Megatrends and innovations : a gender approach

The current megatrends offer many new innovation possibilities for women entrepreneurs. Women entrepreneurs often operate in the service sector, where digitalization can transform the industry. However, it has been shown that gender is a constraining structure within innovation systems. The objective for this paper is twofold: 1) to examine the attitudes of women entrepreneurs related to future megatrends and the opportunities on offer for women entrepreneurs in particular and 2) to examine the attitudes of women entrepreneurs towards innovation processes in their own businesses. The data was gathered from women entrepreneurs and nascent women entrepreneurs in the region of South Ostrobothnia in Finland. The data consists of four focus-group interviews organized in February 2016. Altogether 28 entrepreneurs participated in the focus-group interviews. The results show that the attitudes related to future megatrends are positive rather than negative. Positive attitudes related to feminine traits and competence of female entrepreneurs, possibilities for firm growth, new ways of doing business and family and work integration. However, also negative attitudes existed. These related to well-being, unbelief towards the statement, job loss, demand for new skills and more work and masculine connotations. Some psychological factors hinder the innovation processes of women entrepreneurs. First, current mental models have an effect what kind of innovations they can perceive. The second factor of note is the gendered construction of technolog

Yrittäjyysaikomusten ja niihin vaikuttavien tekijöiden kehittyminen ammatillisella toisella asteella opinnoista työelämään

Yrittäjyysaikomusten tutkimisesta on vähitellen kehittynyt itsenäinen tutkimussuuntaus yrittäjyystutkimuksen sisään. Lukuisista aikaisemmista tutkimuksista huolimatta erityisesti pitkittäistutkimukset ovat olleet vähäisiä. Käsillä olevan artikkelin tarkoitus on tuottaa kontribuutiota tähän aukkoon käsittelemällä ammatillisella toisella asteella opintojen aikana mitattujen opiskelijoiden yrittäjyysaikomusten muutosta valmistumisen jälkeen. Aineiston pitkittäisasetelma on ainutlaatuinen: opintojen aikana yrittäjyysaikomuksia on mitattuna kolmena opintovuotena ja lisäksi vuosi valmistumisen jälkeen samalta henkilöltä. Artikkelin tavoitteena on selvittää yrittäjyysaikomusten kehittymistä toisen asteen opiskelijoiden kohdalla opintojen aikana ja niiden jälkeen sekä samalla testata Theory of Planned Behavior (TPB) -mallin toimivuutta pitkittäisaineistolla. Tutkimuksella vastataan seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) miten yrittäjyysaikomukset kehittyvät opintojen aikana ja valmistumisen jälkeen, 2) miten asenteiden, lähipiirin tuen ja pystyvyysuskomuksen muutos vaikuttaa yrittäjyysaikomusten muutokseen ja 3) onko sukupuolella ja vanhempien roolimalleilla vaikutusta yrittäjyysaikomusten muutokseen tai siihen, miten yrittäjyysaikomukset, yrittäjyysasenteet, käsitys lähipiirin tuesta ja pystyvyysuskomus kehittyvät. Aineistoa on kerätty Entre Intentio -mittaristolla, joka pohjautuu pitkälti Ajzenin TPB-teoriaan (1991). Koulutuskeskus Sedusta vuosina 2010-2013 valmistuneille suunnattu yrittäjyysaikomusten tutkimus toteutettiin lokakuussa 2014 – tammikuussa 2015 osana Koulutuskeskus Sedusta valmistuneiden yleistä sijoittumistutkimusta. Heidän valmistumisestaan oli ehtinyt kulua tutkimushetkellä noin vuosi. Tämän artikkelin aineisto koostuu sellaisista vastanneista, jotka olivat valmistuneet vuosina 2010-2011 ja joille löydettiin kaikilta opintovuosilta aiempi Entre Intentio -mittauksen tulos. Kaiken kaikkiaan vuosina 2010-2011 valmistuneita vastanneita oli seurantatutkimuksessa 454 valmistunutta, joista 60:lle vastaajalle löytyi valmistumisen jälkeisen mittauksen lisäksi aiempi mittaustulos jokaiselta kolmelta opintovuodelta. Tämän tutkimuksen analyysi perustuu neljän mittauksen aineistoon. Kokonaistulokset osoittivat, että yrittäjyysaikomukset laskevat ensin toiselle opintovuodelle, mutta nousevat sen jälkeen tasaisesti hieman korkeammalle valmistumisen jälkeen kuin opintojen alkaessa. Muutokset eivät ole tilastollisesti merkitseviä, joten yrittäjyysaikomukset ovat verrattain stabiileja. Toisaalta asenteet yrittäjyyttä kohtaan kehittyvät voimakkaasti positiivisemmiksi valmistumisen jälkeen, kun taas arvio lähipiirin tuesta valmistuneen yrittäjyysuraa kohtaan kehittyy negatiiviseen suuntaan. Pystyvyys yrittäjän toimimiseen säilyy suurin piirtein samalla tasolla sekä opintojen aikana että valmistumisen jälkeen. Miesten ja naisten välillä ei ole juurikaan eroa yrittäjyysaikomusten tai yrittäjyysasenteiden muutostrendeissä, mutta pystyvyys yrittäjänä toimimiseen kehittyy eri tavalla miehillä ja naisilla. Naisilla pystyvyys laskee huomattavasti opintojen aikana kun taas miehillä se nousee toiselta vuosikurssilta tasaisesti valmistumisen jälkeiseen aikaan. Myös arvio läheisten mielipiteestä on negatiivisempi naisilla valmistumisen jälkeen. Niillä opiskelijoilla, joilla vähintään toinen vanhemmista toimii yrittäjänä, yrittäjyysasenteet ja -aikomukset, pystyvyys toimia yrittäjänä sekä arvio lähipiirin tuesta kehittyvät positiivisemmin kuin muilla. Lineaarinen regressioanalyysi aikomusten muutoksesta osoittaa, että eniten aikomusten muutosta selittää asennemuutos ja sen jälkeen muutos pystyvyydessä toimia yrittäjänä. Myös lähipiirin tuen muutos selittää positiivisesti muutosta. Mallissa sukupuolella tai vanhempien yrittäjyydellä ei ole tilastollista merkitsevyyttä. Koko malli selittää muutoksen vaihtelusta 45 %. Tulokset osoittavat, että toisen asteen yrittäjyyskasvatuksessa on tärkeää kiinnittää huomiota erityisesti asennekasvatukseen ja tukea opiskelijoiden käsitystä omasta pystyvyydestään toimia yrittäjänä. Ne opiskelijat, joilla on yrittäjyyteen liittyviä roolimalleja omassa perheessään, tulisi ottaa erityisesti huomioon yrittäjyyskasvatusta suunnitellessa. Avainsanat: Yrittäjyysaikomukset, ammatillinen toinen aste, pitkittäistutkimu

Teacher’s agency and the cooperation with entrepreneurs in entrepreneurship education

Purpose: Vocational education and training (VET) in Finland takes place more and more at workplaces. Hence, the teachers\u27 cooperation with companies has become important. Little research has been done on the teacher\u27s activities in business cooperation and the factors affecting business cooperation. The teacher\u27s decisions and choices are made possible through the teacher\u27s autonomy and agency. The teacher\u27s agency is understood as a capacity to utilise autonomy. In this study, the teacher\u27s agency is reflected in their activity in developing entrepreneurial learning environments and activity in developing regional entrepreneurship education (EE). The study was conducted among Finnish VET teachers. In Finland EE is understood in its broad sense and the teacher is in a significant position choosing where, how and with whom they implement EE. The main research question in this article is: How does the VET teacher\u27s agency in EE affect their cooperation with entrepreneurs? Methods: The data consists of 933 vocational teachers\u27 responses. An open online survey tailored for teachers was used in the data collection (Measurement Tool for Entrepreneurship Education). Ordinal regression analysis has been used to analyse the data. Results: The teacher\u27s agency is a significant factor explaining his/her level of cooperation with entrepreneurs. The results show that the teacher\u27s activity, desire, and ability to express agency, strengthens the use of companies in teaching. Surprisingly, the teacher\u27s personal entrepreneurial background and the number of companies in the area do not act as explanatory factors for entrepreneurs\u27 cooperation. The study makes several suggestions on teachers\u27 perceptions of the factors explaining and creating agency as an entrepreneurship educator. Conclusions: In Finland, teachers\u27 autonomy is high. Teachers have the freedom to utilise their agency in many ways. They can, for example, make their own decisions and renew their teaching in many ways if they are willing and encouraged to do so. It seems like the question is more about management and teacher identity. The teacher\u27s agency should be strengthened, and the teacher should be given the option to act more freely. Furthermore, the teacher\u27s autonomy is not enough; agency is also needed. (DIPF/Orig.

Mikä saa opiskelijan ryhtymään yrittäjäksi? Tuloksia toiselta asteelta ja korkeakouluista kuudesta maasta

Promotion of entrepreneurship is important in higher education, in which entrepreneurship is supported by entrepreneurship training. However, more research is needed on the factors influencing student’s start-up behavior. This study uses Theory of Planned Behavior in explaining start-up behavior and the impact of entrepreneurship training and business knowledge base, answering the following research questions: 1) how entrepreneurial intentions explain student’s start-up behavior, 2) how perceived behavioral control explains student’s start-up behavior, 3) is there a link between entrepreneurship training and start-up behavior, and 4) how student’s perception of his/her business knowledge base explain start-up behavior. The data consists of 1079 respondents from Finland, Belgium, Italy, the Netherlands, Spain and Germany from both secondary and higher education students. The results of logistic regression analysis show that entrepreneurial intentions explain student’s start-up behavior the most. Entrepreneurship training, student's perceived behavioral control, business knowledge base, age and prior experience of entrepreneurship are also positively related to start-up behavior.Yrittäjyyden edistäminen on tärkeää yhteiskunnallisesti ja myös korkeakouluissa, missä yrittäjyyttä pyritään tukemaan yrittäjyyskoulutuksella. Lisää tietoa tarvitaan kuitenkin siitä, mitkä tekijät vaikuttavat yrittäjäksi ryhtymiseen. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yrittäjäksi ryhtymistä suunnitellun käyttäytymisen teorian kautta sekä selvitetään yrittäjyyskoulutuksen ja liiketoiminnallisen tietopohjan vaikutusta yrittäjäksi ryhtymiseen. Tutkimus vastaa seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) miten opiskelijan yrittäjyysaikomukset selittävät yrittäjäksi ryhtymistä, 2) miten opiskelijan pystyvyysuskomus selittää yrittäjäksi ryhtymistä, 3) onko yrittäjyyskoulutuksen ja yrittäjäksi ryhtymisen välillä yhteyttä, ja 4) miten opiskelijan käsitys omasta liiketoiminnallisesta tietopohjastaan selittää yrittäjäksi ryhtymistä. Tutkimuksen aineistossa on 1079 vastaajaa Suomesta, Belgiasta, Italiasta, Hollannista, Espanjasta ja Saksasta. Vastaajat ovat sekä ammatillisen että korkea-asteen opiskelijoita. Tulokset logistisesta regressioanalyysistä osoittavat, että yrittäjyysaikomukset selittävät yrittäjäksi ryhtymistä enemmän kuin muut tutkimuksessa käytetyt muuttujat. Myös yrittäjyyskoulutuksella on selkeä positiivinen yhteys yrittäjäksi ryhtymiseen. Opiskelijan käsitys omasta pystyvyydestään toimia yrittäjänä sekä käsitys omasta liiketoiminnallisesta tietopohjastaan ovat myös yhteydessä yrittäjäksi ryhtymiseen. Myös opiskelijan ikä ja aiempi kokemus yrittäjyydestä selittävät yrittäjäksi ryhtymistä

Teacher's Agency and the Cooperation With Entrepreneurs in Entrepreneurship Education

Purpose: Vocational education and training (VET) in Finland takes place more and more at workplaces. Hence, the teachers' cooperation with companies has become important. Little research has been done on the teacher's activities in business cooperation and the factors affecting business cooperation. The teacher's decisions and choices are made possible through the teacher's autonomy and agency. The teacher's agency is understood as a capacity to utilise autonomy. In this study, the teacher's agency is reflected in their activity in developing entrepreneurial learning environments and activity in developing regional entrepreneurship education (EE). The study was conducted among Finnish VET teachers. In Finland EE is understood in its broad sense and the teacher is in a significant position choosing where, how and with whom they implement EE. The main research question in this article is: How does the VET teacher's agency in EE affect their cooperation with entrepreneurs?  Methods: The data consists of 933 vocational teachers' responses. An open online survey tailored for teachers was used in the data collection (Measurement Tool for Entrepreneurship Education). Ordinal regression analysis has been used to analyse the data. Results: The teacher's agency is a significant factor explaining his/her level of cooperation with entrepreneurs. The results show that the teacher's activity, desire, and ability to express agency, strengthens the use of companies in teaching. Surprisingly, the teacher's personal entrepreneurial background and the number of companies in the area do not act as explanatory factors for entrepreneurs' cooperation. The study makes several suggestions on teachers' perceptions of the factors explaining and creating agency as an entrepreneurship educator.  Conclusions: In Finland, teachers' autonomy is high. Teachers have the freedom to utilise their agency in many ways. They can, for example, make their own decisions and renew their teaching in many ways if they are willing and encouraged to do so. It seems like the question is more about management and teacher identity. The teacher's agency should be strengthened, and the teacher should be given the option to act more freely. Furthermore, the teacher's autonomy is not enough; agency is also needed.

Opettajan yritysyhteistyöaktiivisuuden ja organisaation tuen merkitys yrittäjyyden opettamisessa

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää 1) miten opettajan oma yritysyhteistyöaktiivisuus ja 2) opettajan kokema organisaation tuki vaikuttavat yrittäjyydessä käytettävien opetusmenetelmien käyttöön. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millainen merkitys opettajan aiemmalla yrittäjyystaustalla on. Tutkimuksen aineisto perustuu Opettajan yrittäjyysmittaristo -työkalulla kerättyyn dataan. Opettajan yrittäjyysmittaristo on verkkopohjainen itsearviointijärjestelmä, jonka avulla opettaja voi itsearvioida sekä kehittää toimintaansa yrittäjyyden edistäjänä. Itsearviointityökalu sisältää 72 kysymystä liittyen yrittäjyyden edistämisen eri osa-alueisiin. Dataa on kerätty tietokantaan vuosina 2014-2016. Tulokset osoittavat, että sekä yritysyhteistyöaktiivisuudella että opettajan kokemalla organisationaalisella tuella on vaikutusta siihen, kuinka aktiivisesti ja monipuolisesti opettaja hyödyntää erilaisia opetusmenetelmiä yrittäjyyden opettamisessa. Näistä vielä suurempi merkitys on opettajan omalla yritysyhteistyöaktiivisuudella. Tulokset osoittavat myös, että sekä yritysyhteistyöaktiivisuuden että opettajan kokeman organisaation tuen vaikutus opetusmenetelmien käyttöön on vielä suurempi niiden opettajien kohdalla, joilla itsellään on aiempaa kokemusta omasta yrittäjyydestä. Avainsanat: ammattikorkeakoulu, opettaja, yrittäjyyden edistäminen, yrittäjyys, mittaristo, yritysyhteisty

Eteläpohjalaisten yritysten kasvuprofiilit ja kasvuun vaikuttavat tekijät

Tutkimus on osa ELY-keskuksen EAKR-rahoituksella toteutettua TKI Grow -hanketta. TKI Grow -hankkeen suuressa yritysselvityksessä kartoitettiin eteläpohjalaisten yritysten nykytilaa, vahvuuksia, kasvumahdollisuuksia ja tulevaisuuden tarpeita. Selvityksen toteuttivat Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Vaasan yliopisto ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Hankkeessa selvitettiin kyselyn avulla eteläpohjalaisten yritysten vahvuuksia, kasvumahdollisuuksia ja tulevaisuuden tarpeita. Kysely lähetettiin 1005 yritykselle ja tavoitteena oli saada 300 vastausta. Tavoite saavutettiin, vastauksia tuli kaikkiaan 308 ja vastausprosentiksi muodostui 31. Kun aineistosta poistettiin puutteelliset ja päällekkäiset vastaukset, kokonaisaineistoksi muodostui N=273. Seuraavassa esitetään tutkimuksen tuloksia kasvun, kasvutavoitteiden, kasvustrategioiden ja kasvua selittävien asioiden suhteen. Tarkasteltaessa yritysten kasvua jatkuvan kasvun näkökulmasta, oli kolmen vuoden periodilla neljällä prosentilla vastanneista yrityksistä jatkuvaa kasvua vähintään 20 %. Nämä yritykset voidaan luokitella nopean kasvun yrityksiksi. 13 % yrityksistä voitiin luokitella kohtalaisen kasvun yrityksiksi. Näillä vuosittainen kasvu oli välillä 5 - 19 %. 79 prosentilla yrityksistä ei ollut jatkuvaa vuosittaista kasvua. Noin puolet vastanneista yrityksistä on kasvuhakuisia. 13 % vastanneista yrityksistä hakee seuraavan viiden vuoden aikana voimakasta, vähintään 30 prosentin, kasvua liikevaihdossa. 40 % tavoittelee kohtalaista (vähintään 10 %) kasvua tulevaisuudessa. Lisäksi 37 % tavoittelee nykyisen markkina-aseman säilyttämistä ja 9 % ilmoittaa, ettei yrityksellä ole ollenkaan kasvutavoitteita. Kasvustrategioista tärkeimpinä yritykset pitävät nykyisten asiakassuhteiden kehittämistä nykyisillä tuotteilla/palveluilla sekä uusasiakashankintaa. Kasvua haetaan myös uusien palveluiden tai tuotteiden kehittämisellä nykyisille markkinoille. Yrityksen kasvu ei ole kiinni mistään yksittäisestä ominaisuudesta, joskin toteutunut kasvu selittää tulevia kasvutavoitteita. Tuloksista nousevat esiin erityisesti digitalisaatioon ja markkinointiin liittyvät teemat. Kehittämisaktiivisuus ja yhteistyö auttavat yrityksiä menestymään. Raportissa esitellään myös kasvuekosysteemin vahvistamiseksi kehitetty malli korkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyön integroinnista ja toimijoiden profiloinnista kasvuyritysten tukemiseksi Etelä-Pohjanmaalla