Jokinen, Sari

Leppäaho, Suvi

Finnish

Julkari

   1 TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 34/2021 Koronavirusepidemian rajoitustoimet heikensivät omaishoitotilanteiden tukea Sari Jokinen THL Suvi Leppäaho THL PÄÄLÖYDÖKSET • Koronavirusepidemian hillitse-miseksi asetetut rajoitustoimet johtivat monien omaishoitajien arkea tukeneiden toimintojen keskeyttämiseen. • Alas ajettuja palveluja korvattiin muun muassa kotihoidon käyn-neillä ja muulla kotiin annettavalla avulla. • Sijaishoidon järjestelyissä otettiin käyttöön vaihtoehtoisia tapoja, kun ympärivuorokautisen hoidon ovet sulkeutuivat lyhytaikaisilta asiakkailta. Kotona annettava hoi-to esimerkiksi sijaishoitajan, per-hehoitajan ja omaishoidon tuki-henkilön avulla soveltui yhteen ra-joitustoimien kanssa. • Kunnissa tehostettiin yhteydenpi-toa omaishoitajiin, ja yhteyttä pi-dettiin uusin keinoin. Moni omaishoitaja on koronavirusepidemiaan liittyvien rajoitustoimien aikana joutunut tavallista kuormittavampaan tilanteeseen. Omaishoitajat ovat huolehtineet hoidettavis-taan, vaikka poikkeuksellisen tilanteen vuoksi he ja heidän hoidettavansa eivät välttämät-tä ole saaneet kaikkea tarvitsemaansa tukea ja palveluja. Erityisen haastavaksi elämä muuttui tilanteissa, joissa omaishoitaja tai hänen hoidetta-vansa tai molemmat heistä kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmään. Näihin riskiryhmäläisiin kohdistettiin keväällä 2020 muita tiukempia rajoitustoimia. Ikänsä puolesta riskiryhmään kuului vuonna 2020 yli puolet omaishoitajista ja heidän hoitamistaan henkilöistä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021a & 2021b). Myös moni omaishoidossa oleva lapsi, nuori tai työikäinen kuuluu terveydentilansa vuoksi riskiryh-mään. Tässä julkaisussa kuvataan omaishoidon tilannetta kunnissa, kuntayhtymissä ja yhteis-toiminta-alueilla (jatkossa kunta) koronavirusepidemian alkuvaiheessa, toukokuussa 2020.  Tilannetta kartoitettiin THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannan kuntakyselyssä, johon vastasi 94 prosenttia kunnista. Omaishoitajien arkea tukevia toimintoja jouduttiin keskeyttä-mään Monet omaishoitajien arkea tukeneet toiminnot ovat olleet koronavirusepidemian aikana keskeytettynä. Kuntien vastausten mukaan toimintaa oli supistettu tai lopetettu useissa omaishoidossa olevien käyttämissä palveluissa ja toiminnoissa: • päivätoiminta seniori- ja päiväkeskuksissa • vuoro- ja osavuorokausihoito, lyhytaikaishoito ja kuntouttava päivähoito • matalan kynnyksen tapaamispaikat • ryhmämuotoiset kuntoutukset ja ruokailut, kerho- ja kuntosalitoiminta, saunotus, kimppakyydit Erityisesti omaishoitajille kohdennetuista palveluista keskeytettiin omaishoidon valmen-nukset ja omaishoitajien vertaistapaamiset. Omaishoidon toimintakeskuksia suljettiin. Paikoin myös omaishoidon tuen tarkistuskäyntejä vähennettiin. Omaishoidon sopimukset tulee tarkistaa muuttuneessa tilanteessa Kunnat ovat onnistuneet tuen antamisessa vaihtelevalla menestyksellä niin normaaliai-kana kuin koronavirusepidemian aiheuttaneessa poikkeuksellisessa tilanteessakin. Kun-nan tehtävä on huolehtia, että omaishoitotilanteita tuetaan tarpeiden mukaisesti ja siten kuin sopimukseen on kirjattu (Laki omaishoidon tuesta, 8 §). Poikkeustilanne lisäsi omaishoitajien tehtävän sitovuutta ja vaativuutta. Kun esimerkiksi ryhmämuotoisia palveluja ei voitu järjestää, muuttui monen omaishoitajan arki kuormit-tavammaksi ja hänen hoidossaan olevan henkilön elämä virikkeettömämmäksi. Hoidetta-van henkilön sosiaaliset kontaktit vähenivät ja omaishoitaja jäi vaille tarvitsemiaan va-paahetkiä. Muuttuneessa tilanteessa tulisi tehdä palvelutarpeen arviointi ja tarkistaa omaishoidon sopimus uusien tarpeiden mukaiseksi. Epidemian alkuvaiheessa 59 prosentissa kunnista ei kuitenkaan ollut tehty omaishoidon sopimusten tarkistuksia epidemian vuoksi. Sari Jokinen, Suvi Leppäaho Koronavirusepidemian rajoitustoimet heikensivät omaishoitotilanteiden tukea   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 34/2021 2 Omaishoitajien tilannetta voi helpottaa • pitämällä yhteyttä useammin ja uusin tavoin • järjestämällä vapaiden aikainen sijaishoito kekseliäästi • jalkauttamalla eri ammattiryhmiä omaishoitajien tueksi Kunnat tehostivat yhteydenpitoa omaishoitajiin Monissa kunnissa löydettiin vaihtoehtoisia tapoja tukimuodoille, joita ei rajoitusten vuoksi voitu tarjota. Kuntavastaajista 49 prosenttia kertoi, että ryhmämuotoisia palveluja oli korvattu muilla omaishoitoa tukevilla palveluilla. Yleisimmäksi omaishoitajille suunnatuk-si tukitoimeksi kunnat mainitsivat avovastauksissaan tehostetun yhteydenpidon (n = 38), jonka tavoitteena oli muun muassa arvioida muuttunutta avuntarvetta. Kunnat tehostivat yhteydenpitoa muun muassa seuraavin keinoin: • lisäämällä omaishoidon tukitiimien kotikäyntejä • valjastamalla eri ammattiryhmät, kuten palveluohjaajat, vastuutyöntekijät, sosiaalioh-jaajat ja terveydenhoitajat pitämään omaishoitajiin yhteyttä • järjestämällä puhelintuki omaishoitajille ja lisäämällä puhelimitse annettua palveluoh-jausta • ottamalla käyttöön videoneuvottelut, sosiaalinen media ja verkkosivut • tiivistämällä asiakasneuvontaa, tiedottamista ja ohjeistusta esimerkiksi lähettämällä kirjetervehdyksiä ja liikuntaohjeita sisältäviä infokirjeitä Jotkut kunnat kertoivat korvanneensa rajoitusten vuoksi keskeytettyjä ryhmämuotoisia palveluja myös lisäämällä kotihoidon käyntejä ja muuta kotiin annettavaa apua, kuten kotihoidon tukipalveluja, kauppapalvelua ja kauppa-asiointiapua, avustajapalveluja sekä kotisairaanhoidon palveluja (n = 29). Yksittäisten kuntien vastauksista ilmeni, että ryhmämuotoisen kuntoutuksen tilalle oli järjestetty kotikuntoutusta. Esimerkiksi päiväkuntoutuksen fysioterapeutti oli siirretty tekemään omaishoidon asiakkaille kotikäyntejä omaishoidettavien omien toiveiden mu-kaisesti. Omaishoitotilanteisiin oli paikoin tarjottu mahdollisuus myös ulkoilutusapuun ja ulkoilukaveriin. Lisäksi vastauksissa nousi esiin järjestöjen etäpalvelujen hyödyntäminen sekä halu käynnistää kaikkein haavoittuvimpien ryhmien pienryhmätoiminta ensi tilassa epidemiatilanteen niin salliessa. Omaishoitajien vapaiden aikainen sijaishoito on mahdollista jär-jestää poikkeusoloissakin Omaishoitajalle kuuluvat omaishoitotilanteen sitovuuden mukaan vähintään kaksi tai kolme vuorokautta vapaata kuukaudessa (Laki omaishoidon tuesta, 4 §). Jo ennen ko-ronavirusepidemiaa lakisääteisiä omaishoidon vapaita käytettiin vaillinaisesti. Vain noin puolet omaishoitajista käytti heille myönnettyjä vapaita (Leppäaho ym. 2018). Lisäksi kunnilla on mahdollisuus järjestää omaishoitajille muita vapaapäiviä ja lyhyempiä virkis-tysvapaita (Laki omaishoidon tuesta, 4 §). Koronavirusepidemia on vaikuttanut heikentävästi omaishoitajien vapaiden järjestämi-seen. Lakisääteisiä vapaita ei ollut kyetty järjestämään suunnitellusti epidemian alkuvai-heessa 35 prosentissa kunnista. Myös muiden kuin lakisääteisten vapaiden järjestämisessä oli haasteita. Niitä ei järjestetty suunnitellusti 53 prosentissa kunnista. Kunnan vastuisiin kuuluu huolehtia omaishoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä omaishoitajan vapaana aikana (Laki omaishoidon tuesta, 4 §). Yleisin tapa toteuttaa omaishoitajien vapaiden aikainen sijaishoito on hoidettavan henkilön vieminen ympärivuorokautista hoitoa antavaan tehostetun palveluasumisen yksikköön (Leppäaho ym. 2018). Koronavirusepidemiasta seuranneiden rajoitusten vuoksi hoivakoteihin ei ole voitu normaaliin tapaan ottaa lyhytaikaisasiakkaita. Sari Jokinen, Suvi Leppäaho Koronavirusepidemian rajoitustoimet heikensivät omaishoitotilanteiden tukea   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 34/2021 3 Omaishoitajien tilannetta voi helpottaa • pitämällä yhteyttä useammin ja uusin tavoin • järjestämällä vapaiden aikainen sijaishoito kekseliäästi • jalkauttamalla eri ammattiryhmiä omaishoitajien tueksi • muokkaamalla hallinnollisten toimien käytäntöjä joustavam-miksi Näin tutkimus tehtii : Tulokset perustuvat Vanhuspalvelu-jen tila -seurannan kuntakyselyyn, joka lähetettiin vastattavaksi kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoiminta-alueiden vanhuspalveluista vastaavil-le johtajille ja asiantuntijoille touko-kuussa 2020. Seurantaan vastasi 94 prosenttia (n=165) Manner-Suomen vanhuspalvelujen järjestäjätahoista. Vastauksista 45 prosenttia perustui yksittäisen asiantuntijan tai viranhal-tijan näkemykseen, 48 prosenttia työryhmän näkemykseen ja seitse-män prosenttia hallinnolliseen käsit-telyyn. Vanhuspalvelujen tila -seurantaa on tehty vuodesta 2013 alkaen. Lisätietoa seurannasta: thl.fi/vanhuspalvelujentila  Omaishoitajan vapaan aikaisen hoidon järjestelyissä on kunnissa koronavirusepidemian aikana otettu käyttöön esimerkiksi seuraavia toimintatapoja: • hoidettava on päässyt lyhytaikaiseen perhehoitoon tai kiertävä perhehoitaja on tullut omaishoitoperheen kotiin • omaishoitajien sijaisille on tehty toimeksiantosopimuksia • omaishoitajien sijaisten hankkimiseen on annettu palkkausavustusta • omaishoidon tukihenkilö on tullut kotiin lomittamaan omaishoitajaa • on järjestetty omaishoidon tuuraajapalvelu • palvelusetelien määrää omaishoidon vapaan ostamista varten lisätty • omaishoitajille on annettu mahdollisuus vaihtaa vapaaoikeus kotihoidon tukipalve-luun • vuorohoitoa on korvattu sijaishoidolla ja perhehoidolla • vuorohoitoyksiköiden henkilökunta on tehnyt kotikäyntejä • vuorohoitoa on mahdollistettu keskittämällä lyhytaikaishoivaa ja pienentämällä asia-kasmääriä Ennakkosuunnitelma omaishoitajan sairastumisen varalle teh-dään hoito- ja palvelusuunnitelmaan Koronavirusepidemian aikana varautumisen merkitys korostuu. Koronavirukselle altistu-minen tai koronavirustautiin sairastuminen edellyttää nopeita erityisjärjestelyjä omaishoi-totilanteisiin. Lisätartunnat tulisi kyetä ehkäisemään ja omaishoidon asiakkaan tarvitsema hoito turvaamaan. Myös muulloin kuin poikkeusaikana omaishoidon tuen hoito- ja palve-lusuunnitelmaan tulee määritellä, kuinka hoidettavan hoito järjestetään omaishoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana (Laki omaishoi-don tuesta, 7 §). Suunnitelmiin voidaan täsmentää esimerkiksi toimenpiteet mahdollisen altistumisen tai sairastumisen varalle, jotta tilanteen tullessa eteen on selvää, kuinka toimia ja mihin ottaa yhteyttä. Kunnista 49 prosenttia vastasi, että omaishoidettavien hoito- ja palvelusuunnitelmiin oli tehty ennakkosuunnitelma siitä, miten toimitaan omais-hoitajan saadessa koronavirustartunnan. Yhteenveto omaishoidon tilanteesta kunnissa Kuvioissa 1 ja 2 on yhteenveto viidestä omaishoidon tuen tilanteeseen liittyvästä kysy-myksestä. Koronavirusepidemian alkuvaiheessa kunnat olivat vaihtelevasti kyenneet järjestämään omaishoidon tuen vapaita, korvaamaan tauolla olleita ryhmämuotoisia palveluita, tarkistamaan omaishoidettavien hoito- ja palvelusuunnitelmia ja tekemään omaishoitosopimusten tarkistuksia. Kuntien vastauksista nähdään, että omaishoitajat ovat olleet varsin eriarvoisessa asemas-sa epidemiatilanteessa. Osa kunnista on kuitenkin kyennyt reagoimaan muuttuneen tilan-teen mukaisesti ja esimerkiksi tarkistamaan omaishoitosopimuksia (Kuvio 1). Merkittävä osa kunnista ei kyennyt toteuttamaan kaikkia lakisääteisiä palveluja. Erityisesti omaishoi-tajien vapaiden järjestäminen ei ole toteutunut suunnitellusti ja suurelta osalta puuttui ennakkosuunnitelma sen varalta, että omaishoitaja sairastuu (Kuvio 2). Sari Jokinen, Suvi Leppäaho Koronavirusepidemian rajoitustoimet heikensivät omaishoitotilanteiden tukea   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 34/2021 4 59 %27 %6 %1 %7 % Ei lainkaanAlle 10 %10–19 %20-29 %Yli 30 %Lähde: Vanhuspalvelujen tila2020, THLOnko omaishoitosopimuksia (hoitopalkkiota ja oikeutta vapaaseen)  tarkistettu koronavirusepidemiasta johtuvan omaishoidon sitovuuden ja vaativuuden  kasvun takia?v Kuvio 1. Omaishoitosopimusten tarkistaminen koronavirusepidemiasta johtu-van omaishoidon sitovuuden ja vaativuuden kasvun takia kunnissa, kuntayhty-missä ja yhteistoiminta-alueilla vuonna 2020. 35 %53 %51 %51 %65 %47 %49 %49 %Järjestetäänkö omaishoitajille lakisääteiset vapaatsuunnitellusti koronavirusepidemiastahuolimatta?Järjestetäänkö omaishoitajille muut omaishoidonvapaat suunnitellusti koronavirusepidemiastahuolimatta?Onko omaishoidettavien (ryhmämuotoisten)palvelujen vähenemistä korvattu muillaomaishoitoa tukevilla palveluilla?Onko omaishoidettavien hoito- japalvelusuunnitelmissa tehty ennakkosuunnitelmasiitä, miten toimitaan, jos omaishoitaja sairastuukoronavirustautiin?EiKylläLähde: Vanhuspalvelujen tila 2020, THL Kuvio 2. Omaishoidon vapaiden, omaishoidettavien ryhmämuotoisten palvelu-jen korvaaminen sekä hoito- ja palvelusuunnitelmien tarkistus koronavirusepi-demian alkuvaiheessa vuonna 2020. Pohdinta Koronavirusepidemian ja siitä seuranneiden rajoitustoimien vaikutus omaishoitotilantei-siin on ollut huomattavaa epidemian alkuvaiheessa. Useat omaishoitajien arkea tukevat toiminnot jouduttiin keskeyttämään. THL:n kunnilta keräämästä aineistosta ilmenee, että omaishoitajat ovat olleet poikkeusti-lanteessa varsin eriarvoisessa asemassa eri kunnissa. Tilanne on lisännyt omaishoidossa normaalioloissakin havaittua eriarvoisuutta alueiden välillä. Kunnat ovat vaihtelevasti pyrkineet lisäämään yhteydenpitoa omaishoitajiin ja järjestämään lakisääteiset vapaat. Myös varautuminen omaishoitajan sairastumiseen on vaihdellut alueellisesti. Useimmat omaishoitajat ja heidän hoidettavansa kuuluvat koronavirustaudin riskiryh-mään. Tämä on voinut tartuntojen pelossa kasvattaa halua pärjätä omaishoitotilanteissa ilman ulkopuolista apua ja välttää sosiaalisia kontakteja. Samaan aikaan kuntien monia Sari Jokinen, Suvi Leppäaho Koronavirusepidemian rajoitustoimet heikensivät omaishoitotilanteiden tukea   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 34/2021 5 omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa jaksamista ja hyvinvointia tukevia palveluja ja toimintoja on ollut tauolla. Palveluihin ei välttämättä ole päässyt, vaikka niihin olisi rohjet-tu lähteä. Elämä poikkeusaikana on rajautunut tiiviimmin kodin seinien sisäpuolelle, ja omaishoitajien tehtävien sitovuus ja vaativuus on kasvanut entisestään. Omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa henkisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen osallisuu-den tukeminen ovat yhtä olennaisia toimia kuin rajoitustoimet, joita on otettu käyttöön riskiryhmien suojelemiseksi koronavirustaudilta (Budnick ym. 2021). Omaishoitajien jak-samista ja tuen tarvetta voidaan kartoittaa esimerkiksi kuntien järjestämissä omaishoita-jien hyvinvointi- ja terveystarkastuksissa. Kunnat olivat hakeneet kuormittaviin omaishoitotilanteisiin ratkaisuja tehostamalla yh-teydenpitoa omaishoitajiin puhelimitse, kirjeitse ja etäpalveluja hyödyntäen, sekä lisää-mällä kotiin annettavia palveluja ja asiointiapua. Moniammatillista yhteistyötä omaishoi-tajien tueksi oli myös otettu käyttöön. Kunnat joutuivat etsimään sijaishoitojärjestelyihin uusia vaihtoehtoja ympärivuorokauti-sen hoidon sijaishoitopaikoille. Tavallisesti käytössä olleisiin sijaishoitopaikkoihin asetet-tiin vierailukieltoja, karanteeneja sekä asiakkaiden ja henkilöstön vaihtuvuutta pyrittiin minimoimaan. Omaishoitajien vapaan aikainen hoito oli monilla paikkakunnilla pyritty järjestämään hoidettavan kotiin muun muassa omaishoitajan sijaisten, omaishoidon tukihenkilöiden, toimeksiantosopimuksen tehneiden sijaishoitajien ja kiertävän perhe-hoidon, sekä vuorohoitoyksiköiden henkilöstön tekemien kotikäyntien avulla. Toisaalta, osalla kunnista oli vaikeuksia suunniteltujen omaishoitajien vapaiden järjestämisessä. Yli kolmasosa kunnista raportoi vaikeuksista lakisääteisten vapaiden ja yli puolet kunnista omaishoitajien muiden vapaiden järjestämisessä. Jo ennen koronavirusepidemiaa osa omaishoitajista jätti vapaapäiviään käyttämättä, koska heidän tilanteeseensa sopivaa vapaan aikaista sijaishoitopaikkaa ei ollut kunnassa saatavilla (Linnosmaa ym. 2014). Epidemia on voinut vauhdittaa kunnissa uusien hoitorat-kaisujen löytämistä ja tehostetun yhteydenpidon myötä osalla kunnista voi olla myös enemmän tietoa omaishoitoperheiden toiveista. Vapaapäivien ja muiden lepohetkien käyttöä edistää, jos kunnassa on saatavilla turvalliseksi koettu ja tarpeisiin sopiva sijais-hoitovaihtoehto. Vastausten avulla ei pystytä tarkalleen selvittämään, kuinka hyvin kunnat olivat varautu-neet ennakolta koronavirusepidemian mukanaan tuomiin haasteisiin omaishoitotilanteis-sa. Epidemian alkuvaiheessa kunnat olivat tehneet vielä puutteellisesti omaishoitosopi-muksien tarkistuksia ja ennakkosuunnitelmia hoito- ja palvelusuunnitelmiin omaishoita-jan sairastumisen varalle. Omaishoitotilanteisiin kunnissa kuitenkin haettiin helpotusta uusilla, rajoitustoimenpiteisiin sopivilla toimintatavoilla. Koronavirusepidemia on jatkunut edelleen sen jälkeen, kun kunnat toukokuussa 2020 vastasivat kyselyyn, ja toimintakäytänteitä on ollut tarve päivittää pitkittyneen epidemia-tilanteen mukaisiksi. Palvelujen pitkään kestävä alasajo on haitallista omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa hyvinvoinnille ja toimintakyvylle. Parhaimmillaan koronavirusepidemia on pakottanut kuntia etsimään uusia vaihtoehtoja palveluilleen ja toimintatavoilleen. Ne voivat jäädä monipuolistamaan palveluvalikoimaa, kun palataan normaalimpaan arkeen epidemian jälkeen. Sari Jokinen, Suvi Leppäaho Koronavirusepidemian rajoitustoimet heikensivät omaishoitotilanteiden tukea   THL – Tutkimuksesta tiiviisti 34/2021 6 Lähteet Budnick A, Hering C, Eggert S, Teubner C, Suhr R, Kuhlmey A & Gellert P. Informal caregiv-ers during the COVID-19 pandemic perceive additional burden: findings from an ad-hoc survey in Germany. BMC Health Services Research (2021) 21:353. Laki omaishoidon tuesta (937/2005). Annettu Helsingissä 2.12.2005. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050937  Leppäaho S, Kehusmaa K, Jokinen S, Luomala O, Luoma M-L. Kaikenikäisten omaishoito – Omais- ja perhehoidon kysely 2018. Teoksessa: Omais- ja perhehoidon kehitys vuosina 2015–2018. Päätelmät ja suositukset jatkotoimenpiteiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 61/2018. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4022-2 Linnosmaa I, Jokinen S, Vilkko A, Noro A, Siljander E. Omaishoidon tuki – Selvitys omais-hoidon tuen palkkioista ja palveluista kunnissa vuonna 2012. Raportti 2014:9. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2014. Saatavilla sähköisesti osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-144-0 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021a. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Omais-hoitajat (ryhmä-id 550). Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/groups/550 (viitattu 17.6.2021). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2021b. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Omais-hoidon tuen asiakkaat (ryhmä-id 549). Saatavilla sähköisesti osoitteessa: https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/metadata/groups/549 (viitattu 17.6.2021). Tämän julkaisun viite:  Jokinen S, Leppäaho S (2021). Koronavirusepidemian rajoitustoimet heikensivät omais-hoitotilanteiden tukea. Tutkimuksesta tiiviisti 34/2021. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.   Terveyden ja hyvinvoinnin laitos   ISBN 978-952-343-688-6 (verkko)  ISSN 2323-5179 (verkko)  http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-688-6 

Koronavirusepidemian rajoitustoimet heikensivät omaishoitotilanteiden tukea

https://www.julkari.fi/bitstream/10024/142757/1/URN_ISBN_978-952-343-688-6.pdf

Koronavirusepidemian rajoitustoimet heikensivät omaishoitotilanteiden tukea

Abstract

Similar works

Full text

Available Versions

Julkari