Annual Reports of the Municipal Officers and Supervisor of Schools of the Town of Farmington, for the Year Ending February 18, 1889

Vertaisarvioit

Health-related quality of life in patients with prostate cancer and their spouses : Results from a longitudinal study

Purpose: The purpose of this study was to explore changes in HRQoL (health-related quality of life) and identify the associated factors in patients with prostate cancer and their spouses during the year following their diagnosis of prostate cancer. Methods: The longitudinal study design consisted of 179 patients and 166 spouses, using discretionary sampling, at five Finnish central hospitals. Participants completed a self-reported RAND-36-Item Health Survey at three time-points: time of diagnosis and 6 and 12 months later. Changes in HRQoL were analysed using descriptive statistics and non-parametric tests. Linear mixed-effects models were used to identify the factors associated with the changes in HRQoL in the patients and their spouses. Results: On average, the HRQoL of patients with prostate cancer changed in physical functioning (p = 0.015), emotional well-being (p = 0.029) and general health (p = 0.038) were statistically significant over the 12 month study period. In spouses, statistically significant changes in HRQoL were not observed. Interaction between the age of participants and changes in HRQoL were statistically significant. Conclusions: Findings in this study suggest that interventions aimed at improving the HRQoL of patients should support a few different dimensions of HRQoL for the patients themselves than for their spouses. Nurses should pay more attention to elderly couples.Peer reviewe

The marital relationship and health-related quality of life of prostate cancer patients and their spouses : A prospective, longitudinal study

Aims This study aims to measure any changes in the marital relationship during the first year after a diagnosis of prostate cancer, identify the demographic characteristics that influenced such changes, and measure changes related to health-related quality of life (HRQoL). Background Knowledge is limited on the impact of a diagnosis of prostate cancer on the marital relationship and HRQoL of patients and their spouses. Design A 1-year longitudinal study. Methods Data were collected from five Finnish hospitals between October 2013 and January 2017. Of the 350 recruited couples (N = 700), 179 patients and 166 spouses completed the Marital Questionnaire and the RAND 36-Item Health Survey 1 year after diagnosis. Results No major changes were found in the marital relationship during the follow-up period. The spouses reported statistically significant changes in their marital relationships, but the patients did not. Furthermore, changes in the marital relationship were not associated with the patients' HRQoL. Among spouses, emotional well-being was associated with changes in the marital relationship. Conclusion The marital relationship was relevant in terms of the spouses' HRQoL during the first year after a diagnosis of prostate cancer. Nurses and other healthcare providers should assess counselling and support provided to spouses individually.Peer reviewe

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset : Väliraportti

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset hankkeen väliraportissa kuvataan opiskelijoiden työssäkäyntiä korkeakoulujen, tutkimuskirjallisuuden ja rekisteriaineistojen näkökulmasta. Korkeakoulukohtaisten alustavien selvitysten pohjalta näyttää siltä, että korkeakouluissa ei ole kovin systemaattisesti tarkasteltu opintojen aikaista työssäkäyntiä. Teoreettinen tutkimuskirjallisuus näkee opiskeluaikaisen työssäkäynnin kannatettavana, mikäli se täydentää niitä tietoja ja taitoja, joita opitaan korkeakouluissa viemättä liikaa aikaa opinnoilta. Opiskeluaikainen työssäkäynti voi olla haitallista, mikäli se ei luo lisäarvoa opinnoille ja viivästyttää valmistumista. Empiirisen tutkimuskirjallisuuden mukaan työssäkäynti hidastaa opintoja, ja työssäkäynnistä syntyvät hyödyt ovat lyhytaikaisia näkyen työmarkkinoilla vain heti valmistumisen jälkeen. Opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä, mutta keskittyy opintojen alussa lomakuukausiin. Opiskelijat ovat yliedustettuina alimmissa tulokymmenyksissä vain opintojen alussa. Valmistuminen näkyy jyrkkänä nousuna vuosituloissa. Työssäkäynnillä on tulorajat ylittävillä opiskelijoilla negatiivinen yhteys opintopistekertymään. Opintotukea yhdeksän kuukauden ajan nostaneet eivät näytä kasautuvan tulorajan alle vuoden 2021 ja 2022 kuukausitason tietojen perusteella.Denna mellanrapport beskriver effekterna av att arbeta samtidigt som man studerar vid högre utbildning från högskolornas perspektiv, forskningslitteratur och registerdata. Baserat på preliminära resultat verkar studentarbete inte ha systematiskt undersökts eller dokumenterats av högre utbildningsinstitutioner. Teoretisk forskningslitteratur anser att studentarbete är fördelaktigt om det kompletterar kunskaper och färdigheter som lärs ut vid högre utbildning utan att ta för mycket tid från studierna. Studentarbete kan vara skadligt om det inte lägger till värde till studierna och försenar examen. Enligt empirisk forskningslitteratur saktar arbete under studierna ner studieframsteg och fördelarna med arbete är kortvariga, synliga endast på arbetsmarknaden omedelbart efter examen. Anställning under studietiden är vanligt förekommande, men arbetet är mer sannolikt under semestertider under de första åren av utbildningen. Studenter är överrepresenterade i de lägsta inkomstgrupperna i början av sina studier. Examensbevis återspeglas i en kraftig ökning av årlig inkomst. Studenter som överskrider inkomstgränserna för studiestöd har lägre studiepoängsackumulering. De som har fått studiestöd i 9 månader verkar inte samlas under inkomstgränsen baserat på månadsdata från 2021 och 2022.This interim report describes the effects of the working while studying in higher education from the perspectives of higher education institutes, research literature, and registry data. Based on preliminary findings, it appears that the student employment has not been systematically examined or documented by higher education institutions. Theoretical research literature considers student employment to be beneficial if it complements the knowledge and skills learned in higher education without taking too much time away from studies. Student employment can be detrimental if it does not add value to the studies and delays graduation. According to empirical research literature, employment during studies slows down study progress and the benefits of employment are short-term, only visible in the job market immediately after graduation. Employment during the studies is common, but work is more likely during vacations during the first years of education. Students are overrepresented in the lowest income brackets at the beginning of their studies. Graduation is reflected in a sharp increase in annual earnings. Students who exceed the income limits for student aid have lower student credit accumulation. Those who have received student aid for 9 months do not seem to be bunching below the income limit threshold based on the monthly data from 2021 and 2022.nonPeerReviewe

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset : Väliraportti

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset hankkeen väliraportissa kuvataan opiskelijoiden työssäkäyntiä korkeakoulujen, tutkimuskirjallisuuden ja rekisteriaineistojen näkökulmasta. Korkeakoulukohtaisten alustavien selvitysten pohjalta näyttää siltä, että korkeakouluissa ei ole kovin systemaattisesti tarkasteltu opintojen aikaista työssäkäyntiä. Teoreettinen tutkimuskirjallisuus näkee opiskeluaikaisen työssäkäynnin kannatettavana, mikäli se täydentää niitä tietoja ja taitoja, joita opitaan korkeakouluissa viemättä liikaa aikaa opinnoilta. Opiskeluaikainen työssäkäynti voi olla haitallista, mikäli se ei luo lisäarvoa opinnoille ja viivästyttää valmistumista. Empiirisen tutkimuskirjallisuuden mukaan työssäkäynti hidastaa opintoja, ja työssäkäynnistä syntyvät hyödyt ovat lyhytaikaisia näkyen työmarkkinoilla vain heti valmistumisen jälkeen. Opiskeluaikainen työssäkäynti on yleistä, mutta keskittyy opintojen alussa lomakuukausiin. Opiskelijat ovat yliedustettuina alimmissa tulokymmenyksissä vain opintojen alussa. Valmistuminen näkyy jyrkkänä nousuna vuosituloissa. Työssäkäynnillä on tulorajat ylittävillä opiskelijoilla negatiivinen yhteys opintopistekertymään. Opintotukea yhdeksän kuukauden ajan nostaneet eivät näytä kasautuvan tulorajan alle vuoden 2021 ja 2022 kuukausitason tietojen perusteella.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.(tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Korkeakouluopiskelijoiden työssäkäynnin vaikutukset : Loppuraportti

Loppuraportissa kuvataan opiskelijoiden työssäkäyntiä korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan työssäkäynnin, opintotuen ja opintosuoritusten välistä suhdetta, sekä opintotuen tulorajoja ja asumistukea koskevia uudistuksia. Haastattelutulosten mukaan opiskelijoiden työssäkäynti on huomioitu hyvin ammattikorkeakouluissa, kun taas yliopistoissa työssäkäyntiä tukevat rakenteet ovat selvemmin opetushenkilöstön vastuulla. Työssäkäyntiin suhtaudutaan myönteisesti, mutta opintojen ja työssäkäynnin yhteensovittaminen voi viivästyttää valmistumista sekä vaikuttaa opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan hyvinvointiin. Rekisteriaineistoihin pohjautuvan tarkastelun mukaan lomakuukausien aikaisella työssäkäynnillä on positiivinen yhteys valmistumiseen ja ansioihin. Lukukauden aikaisen työssäkäynnin yhteys ei ole niin selvä. Vuoden 2022 opintotuen tulorajojen noston havaitaan lisänneen työntekoa, mutta uudistuksen ei havaita muuttaneen välittömästi opintojen etenemistä. Opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017 ei juuri lisännyt työskentelyä, eikä vaikuttanut lyhyellä aikavälillä opiskelijoiden opintoihin tai valmistumistodennäköisyyteen ja opetushenkilökunnan jaksamiseen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Lignocellulose-converting enzyme activity profiles correlate with molecular systematics and phylogeny grouping in the incoherent genus Phlebia (Polyporales, Basidiomycota)

Background. The fungal genus Phlebia consists of a number of species that are significant in wood decay. Biotechnological potential of a few species for enzyme production and degradation of lignin and pollutants has been previously studied, when most of the species of this genus are unknown. Therefore, we carried out a wider study on biochemistry and systematics of Phlebia species. Methods. Isolates belonging to the genus Phlebia were subjected to four-gene sequence analysis in order to clarify their phylogenetic placement at species level and evolutionary relationships of the genus among phlebioid Polyporales. rRNA-encoding (5.8S, partial LSU) and two protein-encoding gene (gapdh, rpb2) sequences were adopted for the evolutionary analysis, and ITS sequences (ITS1 + 5.8S + ITS2) were aligned for in-depth species-level phylogeny. The 49 fungal isolates were cultivated on semi-solid milled spruce wood medium for 21 days in order to follow their production of extracellular lignocellulose-converting oxidoreductases and carbohydrate active enzymes. Results. Four-gene phylogenetic analysis confirmed the polyphyletic nature of the genus Phlebia. Ten species-level subgroups were formed, and their lignocellulose-converting enzyme activity profiles coincided with the phylogenetic grouping. The highest enzyme activities for lignin modification (manganese peroxidase activity) were obtained for Phlebia radiata group, which supports our previous studies on the enzymology and gene expression of this species on lignocellulosic substrates. Conclusions. Our study implies that there is a species-level connection of molecular systematics (genotype) to the efficiency in production of both lignocellulose-converting carbohydrate active enzymes and oxidoreductases (enzyme phenotype) on spruce wood. Thus, we may propose a similar phylogrouping approach for prediction of lignocellulose-converting enzyme phenotypes in new fungal species or genetically and biochemically less-studied isolates of the wood-decay Polyporales.Peer reviewe

Intraoperative complications in kidney tumor surgery : critical grading for the European Association of Urology intraoperative adverse incident classification

Introduction The European Association of Urology committee in 2020 suggested a new classification, intraoperative adverse incident classification (EAUiaiC), to grade intraoperative adverse events (IAE) in urology. Aims We applied and validated EAUiaiC, for kidney tumor surgery. Patients and methods A retrospective multicenter study was conducted based on chart review. The study group comprised 749 radical nephrectomies (RN) and 531 partial nephrectomies (PN) performed in 12 hospitals in Finland during 2016-2017. All IAEs were centrally graded for EAUiaiC. The classification was adapted to kidney tumor surgery by the inclusion of global bleeding as a transfusion of >= 3 units of blood (Grade 2) or as >= 5 units (Grade 3), and also by the exclusion of preemptive conversions. Results A total of 110 IAEs were recorded in 13.8% of patients undergoing RN, and 40 IAEs in 6.4% of patients with PN. Overall, bleeding injuries in major vessels, unspecified origin and parenchymal organs accounted for 29.3, 24.0, and 16.0% of all IEAs, respectively. Bowel (n = 10) and ureter (n = 3) injuries were rare. There was no intraoperative mortality. IAEs were associated with increased tumor size, tumor extent, age, comorbidity scores, surgical approach and indication, postoperative Clavien-Dindo (CD) complications and longer stay in hospital. 48% of conversions were reactive with more CD-complications after reactive than preemptive conversion (43 vs. 25%). Conclusions The associations between IAEs and preoperative variables and postoperative outcome indicate good construct validity for EAUiaiC. Bleeding is the most important IAE in kidney tumor surgery and the inclusion of transfusions could provide increased objectivity.Peer reviewe

Randomised Trial of Adjuvant Radiotherapy Following Radical Prostatectomy Versus Radical Prostatectomy Alone in Prostate Cancer Patients with Positive Margins or Extracapsular Extension

Background: It remains unclear whether patients with positive surgical margins or extracapsular extension benefit from adjuvant radiotherapy following radical prostatectomy. Objective: To compare the effectiveness and tolerability of adjuvant radiotherapy following radical prostatectomy. Design, setting, and participants: This was a randomised, open-label, parallel-group trial. A total of 250 patients were enrolled between April 2004 and October 2012 in eight Finnish hospitals, with pT2 with positive margins or pT3a, pN0, M0 cancer without seminal vesicle invasion. Intervention: A total of 126 patients received adjuvant radiotherapy at 66.6 Gy. Outcome measurements and statistical analysis: The primary endpoint was biochemical recurrence-free survival, which we analysed using the Kaplan-Meier method and Cox proportional hazard regression. Overall survival, cancer-specific survival, local recurrence, and adverse events were secondary endpoints. Results and limitations: The median follow-up time for patients who were alive when the follow-up ended was 9.3 yr in the adjuvant group and 8.6 yr in the observation group. The 10-yr survival for biochemical recurrence was 82% in the adjuvant group and 61% in the observation group (hazard ratio [HR] 0.26 [95% confidence interval {CI} 0.14-0.48], p <0.001), and for overall survival 92% and 87%, respectively (HR 0.69 [95% CI 0.29-1.60], p = 0.4). Two and four metastatic cancers occurred, respectively. Out of the 43 patients with biochemical recurrence in the observation group, 37 patients received salvage radiotherapy. In the adjuvant group, 56% experienced grade 3 adverse events, versus 40% in the observation group (p = 0.016). Only one grade 4 adverse event occurred (adjuvant group). A limitation of this study was the number of patients. Conclusions: Adjuvant radiotherapy following radical prostatectomy is generally well tolerated and prolongs biochemical recurrence-free survival compared with radical prostatectomy alone in patients with positive margins or extracapsular extension. Patient summary: Radiotherapy given immediately after prostate cancer surgery prolongs prostate-specific antigen progression-free survival, but causes more adverse events, when compared with surgery alone. (C) 2019 European Association of Urology. Published by Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe