Implications of EU emission trading in the Nordic countries

This research report analyses the effects of EU emissions trading schemes on the Nordic energy intensive industries. We employ simulations with a modified version of the dynamic GTAP-model and a long-run baseline, constructed particularly for analysis of energy and climate policy. The analysis covers CO2 mitigation costs and their impacts on industry competitiveness, the risks of carbon leakage, and the combined effects from energy efficiency improvements. We also evaluate the effect of subsidies allowed in the EU emission trading directive to industries for compensation of the loss of competitiveness. According to the simulation results, the single most important factor affecting the cost of cutting CO2 emissions is economic growth, as it is accompanied with increasing demand and price of energy. Other important factors include the ambition level and coverage of global climate agreement. For the permit price at emissions trading market and for climate policy effectiveness, advances in energy efficiency also have a significant impact. Energy efficiency and emission reduction targets are intertwined, and the reduction target alone leads to significant decrease in primary energy use. Global improvement in energy efficiency also reduces world emissions and carbon leakage. Unilateral EU policy seems ineffective for global emissions reduction, whereas commitment of all Annex I countries has a much larger impact. Subsidies to the EU industries for compensating the loss of competitiveness would limit the carbon leakage to other regions, and the overall impact on EU economies appears favourable.Tässä tutkimusraportissa analysoidaan EU:n päästökauppajärjestelmien vaikutuksia Pohjoismaiden energiaintensiivisille teollisuudenaloille. Analyysissä hyödynnetään simulaatioita dynaamisesta GTAP-mallista kehitetyllä versiolla sekä pitkän ajan perusuralla, jotka on laadittu erityisesti energia- ja ilmastopolitiikkakysymysten arviointia varten. Tarkastelu kattaa hiilidioksidipäästöjen rajoittamisen kustannukset ja vaikutukset eri teollisuudenalojen kilpailukyvylle, mahdollisen hiilivuodon sekä yhteisvaikutukset energiatehokkuuden parannusten kanssa. Tutkimuksessa arvioidaan myös EU:n päästökauppadirektiivin sallimien, kilpailukyvyn heikkenemistä kompensoivien tukien vaikutuksia. Simulaatiotulosten mukaan tärkein hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kustannuksiin vaikuttava tekijä on talouskasvu, joka johtaa korkeampaan energian kysyntään ja hintaan. Muita tärkeitä tekijöitä ovat globaalin ilmastosopimuksen tavoitetaso ja kattavuus. Myös energiatehokkuuden paranemisella on huomattavia vaikutuksia päästöoikeuden hintaan päästökauppamarkkinoilla ja ilmastopolitiikan vaikuttavuuteen. Energiatehokkuus- ja päästövähennystavoitteet ovat osittain päällekkäisiä, ja päästövähennystavoitteen toteutuminen yksinään johtaa huomattavaan primäärienergian käytön laskuun. Maailmanlaajuisesti toteutuva energiatehokkuuden paraneminen myös vähentää koko maailman päästöjä ja hiilivuotoa. Koko maailman yhteenlaskettuja päästöjä tarkasteltaessa EU:n yksipuolinen ilmastopolitiikka vaikuttaa tehottomalta, kun taas kaikki Annex I - maat kattavalla politiikalla on selvästi suurempi vaikutus. Kilpailukyvyn heikkenemistä kompensoivat tuet EU-maiden teollisuudelle vähentäisiväthiilivuotoa, ja niiden kokonaistaloudelliset vaikutukset näyttävät suotuisilta

Raaka-ainetuotanto luonnontuotealalla : nykytila ja mahdollisuudet

Luonnontuotealan raaka-ainetuotanto on sangen laaja käsite pitäen sisällään luonnontuotteiden keruun ja muun talteenoton luonnosta, luonnontuotteiden puoliviljelyn sekä tiettyyn rajaan asti myös niiden viljelyn. Luonnosta saatavilla oleva kasviperäinen raaka-ainevalikoima puolestaan on lähes rajaton: yleisimmin luonnontuotteiksi mielletään metsämarjat ja -sienet sekä villiyrtit, mutta myös erikoisemmat tuotteet kuten mahla, pihka, turve, jäkälät, sammalet tai vaikkapa kävyt kuuluvat metsien ja soiden tarjoamaan laaja-alaiseen raaka-ainevarastoon. Käyttötarkoituksia luonnosta saatavilla raaka-aineilla on vielä enemmän kuin itse tuotteita, sillä monilla niistä on kysyntää useammalla kuin yhdellä toimialalla. Raja siihen, mikä luetaan varsinaiseksi luonnon raaka-aineeksi, ja mitä on jo pidettävä jalostettuna tuotteena, on häilyvä. Vaikka luonnontuoteala pitääkin sisällään hyvin monimuotoista toimintaa ja monenlaisia raaka-aineita, toimijakentän sangen yhtenevä mielipide kuitenkin on, että Suomen suuria vahvuuksia alalla ovat nimenomaan puhdas luonto sekä sen tarjoama raaka-aineiden rikkaus. Nykyajan ekologisuutta, terveellisyyttä, turvallisuutta sekä luonnonmukaisuutta suosivat kuluttajatrendit ovat erittäin suuri mahdollisuus, joiden hyödyntäminen esimerkiksi erilaisia sertifikaatteja tai brändejä käyttäen tuo tiedon tuotteen alkuperästä nopeasti ja luotettavasti ostopäätöksiä tekevälle kuluttajalle. Suomella voisi suuren potentiaalisen luomukeruualansa puolesta olla mahdollisuuksia profiloitua markkinoilla erityisesti puhtailla luomukeruutuotteillaan: esimerkiksi Lapin metsäalasta ainoastaan 325 hehtaaria ei kelpaisi luomutuotantoon (Mäkitalo & Vuorela 2014; kuva 3 sivulla 16). Todennetun laadun ohella Suomen pitkä historia luonnontuotteiden hyödyntämisessä sekä tallessa oleva kansanperinne tarjoavat mahdollisuuksia kehittää luonnontuotteista monia uudenlaisia toimeentulomahdollisuuksia. Luonnontuotealan suuria hankaluuksia on jo vuosia ollut raaka-aineiden saatavuus (mm. Jankkila 2005, 13-14; Talvensaari 2010, 4-5). Kaupallisen poiminnan suosiota kotimaisten poimijoiden keskuudessa latistaa raaka-aineesta maksettava alhainen hinta. Työläs ja käsityövaltainen keruutyö ei houkuttele suomalaista nuorempaa polvea, sillä koneellistaminen ei ole keruutoiminnassa saanut vielä tuulta alleen. Kotimaisten poimijoiden ikääntyessä raaka-aineiden saatavuutta onkin pyritty esimerkiksi marja- ja jäkäläaloilla parantamaan tuomalla maahan ulkomaisia poimijoita. Tämä keino olisi mahdollista ottaa käyttöön muidenkin luonnontuotteiden parissa, erityisesti jokamiehenoikeuksien ja kerääjien verovapauden piiriin kuuluvien sienten sekä villivihannesten ja -yrttien osalta. Elintason nousu Aasian maissa saattaa tulevaisuudessa kuitenkin rajoittaa ulkomaistenkin poimijoiden kiinnostusta. Tehokkuuden ja tuotantomäärien kasvattamisessa teknologian kehittäminen on tulevaisuudessa avainasemassa. Keruun ja käsittelyn koneellistaminen ja automatisointi sekä viljelyteknologian kehittäminen uusille viljelyyn otettaville luonnonkasveille ovat merkittäviä osa-alueita luonnontuotealan raaka-ainetuotannon kehittämisessä. Myös erilaisten sivuvirtojen hyödyntämismahdollisuudet tulee tutkia. Yrittäjiä on tuettava uuden teknologian käyttöönotossa, mikä tarkoittaa luonnollisesti taloudellista tukea, mutta myös yritysten aktiivista mukaanottoa kehitys- ja tutkimushankkeisiin sekä toimivaa tiedonjakoa. Tutkimustieto on saatettava nykyistä tehokkaammin käytännön toiminnaksi. Tätä selvitystä tehtäessä kävi selväksi, että luonnontuotealan yrittäjien yrittäjyystaidoissa olisi usein parantamisen varaa. Yritystoimintaa hankaloittaa monissa tapauksissa toiminnan pienimuotoisuus, mikä ei salli suuria investointeja liiketoiminnan kehittämiseen. Alkutuotannon yrityksissä haasteena on usein myös pääoman pitkäaikainen sitoutuminen varastoihin. Kasvuhaluisten yritysten olisi nykyistä paremmin osattava valita oma erikoistumisalueensa ja hyödyntää muissa toiminnoissaan toisten yritysten osaamista. Pienten yritysten toimintaedellytyksiä voivat parantaa erilaiset yhteistyömuodot niin oman toimialan sisällä kuin verkostoitumalla sen ulkopuolelle, esimerkiksi matkailu- ja hyvinvointialojen sekä erityisesti raaka-ainetuotannon edistämiseksi myös metsäsektorin suuntaan. Yhteistyön hyötyjä on mahdollista tavoitella esimerkiksi yritysten yhteisillä laitehankinnoilla, markkinointiponnistuksilla tai alihankinnalla. Saatiinpa raaka-aine keruusta tai viljelystä, suomalainen tuotanto kilpailee nykyajan globaalissa ympäristössä aina suurten ulkomaisten yritysten ja ketjujen kanssa. Kilpailua käydään usein hinnalla, jolloin suomalaisen tuotannon menestymismahdollisuuksia heikentävät ratkaisevasti kalliit työvoimakustannukset, pitkät etäisyydet ja energian korkea hinta. Suomalaisten tuotteiden selkeitä kilpailuetuja kuten tuotantoketjun läpinäkyvyyttä ja tuotteiden jäljitettävyyttä ei vielä ole osattu riittävästi tuoda maailmalla esiin, mikä korostui esimerkiksi LT-INNO -hankkeen Luonnontuotealan kehittyvä raaka-ainetuotanto -työpajan tuloksissa. Pohjoisten kasvuolosuhteiden tuomat todennetut edut tuotteiden ominaisuuksissa kuten vaikuttavien aineiden pitoisuuksissa, raaka-aineiden puhtaus sekä muut laatutekijät tulee hyödyntää markkinoinnissa nykyistä paremmin yhdessä pohjoisuuden ja eksoottisuuden mielikuvien kanssa. Uusien asiakkaiden tavoittaminen sekä uudet myyntikanavat ovat LT-INNO -hankkeessa tehtyjen kyselyiden ja haastatteluiden perusteella tärkeitä yrityksen liiketoimintaan vaikuttavia tekijöitä. Kaikille yrityksille on yhteistä kysynnän huomioimisen tärkeys, ja esimerkiksi sopimustuotantoa kehittämällä on mahdollista päästä hyviin lopputuloksiin. Jatkojalostajien järkevät kohderyhmävalinnat saattavat mahdollistaa korkeamman hinnan maksamisen laadukkaasta raaka-aineesta, mikä vaikuttaa raaka-ainetuotannon kannattavuuteen ja parantaa sitä kautta raaka-aineen saatavuutta. Villinä luonnossa ilman tuotantopanoksia kasvanut raaka-aine on tuotteistettava ja markkinoitava selvästi erillään peltoviljelyn massatuotannosta, sillä hintataso on näillä raaka-aineilla lähtökohtaisesti väistämättä erilainen. Pitkällä aikavälillä luonnontuotealankin raa-ka-ainetuotantoon tulee vaikuttamaan myös ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia raaka-ainetuotantoon on haastava ennustaa, mutta oletettavasti peltoviljelyn kilpailukyky eteläisempiin maihin verrattuna paranee, kun taas luonnossa kasvavien pohjoisten lajien elintila tullee suppenemaan. Metsäekosysteemeihin vaikuttaa myös ilmastonmuutosta vastaan käytävä kamppailu, sillä esimerkiksi bioenergian käytön lisääminen kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi merkitsee entistä suurempia hakkuutähteiden ja kantojen keruumääriä, mikä ei voi olla vaikuttamatta hakkuualueiden uudistumiseen ja lajistoon

Etätestausjärjestelmä kansainvälisen rekrytoinnin välineenä

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää etätestausjärjestelmän käyttömahdollisuuksia rekrytoitaessa ulkomaisia työntekijöitä Suomeen. Toimeksiantajana on turkulainen ohjelmistoyritys Mofea Oy, jonka kehittämällä työkalulla, eTentillä, voi suorittaa internetissä erityyppisiä testejä ajasta ja paikasta riippumatta. Kansainvälisen rekrytoinnin osalta opinnäytetyö on rajattu Suomeen suuntautuvaan työperusteiseen maahanmuuttoon, jolla tarkoitetaan ulkomaisen työvoiman aktiivista hankkimista työvoimapulasta kärsiville aloille. Käytännössä työperusteiset maahanmuuttajat sijoittuvat hoito-, kuljetus- ja siivousaloille sekä teollisuuteen, joskin viimeaikainen taantuma on vähentänyt jyrkästi ulkomaisen työvoiman tarvetta etenkin teollisuudessa ja kuljetuksissa. Opinnäytetyö perustuu viiteen teemahaastatteluun, joihin valittiin ulkomaisia työntekijöitä Suomeen rekrytoivien ja heitä kouluttavien yritysten edustajia. Haastatteluilla pyritään hahmottamaan työperusteisessa maahanmuutossa käytettäviä rekrytointikanavia, ulkomaisten työntekijöiden koulutusta, kotouttamista ja erityisesti osaamisen arviointia. Näitä teemoja tarkastellaan etätestauksen käyttömahdollisuuksien näkökulmasta, minkä lisäksi arvioidaan erikseen etätestauksen luotettavuutta ja testien toteuttamismuotoja. Haastateltavat kuvailivat työperusteiseen maahanmuuttoon liittyvää osaamisen arviointia ja koulutusta hyvin käytännönläheiseksi toiminnaksi, koska ulkomaisia työntekijöitä tarvitaan juuri suorittavaan työhön. He arvioivat etätestauksella olevan käyttömahdollisuuksia kielikoulutuksessa ja tiettyjen taitojen testaamisessa. Sen sijaan ammatillista osaamista arvioidaan käytännön työtilanteita vastaavilla työnäytteillä, jolloin kirjallisilla kokeilla on melko vähäinen painoarvo.The goal of this thesis is to study usage possibilities of distance testing in recruit-ment of foreign workers to Finland. The study has been commissioned by Mofea Oy, an IT start-up company from Turku. Mofea has developed a distance testing system called eTest, through which tests can be taken at any time in any place using a computer connected to the internet. International recruitment is analysed from the perspective of work-based immigra-tion that is active recruitment of foreign workers to occupations suffering from lack of competent workforce. In Finland, these include healthcare, transports, cleaning and metal industry. Naturally, the demand for foreign workers has declined sharply due to the current recession, but it is expected to rise again as the Finnish population ages. The thesis is based on five theme interviews with representatives of Finnish compa-nies recruiting and training foreign workers. The purpose of the interviews was to get an overview of recruitment channels, occupational and language training and, most importantly, to learn about assessment of the applicants’ professional and per-sonal capabilities. Furthermore, the interviewees were asked about possible ways to create tests and their opinions on the reliability of distance testing. The interviewees’ unanimous opinion was that assessment and training of work-based immigrants is of very practical nature. Occupational skills are shown in prac-tice and therefore there is little need for written examinations. Consequently the demand for distance testing in assessment of applicants’ capabilities is low. However, distance testing could be used in language training and testing of certain skills

Sukupuolikiintiöiden vaikutukset hallitusnaisten kompetenssiin ja valtaan - Empiirinen analyysi Suomesta, Ruotsista sekä Norjasta

Tutkimuksessa pyritään selvittämään sukupuolikiintiöiden vaikutusta hallitusnaisten kompentenssiin ja valtaan. Tutkimuksen tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: 1: Onko hallituksissa istuvilla kiintiöttömillä naisilla on enemmän kompetenssia kuin kiintiönaisilla? 2: Onko kiintiöttömillä naisilla on enemmän valtaa hallituksissa kuin kiintiönaisilla? Tutkimus on toteutettu aineistotutkimuksena. Aineisto on kerätty Helsingin, Tukholman ja Oslon pörssiyhtiöiden vuosikertomuksista ja muusta saatavilla olevasta materiaalista. Vuosikertomukset ovat vuoden 2013 vuosikertomuksia. Näistä kerättiin hallituksen jäseniä koskevaa tietoa, joka koostettiin tilastolliseksi taulukoksi. Kerätyt tiedot olivat hallituksen jäsenten ominaisuuksia, jotka indikoivat heidän kompetenssia ja valtaa. Tilastollisina menetelminä käytettiin korrelaatio- sekä monimuuttujaregressioanalyysiä. Yhtiö- sekä maakohtaiset erot tasoitettiin vertaamalla naisten ja miesten välistä korrelaatio- ja valtaeroa kiintiö- ja kiintiöttömien yhtiöiden välillä. Useat korrelaatio- ja regressioanalyysin tulokset olivat p-arvoiltaan merkitsemättömiä, mutta johtopäätösiä pystyttiin tästä huolimatta tekemään niin yksittäisten muuttujien kuin kokonaisuuden osalta. Analyysien tulosten perusteella sukupuolikiintiöillä on positiivinen yhteys hallitusnaisten ulkomaan kansalaisuuteen. Kiintiönaisten ulkomaan kansalaisuuteen arvellaan syyksi sitä, että kasvaneen kysynnän takia päteviä naisia on vaikeampi saada hallitukseen, jolloin heitä on etsittävä laajemmalta alueelta. Tämän arvellaan kuitenkin tasaantuvan ajan kuluessa. Kompetenssin osalta tulokset osoittavat, että kiintiöyhtiöiden hallituksissa istuvilla naisilla on kompetenssia yhtä paljon, ellei jopa enemmän kuin kiintiöttömissä yhtiöissä. Vallan osalta tutkimuksen tulokset olivat epäselviä, joten hypoteesia ei voitu hylätä. Aihetta tulisi tutkia enemmän, sillä tämä tutkimus on ensimmäinen joka käsittelee kiintiöiden ja vallan sekä kompetenssin välistä suhdetta

Kannonnoston vaikutus kuusentaimikoiden alkukehitykseen ja hoitotarpeeseen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia kannonnoston vaikutuksia kuusen uudistuskohteissa, jotka ovat uudistettu vuonna 2007. Tutkittavat asiat ovat taimien määrät ja pituudet erikseen jäävästä ja poistuvasta puustosta sekä poistettavan puuston kantoläpimitta. Kantoläpimitan ja kappalemäärien avulla pystytään arvioimaan taimikon hoitokustannukset. Tutkimuksen maastokohteita on yhteensä 20 kappaletta. Puolet niistä on kohteita, joissa kannonnosto on suoritettu ja toiset puolet ovat kohteita, joihin tutkimustuloksia verrataan. Kannonnostokohteet valittiin sattumanvaraisesti UPM:n tiedoista. Vertailukohteet sain Metsänhoitoyhdistys Lakeudesta. Kohteet sijaitsevat Jalasjärvellä, Kauhajoella, Kurikassa ja Teuvalla. Tutkimukseen tarvittavat tiedot keräsin syksyllä 2012. Tiedot keräsin maastosta käyttämällä systemaattista ympyräkoealaotantaa. Ympyräkoealoja kertyi taimikkoa kohden 15 – 20 kappaletta riippuen kohteen koosta. Inventoinnissa ympyräkoeala muodostui pyörähtämällä paikallaan ympäri ja ottamalla taimitiedot 2,52 metrin säteellä ja muuttamalla ne hehtaaria kohden vastaaviksi tiedoiksi. Kannonostokohteilla poistettavaa puuta oli kappalemääräisesti enemmän, mutta se oli huomattavasti pienikokoisempaa kuin vertailukohteilla. Istutettavat taimet olivat myös hieman lyhyempiä kannonnostokohteilla. Vesasyntyisten taimien osuus oli vertailukohteissa suurempi. Vesasyntyiset taimet ovat keskimäärin sie-mensyntyisiä pitempiä, joka osaltaan vaikuttaa varhaisperkauksen kiireellisyyteen.The aim of this thesis was to study stumpliftings effect on spruce reform, which has planted in year 2007. Studied things are the quantities of plants and the lengths of the individual remaining on and leaving of the trees, as well as to remove trees stump diameter. The study includes 20 pieces of terrain items. Half of them are objects with a stump lifting has been completed and the other half are objects in which the research results are compared. Stump lifting items were selected randomly from UPM's information. I got the comparable items from Forest Management. All terrain items are located in Jalasjärvi, Kauhajoki, Kurikka and Teuva. The information required for the study was collected by the fall of 2012. I got the information terrain by using a systematic circle of the plot. Circle of the plots accrue from seedlings at 15 to 20 pieces depending on the size. The inventory con-sisted of circular rotate around the place, and by planting the information within a radius of 2.52 meters and turns them into per hectare corresponding data. The collection of subjects to purchase the number of units to be removed wood was more, but it was much smaller size than the control subjects. Planted seedlings were also slightly shorter than the collection of the lifting objects. are on average longer than the seed-born, which contributes to the urgency of the matter forest clearing