käyttöön, niiden toimivuuteen ja suojaustehoon. Raportissa tarkastellaan myös mahdollisuuksia estää kasvojen jäähtymistä, kun käytetään puhallinsuojainta kylmässä ilman suojaustehokkuuden heikentymistä. Tutkimustulosten pohjalta laadittiin ohjeet hengityksensuojainten käyttöön kylmässä

Osuustoiminta ja järjestötoiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa julkisten sote-palveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 18 uudelle maakunnalle vuoden 2021 alussa. Uudistukseen liittyy odotus ja toive, että yksityiset toimijat ottavat aiempaa suuremman roolin sote-palveluiden tuottamisessa. Niin sanottua monituottaja-mallia on edistetty myös sillä ajatuksella, että se mahdollistaisi pienten ja keskisuurten yritysten aiempaa helpomman mukaantulon sote-markkinoille. Erityisesti pienten ja keskisuurten toimijoiden sekä osakeyhtiöstä poikkeavien oikeudellisten muotojen asemasta tulevilla sote-markkinoilla oli tarpeen saada lisätietoa. Päätavoitteeksi määriteltiin uuden tiedon tuottaminen osuuskunnista ja järjestötoimijoista sote-palveluiden tuottajina. Pääpainoksi valittiin valinnanvapauden piiriin kaavaillut asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budjetin palvelut. Hankkeessa kartoitettiin ja analysoitiin nykytilanne osuustoiminnallisista ja järjestötoimijoista sekä niiden olemassa olevasta kapasiteetista sote-palveluiden tuottajina, selvitettiin valinnanvapauslakiesityksen ja järjestäjän tuleville sote-palvelutuottajille asettamat toimintavaatimukset ja niihin liittyvät toimintaedellytykset sekä kuvattiin osuustoiminnallisiin ja järjestötoimijoihin liittyvät edut ja haasteet. Hankkeessa tuotettiin politiikka- ja toimenpidesuosituksia, joiden avulla osuustoiminnalliset ja järjestöpohjaiset palvelun-tuottajat saavuttavat yhdenvertaisen aseman osakeyhtiöiden kanssa ja kehittyvät palveluntarjoajina sote-markkinoill

Digital Spare Parts

Published by Aalto University and VTT Technical Research Centre of Finland.Digital spare parts is a concept where the spare parts and the related manufacturing data are stored and transferred in digital form. The spare parts are manufactured using 3D printing according to need, usually close to the end user’s premises. The digitalisation of spare parts aims for a better, more flexible and quicker availability of spare parts, and lower storage, manufacturing and transport costs. The quicker delivery of spare parts can also reduce downtime, which can mean significant cost savings. It is essential in the digitalisation of the companies' spare parts to find the parts in the spare part libraries that bring the greatest benefit when they are stored in digital form and manufactured by 3D printing. Such parts include, in particular, parts of old equipment and machines and slowly circulating parts with complex geometries. Today, 3D printing can be used to manufacture high-performance pieces, and the method is excellently suited to the manufacturing of individual pieces or short-run batches; it also allows the improvement of the spare parts, with updated and intelligent spare parts as examples. Information on a company's spare parts is scattered between multiple systems, and manufacturing data in particular may be difficult to find. At the initial stage, it is important to identify the 3D printable parts in the spare part libraries and digitalise them, not only with regard to 3D models but all other manufacturing data from materials and tolerances to the required post-processing data. The digitalisation of spare parts requires 3D design competence, knowledge of the 3D printing processes, and familiarisation with the printable materials. Spare parts are rarely designed to be manufactured by 3D printing; on the other hand, the selection of 3D printable materials remains reasonably limited, due to which situations where a part is manufactured from a replacement material will likely occur. 3D printing processes produce their own kind of a structure and surface finish, due to which the post-processing of 3D printable parts, such as heat treatments and finishing, must be carefully chosen. The goal is that the properties of parts manufactured by 3D printing are at least as good as those of conventionally manufactured parts. The vision of the roadmap for digital spare parts presented in the report is that after ten years or so, 10% of spare parts are digital, and the manufacturing technology is reliable and is of a high quality. In other words, quality verification, the extension of the related material selection and the automation of processes are required of the 3D printing technologies. 3D printing creates new possibilities for the development of the operation of parts, equipment or entire processes. IDs and sensors can be embedded into 3D printed parts, allowing the tracking of their movement in the supply network and anticipatory condition monitoring. A spare part of the future will be able to automatically order a new part from a digital spare part library so that it can be replaced by the new part just at the right time before the machine breaks down or the process stops