Neuroliikkujan liikuntapolku Kaarinassa : liikuntapalveluiden tuottajien yhteistyötä kehittämässä

Neuroliikkujalle sopiva liikunta on toimintakyvyn, kuntoutumisen, sosiaalisen kanssakäymisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää, vaikka liikunnan tavoitteet eri sairauksissa poikkeavat toisistaan. Neurologisen sairauden diagnoosin jälkeen sopivan liikunnan löytäminen voi olla vaikeaa ja yhteen kerätty tieto liikuntamahdollisuuksista on useissa kunnissa puutteellista. Tämä opinnäytetyö on yhteistyössä Kaarinan terveyskeskuksen fysioterapian ja kaupungin erityisliikunnan ohjaajan kanssa toteutettu laadullinen kehittämistyö, jonka toimeksiantajana on Kaarinan kaupunki. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa aikuiselle neurologiselle asiakkaalle liikuntapolku. Neuroliikkujan liikuntapolku on tarkoitettu tietopaketiksi Kaarinalaisille neurologisia asiakkaita liikuttaville ammattilaisille sekä neurologisille kuntoutujille itselleen ja heidän läheisilleen. Lisäksi liikuntapolun tavoitteena on parantaa neurologisten asiakkaiden kanssa toimivien ammattilaisten välistä yhteistyötä sekä lisätä asiakkaiden ohjausta liikunnan pariin. Tiedonkeruumenetelminä käytettiin kahta eri Webropol-kyselyä, teemahaastattelua ja palavereja. Lisäksi tietoa haettiin internetin tietohakukannoista valikoiduilla hakusanoilla. Kerätyt Webropol-kyselyiden, teemahaastattelun ja palaverien aineistot ovat laadullisia ja ne on analysoitu kvalitatiivisen aineiston analysointiohjeiden mukaisesti sisällönanalyysilla. Analyysin tulosten mukaan ammattilaiset toivovat helposti saatavilla olevaa tietoa neuroliikkujien eri liikuntamahdollisuuksista Kaarinassa. Kaikilla toimijoilla tulisi olla puheeksi oton velvollisuus ja tietämys liikuntamahdollisuuksista. Aineistojen analyysien ja palautekeskustelujen pohjalta on toteutettu Neuroliikkujan liikuntapolku Kaarinassa. Neuroliikkujan liikuntapolku julkaistiin Kaarinan kaupungin internetsivuilla ja erillisenä tulostettavana PDF-tiedostona.Adequate exercise is very important for neurological patients (NP) in terms of performance, rehabilitation, social interactions and for the sake of over all well-beeing, even though the aims of exercise differ from each other between various neurological diseases. After a person has had a neurological disease diagnosis it could be hard to find information about adequate exercise. This thesis is a qualitative development work and was made for the city of Kaarina, in coopera-tion with the city of Kaarina´s physical therapy and special exercise counselor. The purpose of this thesis was to produce an activity path, for adult NP´s, which is intended to be an information package for professionals who move the NP´s in Kaarina and for NP and their close ones. Additional purpose is to improve cooperation between professionals and to add exercise counseling. Data for thesis has been collected with two different Webropolinquiries, theme interview and meetings. This material is qualitative and it has been analysed with content analysis which has been instructed to do in qualitative data analysis instructions. In addition, data was collected from the internet databases with selected search words. According to the results of the analysis, professionals want to have easily available information about different activity possibilities for NP´s in Kaarina. Every professional that works with neurological patients should have enough knowledge and an obligation to talk about exercise for the patient. Based on the analysis of the material and feedback discussions has been implemented NP´s activity path in Kaarina. NP´s activity path was published in city of Kaarina´s website and as a printable PDF-file

Utilization of microalgae in industrial symbiosis, focus on Finland

Levien teollinen ja laajamittainen viljely Suomessa on haastavaa. Vuodenaikojen ja sään vaihtelu suosii sisätiloihin asennettavien suljettujen fotobioreaktorien valintaa levänkasvatusmenetelmäksi. Koska auringon valo ei riitä ympärivuotiseen kasvatukseen Suomessa, tarvitaan myös keinovaloa. Raportissa tarkastellaan kasvatusmenetelmiä, biomassan keruuta ja vedenpoistoa. Leviä voidaan kasvattaa jätevesissä, jolloin ravinteiden kierrätys ja biomassan tuotto yhdistyvät luontevasti jätevesien puhdistukseen. Kaupunkien, teollisuuden ja maatalouden jätevesiä voidaan hyödyntää. Tärkein tekijä jätevesissä on niiden ravinnepitoisuus. Yksi mahdollinen paikka levän kasvatukseen on kiertovesikalankasvatuslaitos, jossa levää mahdollisesti voidaan käyttää ammoniumtypen poistamiseen. Levänkasvatus voidaan myös mahdollisesti yhdistää kasvihuoneviljelyyn, jolloin viljelyrivien väliin kohdistuva ja hukkaan menevä valoenergia saadaan hyötykäyttöön. Muita mahdollisia levänkasvatuksen sovelluskohteita voivat olla kaatopaikkakompleksien yhteydessä sijaitsevat maanalaiset tunnelit, joissa vallitsee tasainen lämpötila ja joissa on jätevettä saatavilla. Tosin tunneleissa keinovalo on ainoa mahdollinen valonlähde. Levänkasvatuksen yhdistäminen olemassa olevaan teollisuuteen tarjoaa mahdollisuuden tuottaa jäteveden puhdistamisen yhteydessä leväbiomassasta biojalostamotyyppisesti useita tuotteita kuten lipidejä, biokaasua ja lannoitteita. Sellu- ja paperiteollisuus tuottaa jätevesiensä lisäksi hiilidioksidia ja lämpöä, joista molempia tarvitaan levien kasvattamiseen. Teollisuusjätevesissä ei tosin ole välttämättä riittävästi ravinteita, minkä vuoksi voi olla tarpeen lisätä osa ravinteista tai yhdistää jätevesiin yhdyskuntajätevesiä. Biodiesel, bioetanoli ja biokaasu ovat yleisimmin esitetyt levistä saatavat energiatuotteet, mutta leväbiomassasta voidaan jalostaa energiatuotteiden lisäksi myös muita orgaanisia molekyylejä. Lipi-dit, pigmentit, proteiinit ja hiilihydraatit ovat mahdollisia korkean lisäarvon tuotteita. Myös kalanrehua ja kasviravinteita sisältäviä lannoitteita voidaan tuottaa. Korkean lisäarvon tuotteiden valmistaminen vaatii yleensä levien geneettistä modifioimista. Yhteenvetona voidaan todeta, että levän teollinen kasvatus Suomessa on teknisesti mahdollista kun se yhdistetään jätevesien hyötykäyttöön ja kun käytetään olemassa olevaa infrastruktuuria. Sisätilat ja keinovalo ovat tarpeelliset kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Levän kasvatuksen taloudellinen kannattavuus jää ratkaistavaksi.Large-scale cultivation of algae in Finnish conditions is challenging. Seasonal variation in weather conditions in terms of light and temperature invites to select closed photobioreactors for algal culti-vation. Furthermore, the photobioreactors need to be placed indoors. Artificial illumination is need-ed because sunlight is not sufficient for year-round cultivation in Finland. Methods of cultivation, harvesting and dewatering will be discussed. Algae can be cultivated in wastewaters for purification, for uptake and recycling of nutrients, and for production of algal biomass. Wastewaters from municipalities, industries and agriculture can potentially be utilized. The most important factor in wastewaters is their nutrient content. One possible place for growing algae is in recirculating aquaculture, where algae can potentially be used to remove ammonium. Cultivation of algae in greenhouses in combination with plants might allow utilization of light energy that is currently wasted at the corridors. Algae might also be applied in underground tunnels (for example in landfills) that have a constant temperature and in which wastewater is available. However, artificial illumination is the only available light source. Combination of algal cultivation with existing industries offers the possibility to combine wastewater purification with production of lipids, biogas and fertilizers from the algal biomass, fol-lowing the biorefinery concept. Pulp and paper industry produce excess heat, carbon dioxide and wastewater, all of which can be utilized for growing algae. Unfortunately, industrial wastewaters may not have enough nutrients, and therefore it might be necessary to add some of the nutrients or to combine industrial and municipal wastewaters. Biodiesel, bioethanol and biogas are the most commonly discussed energy products but several non-energy products can also be obtained from algal biomass. Microalgal lipids, pigments, proteins and carbohydrates are potential high value non-energy products. Fish feed and fertilizers may also be produced. Production of high-value compounds usually requires genetic modification of the algae. In conclusion, industrial algal cultivation in Finland is technically possible when combined with the use of wastewaters and with the exploitation of existing infrastructure. Use of indoor spaces and artificial light is necessary for all options. The economic feasibility of algal cultivation remains to be elucidated.201

Konstruktionistisia tulkintoja marginalisaatiosta ja aikuisten parissa tehtävästä sosiaalityöstä

publishedVersionPeer reviewe

The first arriving virus shapes within-host viral diversity during natural epidemics

Viral diversity has been discovered across scales from host individuals to populations. However, the drivers of viral community assembly are still largely unknown. Within-host viral communities are formed through co-infections, where the interval between the arrival times of viruses may vary. Priority effects describe the timing and order in which species arrive in an environment, and how early colonizers impact subsequent community assembly. To study the effect of the first-arriving virus on subsequent infection patterns of five focal viruses, we set up a field experiment using naïve Plantago lanceolata plants as sentinels during a seasonal virus epidemic. Using joint species distribution modelling, we find both positive and negative effects of early season viral infection on late season viral colonization patterns. The direction of the effect depends on both the host genotype and which virus colonized the host early in the season. It is well established that co-occurring viruses may change the virulence and transmission of viral infections. However, our results show that priority effects may also play an important, previously unquantified role in viral community assembly. The assessment of these temporal dynamics within a community ecological framework will improve our ability to understand and predict viral diversity in natural systems

Determinants of left ventricular diastolic function-The Cardiovascular Risk in Young Finns Study

Decreased left ventricular (LV) diastolic function is associated with increased all-cause mortality and risk for a heart failure. The determinants of LV diastolic function have been mainly studied in elderly populations; however, the origin of LV heart failure may relate to the lifestyle factors acquired during the life course. Therefore, we examined biochemical, physiological, and lifestyle determinants of LV diastolic function in 34-49-year-old participants of the Cardiovascular Risk in Young Finns Study (Young Finns Study). In 2011, clinical examination and echocardiography were performed for 1928 participants (880 men and 1048 women; aged 34-49 years). LV diastolic function was primarily defined using E/e-ratio (population mean 4.8, range 2.1-9.0). In a multivariate model, systolic blood pressure (P <0.005), female sex (P <0.005), age (P <0.005), waist circumference (P = 0.024), smoking (P = 0.028), serum alanine aminotransferase (P = 0.032) were directly associated with E/e-ratio, while an inverse association was found for height (P <0.005). Additionally, a higher E/e-ratio was found in participants with concentric hypertrophy compared to normal cardiac geometry (P <0.005). Other indicators of the LV diastolic function including E/A-ratio and left atrial volume index showed similarly strong associations with systolic blood pressure and age. In conclusion, we identified systolic blood pressure, waist circumference and smoking as modifiable determinants of the LV diastolic function in the 34-49-year-old participants of the Young Finns Study.Peer reviewe

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy kannattaa aloittaa jo vauvasta - STRIP-tutkimus näyttää miksi ja miten

Satunnaistetussa STRIP-tutkimuksessa 562 tervettä lasta sai tyydyttyneen rasvan saannin vähentämiseen tähtäävää ravitsemusneuvontaa kahdeksan kuukauden iästä alkaen 20 vuoden ikään asti, ja 545 saman ikäistä lasta seurattiin verrokkiryhmänä. Neuvonnan avulla tyydyttyneen rasvan saanti oli noin kaksi energiaprosenttia vähäisempää. Interventio- ja verrokkiryhmän lasten kasvussa, murrosiän tai neurologisessa kehityksessä ei havaittu eroja, mutta LDL-kolesterolipitoisuus oli merkitsevästi eli noin 0,1-0,2 mmol/l pienempi interventioryhmässä. Pojat hyötyivät interventiosta enemmän kuin tytöt. Tutkimusryhmästä riippumatta ravintotottumukset, liikunta ja tupakansavulle altistuminen heijastuivat valtimoterveyteen jo nuorena. Neuvonnan teho säilyi vielä kuusi vuotta sen päättymisen jälkeen. Tulokset ovat rohkaisevia ja muodostavat pohjan elinikäiselle, lapsuudesta alkavalle terveiden elintapojen neuvonnalle

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy kannattaa aloittaa jo vauvasta - STRIP-tutkimus näyttää miksi ja miten

Vertaisarvioitu.Satunnaistetussa STRIP-tutkimuksessa 562 tervettä lasta sai tyydyttyneen rasvan saannin vähentämiseen tähtäävää ravitsemusneuvontaa kahdeksan kuukauden iästä alkaen 20 vuoden ikään asti, ja 545 saman ikäistä lasta seurattiin verrokkiryhmänä. Neuvonnan avulla tyydyttyneen rasvan saanti oli noin kaksi energiaprosenttia vähäisempää. Interventio- ja verrokkiryhmän lasten kasvussa, murrosiän tai neurologisessa kehityksessä ei havaittu eroja, mutta LDL-kolesterolipitoisuus oli merkitsevästi eli noin 0,1-0,2 mmol/l pienempi interventioryhmässä. Pojat hyötyivät interventiosta enemmän kuin tytöt. Tutkimusryhmästä riippumatta ravintotottumukset, liikunta ja tupakansavulle altistuminen heijastuivat valtimoterveyteen jo nuorena. Neuvonnan teho säilyi vielä kuusi vuotta sen päättymisen jälkeen. Tulokset ovat rohkaisevia ja muodostavat pohjan elinikäiselle, lapsuudesta alkavalle terveiden elintapojen neuvonnalle.Peer reviewe

The relationship between temperament, polygenic score for intelligence and cognition : A population-based study of middle-aged adults

We investigated whether temperament modifies an association between polygenic intelligence potential and cognitive test performance in midlife. The participants (n = 1647, born between 1962 and 1977) were derived from the Young Finns Study. Temperament was assessed with Temperament and Character Inventory over a 15-year follow-up (1997, 2001, 2007, 2012). Polygenic intelligence potential was assessed with a polygenic score for intelligence. Cognitive performance (visual memory, reaction time, sustained attention, spatial working memory) was assessed with CANTAB in midlife. The PGSI was significantly associated with the overall cognitive performance and performance in visual memory, sustained attention and working memory tests but not reaction time test. Temperament did not correlate with polygenic score for intelligence and did not modify an association between the polygenic score and cognitive performance, either. High persistence was associated with higher visual memory (B = 0.092; FDR-adj. p = 0.007) and low harm avoidance with higher overall cognitive performance, specifically better reaction time (B = -0.102; FDR-adj; p = 0.007). The subscales of harm avoidance had different associations with cognitive performance: higher "anticipatory worry," higher "fatigability," and lower "shyness with strangers" were associated with lower cognitive performance, while the role of "fear of uncertainty" was subtest-related. In conclusion, temperament does not help or hinder one from realizing their genetic potential for intelligence. The overall modest relationships between temperament and cognitive performance advise caution if utilizing temperament-related information e.g. in working-life recruitments. Cognitive abilities may be influenced by temperament variables, such as the drive for achievement and anxiety about test performance, but they involve distinct systems of learning and memory.Peer reviewe

Vasikoiden melualtistus pihattonavetoissa

Pikkuvasikoiden kokonaisajankäytöstä 90 % on lepoaikaa. Karjakokojen kasvaessa ja tuotantorakennustenkoneellistuessa on melusta tullut huomattava fysikaalinen ympäristötekijä, joka saattaa haitata vasikoidenhyvinvointia. Melun on todettu aiheuttavan naudoilla mm. lepoajan vähentymistä, levottomuutta ja syöntihaluttomuutta.Maa- ja metsätalousministeriön asettamien melun ohjearvojen mukaan tuotantoeläimiä ei saajatkuvasti altistaa yli 65 dBA:n melulle.Tässä tutkimuksessa selvitettiin pikkuvasikoiden melualtistusta lypsykarjapihatoissa. Tutkimus toteutettiinmittaamalla melualtistusta 10 pihattonavetassa keväällä 2005. Mittaustulokset painotettiin nautojenkuuloherkkyyskäyrän mukaan (LN) sekä vertailun vuoksi tulokset laskettiin myös ihmisen kuuloherkkyydenmukaan (LH) ja A-painotettuina (LA) sekä lineaarisena (Llin) ilman painotusta. Ultraäänien (yli 20 kHz:n taajuistenäänien) esiintymisestä karjasuojissa on viitteittä, joten niiden esiintymistä tutkittiin. Myös N- ja A-painotustenvastaavuutta tutkittiin, koska niiden vastaavuus helpottaisi naudan melualtistuksen mittaamista.Eri melutapahtumille saatiin hieman erilaiset tulokset A- ja N-painotettuna. A-painotus on verrannollinenohjearvoon ja N-painotus naudan kuulemaan äänenvoimakkuuteen. Taustan melutasoksi saatiin 1 sekunninkeskiäänitasoista 62,1 dBA ja 58,7 dBN, ilmanvaihdon 59,3 dBA ja 56,5 dBN, ruokinnan 87,3 dBA ja80,8 dBN, lypsyn 61,4 dBA ja 62,4 dBN sekä lantakoneen 59,0 dBA ja 58,0 dBN. Melutapahtumien spektritlaskivat voimakkaasti korkeille taajuuksille mentäessä.Koneellinen ruokinta on selvästi meluisampaa kuin muut tapahtumat, mutta se on hetkellinen tapahtumapihatossa. Myös ruokintamelun hajonta oli selvästi suurin johtuen erilaisista koneista, joilla ruokintasuoritettiin. Melun ollessa painottunut korkeille (2 – 10 kHz) taajuuksille A-painotus antaa N-painotustahieman pienempiä äänitasoja. Yleensä melun ollessa painottunut alle 2 kHz:n taajuuksille A-painotus antaakuitenkin N-painotusta suurempia äänitasoja. Suurin osa 10 minuutin keskiäänitasoista on noin 60 - 65dBA:n äänitasoilla.Vasikoiden jatkuva melualtistus 1 sekunnin keskiäänitasoista laskettujen melutapahtumien mukaan jääalle 65 dBA. Kuitenkin 10 minuutin keskiäänitasoista laskettuna yli 65 dBA äänitasoille altistutaan 30 %ajasta. Karjan ruokinnan aikana melutaso oli yli 87 dBA. Huomion arvoista on, että ihmisille annetaan ohjearvoksiasuinhuoneissa 35 dBA päivällä (klo 7-22) ja yöllä 30 dBA (klo 22-7) sekä oleskelualueilla ulkonapäivällä (klo 7-22) 55 dBA. Vasikoiden tarvitseman levon vuoksi meluntorjunta navetoissa, erityisesti vasikoidenkarsinoissa, voisi olla suotavaa.Pihatoissa ei todennäköisesti esiinny ultraääniä merkittävässä määrin. A-painotettu äänitaso näyttääedustavan melko hyvin naudan kuuloherkkyyden mukaista äänitasoa. Yleensä melun ollessa painottunut alle2 kHz:n taajuuksille A-painotus antaa N-painotusta hieman suurempia äänitasoja