Tattarikauraleipä on maistuvaa ja terveellistä

Me kaikki haluamme leivältämme hyvää makua ja rakennetta. Gluteenittoman leivän laadussa on usein toivomisen varaa. Siksi uusi tattarikauraleipä on tervetullut vaihtoehto keliaakikoille ja mahdollisesti myös muille erikoisruokavaliota noudattaville.vo

Työhyvinvointi itsensä johtamisen näkökulmasta

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli työhyvinvoinnin tutkiminen itsensä johtamisen näkökulmasta. Aiheena se on tärkeä ja kiinnostava tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa varsinkin terveydenhoitoalalla. Tutkimuksen tarkoituksena oli koetun työhyvinvoinnin ja siihen vaikuttavien tekijöiden mittaaminen sekä työntekijöiden omien vaikutusmahdollisuuksien korostaminen. Tutkimus toteutettiin Vaasan keskussairaalan ortopedian ja traumatologian vuodeosaston hoitohenkilökunnalle, ja tutkimusaineiston keruu suoritettiin kyselylomakkein. Lomakkeissa oli sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Strukturoidut vastaukset analysoitiin Excel-laskentaohjelmaa apuna käyttäen ja avoimet vastaukset sisällönanalyysilla. Tuloksista ilmeni, että hoitohenkilökunta oli melko tyytyväinen työhönsä, ja työhyvinvoinnin kokemisessa ei tullut esille merkittäviä yksittäisiä ongelmakohtia. Työmotivaatio ja työn hallintakeinot olivat tärkeiksi koettuja seikkoja, ja ne tunnistettiin pääosin omaan toimintaan kuuluvina. Kehittämistarpeina esille nousi oman toiminnan suhteen työn organisointitaidot, ja omien voimavarojen riittävä tunnistaminen. Työyhteisössä kaivattiin enemmän yhteistyötä. Tärkeinä parannusehdotuksina oli yhteisten keskustelujen tarpeellisuus sekä vaikutusmahdollisuuksien ja koulutuksen lisääminen. Itsensä johtaminen on näissä kehittämiskohdissa suuressa roolissa, minkä perusteella voidaan päätellä, että itsensä johtamisen taitoja tulisi kehittää työhyvinvoinnin kannalta. Tuloksissa tuli selkeästi esille itsensä johtamisen merkitys työhyvinvoinnin tasoon. Tulokset ovat merkittäviä tutkitun työyhteisön kannalta ja laajemmin tutkimus tuo uutta näkökulmaa työhyvinvoinnin haasteisiin.The starting point for this research was to study the well-being at work from the perspective of self-leadership. The subject is important and interesting in the future, especially in the field of healthcare. The purpose of this master`s thesis was to measure the well-being at work as experienced by the employees and to emphasize the employees` own possibilities to influence the well-being. The study was carried out among the personnel in the orthopedic and traumatology ward in Vaasa Central Hospital. The material was collected with questionnaires which included both structured and open ended questions. The structured answers were analysed with Ecxel-program. The answers to open ended questions were analysed with content analysis. The results showed that the employees` job satisfaction was quite good and there were no significant, single problems when it came to experiencing well-being at work. The work motivation and the methods used for managing at work were experienced to be important and they were identified and considered to be a part of the work. There were some development needs in organizing skills and in identifying one`s own resources. There should also be more cooperation. Improvement proposals concerned things like the possibility to have common discussions and to have more possibilities to influence and educate oneself. Self-leadership plays an important role in these matters and should thus be developed. The results indicate clearly that self-leadership has an influence on the well-being at work. The results are important for the work community that was studied and also offer a new perspective when thinking about the challenges associated with well-being at work

Tattari ja kaura yhdistyvät leivässä

Gluteenittoman leivonnan haasteena on taikinan sitkottomuus. Taikina on tarttuvaa ja sillä on heikkokaasunpidätyskyky. Tämän vuoksi monet kaupalliset leivät ovat heikkoja rakenteeltaan, huokoskokoon epätasainen, tilavuus jää usein pieneksi ja sisus on leikatessa mureneva. Sisuksen mureneminenaiheutuu leivän nopeasta vanhenemisesta, minkä vuoksi monet gluteenittomat leivät myydäänpakasteina. Valitettavan usein gluteenittomien leipien heikkoutena on myös niiden mauttomuus.Helsingin yliopistossa, elintarviketeknologian laitoksella toteutettiin Maajaelintarvikkeidentutkimuskeskuksen (MTT) 'Terveyttä tattarista' hankkeen osaprojekti `Tattarikauraleivänkehittäminen erityisruokavalioille´. Tavoitteena oli luoda tuote, joka täyttää samat kriteerit mitävehnäleivältäkin vaaditaan – hyvä maku, rakenne ja säilyvyys. Tärkeä tekijä oli myös tuotteenterveydellisyys ja kotimaisuus, minkä vuoksi leivonnassa käytetyt jauhot olivat kotimaisiatäysjyväjauhoja.Tattarin käytössä yksi suurimpia haasteita oli sille ominainen voimakas maku. Tämän vuoksi tattari sairinnalleen kauran. Kauran pehmeä maku yhdistettynä tattarin voimakkaaseen makuun tuotti uuden,maukkaan leivän. Leivässä voi maistaa myös hieman hapanleivästä tuttua happamuutta. Tämä ontulosta valmistusprosessista, joka hyödyntää perinteistä vehnätöntä leivontateknologiaa; osa jauhoistaon ensin keitetty ja tämän jälkeen fermentoitu eli hapatettu maitohappobakteereilla ennen taikinaanlisäämistä. Keittämällä osa jauhoista voitiin vaikuttaa taikinan käsiteltävyyteen ja leivän rakenteeseen.Fermentoinnissa muodostuvat hapot antoivat leivälle miedon happaman maun, parantaen samallamyös säilyvyyttä. Fermentoitu kaura taittoi tehokkaasti tattarin voimakasta makua.Gluteenittomassa leivonnassa käytetään yleisesti vettä sitovia hydrokolloideja parantamaan taikinankäsiteltävyyttä ja kaasunpidätyskykyä. Hydrokolloidien avulla saadaan gluteenittomasta leivästäkosteampi, tasahuokoinen ja vähemmän mureneva. Leivonnassa käytetty hydrokolloidi,karboksimetyyliselluloosa, paransi huomattavasti taikinan käsiteltävyyttä ja optimoi leivänhuokoskoon.Leivän valmistuksessa haluttiin käyttää myös tattarilesettä, jossa on runsaasti mm. fagopyritoleja.Fagopyritolit ovat rakenteeltaan ihmisen insuliinin kaltaisia yhdisteitä. Fagopyritoleista erityisesti Dchiroinositolinon havaittu alentavan veren seerumin glukoositasoa ja näin vaikuttavan edullisestidiabeteksen hoidossa. Tattarille ominainen maku voimistui huomattavasti tattarileseen lisäyksenmyötä ja tässä projektissa käytetty leselisäys (6 %) oli aistinvaraisesti korkein hyväksyttävä. Leseenkäyttöä rajoittikin ensisijaisesti sen voimakas maku eivätkä leivontateknologiset ominaisuudet.Tutkimus osoitti gluteenittoman tattarileivonnan hyötyvän keitetystä ja fermentoidustakauramateriaalista. Tämä avulla leipiin saatiin hyvä tilavuus ja rakenne. Tattarin voimakasta makuavoitiin pehmentää kauran avulla, mutta edelleen makua taittoi fermentoitu kauravelli. Hydrokolloidillaoptimoitiin taikinan käsiteltävyys ja leivän huokosrakenne. Tattarikauraleipä säilyi rakenteeltaanhyvänä ja homeettomana kolmen päivän seurantakokeiden aikana

”Nyt on kovat piipussa” – miesten kokemuksia penissyöpään sairastumisesta

Penissyöpä on harvinainen ja varsin tuntematon sairaus, jonka pääsääntöinen hoitomuoto on kirurginen hoito. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata miesten kokemuksia penissyöpään sairastumisesta, mitä Suomessa ei ole aikaisemmin tutkittu. Aineisto kerättiin vuonna 2019 yksilöhaastatteluilla ja kirjallisilla vastauksilla penissyöpään sairastuneilta, kirurgisesti hoidetuilta miehiltä (n=14). Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Miesten voimavaroja sairaudesta selviytymisessä heikensivät ajatuksia kuormittavat tunteet, vakavan sairauden aiheuttama pelko, miehuuden menettämisen tunne, yksinjäämisen kokemus, huoli läheisten jaksamisesta sekä taloudelliset huolet. Miesten voimavaroja puolestaan tuki omien selviytymiskeinojen rakentuminen, puhumisen taito, läheisten tuki, usko tulevaisuuteen sekä sairauden hyväksyminen osana elämää. Hoidetuksi tulemisen tunnetta heikensi epäluottamusterveydenhuollon ammattilaisiin, tiedonpuute hoidon vaikutuksista sekä organisaatiokeskeinen toiminta. Hoidetuksi tulemisen tunnetta vahvisti turvallisuudentunne hoitoprosessista, rehellinen informaatio, osallisuus päätöksenteossa sekä merkityksellinen kohtaaminen

Serum caspase-cleaved cytokeratin-18 fragment as a prognostic biomarker in hematological patients with febrile neutropenia

The study aim was to determine the benefit of the measurement of serum caspase-cleaved cytokeratin-18 (CK-18) fragment as a prognostic marker of febrile neutropenia (FN) in hematological patients. The study population consisted of 86 consecutive patients with FN who received intensive chemotherapy for hematological malignancy at the adult hematology ward of Kuopio University Hospital. Twenty-three patients (27%) had acute myeloid leukemia, and 63 patients (73%) were autologous stem cell transplant recipients. Serum caspase-cleaved CK-18 fragment M30, C-reactive protein (CRP) and procalcitonin (PCT) were measured at the onset of FN (d0), on day 1 (d1), and on day 2 (d2). Eight patients (9%) developed severe sepsis, including three patients with septic shock. Eighteen patients (21%) had a blood culture-positive infection. Serum CK-18 fragment peaked on the first day after fever onset in patients with severe sepsis. Higher CK-18 level was associated with severe sepsis, intensive care unit treatment, and fatal outcome, but not with blood culture positivity. In ROC curve analysis, d1 serum CK-18 fragment predicted severe sepsis with an area under the curve (AUC) of 0.767, CRP with an AUC of 0.764, and PCT with an AUC of 0.731. On d2, the best predictive capacity was observed for CRP with an AUC of 0.832. The optimal cutoff of caspase-cleaved CK-18 fragment M30 for predicting severe sepsis was 205 U/L on d1. In hematological patients, serum CK-18 fragment was found to be a potential prognostic marker of severe sepsis at early stages of FN.Peer reviewe

Käännössuomi kielivarianttina: syntaktisia ja leksikaalisia erityispiirteitä

Translated Finnish as language variant: untypical syntactical and lexical features (englanti)2/2002 (106)TRANSLATED FINNISH AS A LANGUAGE VARIANT: UNTYPICAL SYNTACTICAL AND LEXICAL FEATURESAlthough translated Finnish has an important role in the Finnish language community, as a language variant it was little studied until the late 1990s. Whenever translated Finnish has been studied, it has generally been from a very normative perspective and has focused on aspects of translationese, which have been viewed as undesirable.The article examines translated Finnish descriptively by comparing it with non-translated Finnish, i.e. with language that is not the result of the translation process. The writers highlight the essence of translated Finnish with the aid of two studies, one on certain non-finite syntactic constructions and the other on the degree modifier hyvin very. Although these linguistic features are quite different from each other, the two studies are linked by a common theoretical basis and the hypothesis concerning the untypical patterns of translated Finnish, and some of the methods and data are also common. They form part of a more extensive corpus-based study of translated Finnish and translation universals.Both case studies support the hypothesis that translated Finnish has certain special features: in the analysis of the infinitive structures and the degree modifier there were frequencies and patterns that are untypical of non-translated Finnish. The analysis showed that the source language influences the frequency of occurrence of various linguistic features and their structure in translated Finnish. Furthermore, the studies indicate that translated Finnish also appears to be simpler in its grammatical structures and lexical combinations than non-translated Finnish.Jarmo H. Jantunen ([email protected])Sari Eskola ([email protected])Kielenaineksethyvin (kieli: suomi, sivulla: 195, 196, 197

Käännössuomi kielivarianttina : syntaktisia ja leksikaalisia erityispiirteitä

Zusammenfassun