Display Viewer 5:n Savutestaaminen

In this thesis, software industry testing standards were reviewed to help improve NAPCON Display Viewer 5 (DV5) test coverage. DV5 is the graphical user interface part of the NAPCON Operator Training Simulator (OTS) and has a large existing codebase with no existing testing procedures. To help improve build stability a shallow and wide smoke testing approach would be adopted to cover as much core functionality as possible, before more rigorous end-to-end testing could be implemented. The thesis study was conducted using the design science methodology. As part of this thesis, a smoke testing tool was created to test DV5 display and faceplate opening functionality. DV5 simulator configurations can consist of up to several hundreds of displays and display construction requires a lot of manual work. Using the created tool, tests were conducted in several display repositories to determine the functionality of the display sets. With only shallow automated testing, minor errors were found in most of the tested repositories, demonstrating the usefulness of automated testing with large display sets. In addition to the display testing results the display testing execution helped demonstrate some of the DV5 performance issues. Based on these findings, the smoke testing scenarios could prove useful in the future in DV5 performance testing

Valta ja tilivelvollisuus terveydenhuollon organisaatioissa : tarkastelu lähijohtamisen näkökulmasta

fi=vertaisarvioitu|en=peerReviewed

Improving the Management of Global Manufacturing Ramp-ups

All trade becomes more international and the business environment is under constant change. The rapid global ramp-up of new products is becoming a more important success factor from the point of view of the entire product life cycle. The target of this study is to offer methods to improve a case company’s global ramp-up procedures and to develop new practices to solve the most typical challenges in those projects. The literature review presents the relevant theory concerning local and global ramp-ups. The main source of the theoretical information was literature covering the areas of new product introduction, project management and multi-cultural leadership. The field of study concerning the ramp-ups is relatively young, but offers a moderate amount of practices and examples. The field of global ramp-ups on the other hand cannot yet afford much, but is under growing interest of researchers. This is a case study whose research subject is a multinational corporation of electrical engineering. The ramp-up practices and procedures used by the company have been studied using interviews, internal documents and a questionnaire sent to the employees with ramp-up experience. The objective was to find methods to develop the company’s current global ramp-up model with the help of own observations and solutions offered by the literature. The disturbances and challenges mentioned in the literature review correspond well with the observations concerning the company’s earlier projects. Only the mutual weighting is different. Meanwhile the theoretical solutions cannot be seen to be perfectly suitable for the company. This is due to the industry specific suggestions, special characteristics of the factories and major benefits resulting from local adaptation. It was detected that during a global ramp-up there is a strong need for transferring knowledge and information between the different factories. The literature concerning global manufacturing ramp-ups should underline the observed management related aspects much better. The recommendations for the case company focus on solutions to improve cooperation between the projects, methods to improve international relationships and a suggestion to develop a standardized start-up process for the international projects

Uusia välineitä, vanhoja käyttötapoja? Politiikan toimittajat Facebookissa ja Twitterissä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on saada lisää tietoa siitä, millä tavalla toimittajat omaksuvat uusia teknologioita osaksi työtään. Politiikan toimittajat ovat houkutteleva tutkimuskohde, sillä sosiaalisella medialla on nähty olevan vaikutuksia politiikan julkisuuteen, erityisesti maahanmuuttokeskustelun yhteydessä ja vaalien aikaan. On kiinnostavaa tarkastella ilmiötä siitä näkökulmasta, miten Facebookin ja Twitterin kaltaiset uudet julkaisuvälineet näkyvät politiikan toimittajien työssä ja politiikan journalismissa. Teemahaastattelujen avulla pyritään saamaan tietoa poliitiikan toimittajien Facebookin ja Twitterin ammatillisesta käytöstä kolmesta eri näkökulmasta. Lisäksi tarkastellaan sitä, millaisilla omilla periaatteilla ja työantajan antamalla ohjeistuksella toimittajat ovat mukana sosiaalisessa mediassa sekä sitä, mitä he ylipäätään uusista välineistä ajattelevat. Haastateltavina oli seitsemän valtakunnallisissa medioissa työskentelevää politiikan toimittajaa. Haastateltavat valittiin siten, että heillä kaikilla oli kokemusta Facebookin tai Twitterin käytöstä ammatillisessa roolissa. Tutkielmani ei kuitenkaan rajoitu vain ammatilliseen käyttöön, vaan analyysissä pohditaan myös ammatillisen ja yksityisen käytön rajapintaa. Tutkimukseni osoitti, ettei sosiaalinen media ollut mullistanut politiikan toimittajien työtä, mutta uusiin välineisiin suhtauduttiin myönteisesti, ja ne nähtiin myös ammatillisesti hyödyllisiksi. Osalla haastateltavista oli jo rohkaisevia kokemuksia yleisön kanssa keskustelemisesta sosiaalisessa mediassa, mutta yleisesti ottaen vuorovaikutus ja yhteistyö yleisön kanssa oli vielä alkutekijöissään, ja siinä oli vielä paljon kehitettävää. Politiikan toimittajille Facebook ja Twitter olivat työvälineitä, joita voitiin hyödyntää poliitikkojen seuraamiseen. Sosiaalinen media tarjosi haastateltaville myös uusia kerronnallisia mahdollisuuksia, mikä näkyi esimerkiksi huumorin käytössä ja siinä, että twiiteissä ja Facebook-päivityksissä voitiin tuoda esille asioita, jotka eivät olisi muuten näkyneet jutuissa. Toimittajien sosiaalisen median käyttöä oli ohjailtu vain vähän organisaation ylätasolta käsin, ja ainakin haastateltavat saivat itse päättää siitä, millaista ammatillista toimintaa heillä oli Facebookissa ja Twitterissä. Osa toimittajista koki tarpeelliseksi erottaa sosiaalisen median yksityisen ja ammatillisen käytön selkeästi toisistaan, kun taas toiset antoivat työ- ja vapaa-ajan roolien sekoittua keskenään. Toimittajat olivat kuitenkin yleisesti ottaen maltillisia sen suhteen, mitä he päivittivät Facebookiin tai Twitteriin työstään tai politiikasta, myös omassa yksityisessä Facebook-profiilissaan. Lähes kaikki haastateltavat pitivät poliittiset kantansa poissa sosiaalisesta mediasta

Optimizing hydrogels for neuro-vascular co-culture studies in microfluidic devices

Neuronal and vascular networks cover the whole human body and are essential for the normal functions of tissues. Nervous systems rely on electrochemical signals to transfer information and control the homeostasis of human body, while the vascular network provides oxygen and nutrients for the cells in all tissues. Since these two network systems are crucial for the normal functions of tissues, it is important to understand their roles and interactions in tissue development, maintenance of homeostasis and in different pathological conditions. Thus, neuro-vascular in vitro models are needed for obtaining a better understanding about the relationship between these two networks. Because the two-dimensional (2D) models are not good at mimicking the actual environment the cells have in vivo, three-dimensional (3D) models are needed for more realistic tissue models. Hydrogels are commonly used for 3D cell cultures. Those are three-dimensional networks that have a major water absorption capacity. In this thesis, hydrogels and cell culture media were optimized for human induced pluripotent stem cell (hiPSC) -derived neural progenitor cells. The aim was to see how different cell culture media affect hydrogels and neuronal cell growth. This information can later be applied to neuro-vascular co-culture studies. In the study, culturing hiPSC-derived neural progenitor cells was tested in 1) collagen I hydrogel, 2) fibrin hydrogel and 3) collagen I–fibrin hydrogel. The cells were seeded inside the three different hydrogels in 24-well-plate format. In collagen I and collagen I–fibrin hydrogels cells were seeded also in commercial AIM Biotech 3D Cell Culture Chips. For the cell cultures in AIM Biotech chips, endothelial cell growth medium-2 (EGM-2), neural maturation media (NMM) and 1:1 mixture medium of EGM-2 and NMM were tested. The cell cultures were maintained for up to 14 days. The growth of the cells and the appearance of the hydrogel were being observed during the culturing period. The results showed that collagen I hydrogel stayed intact in both 24-well-plate and AIM Biotech chip in NMM for 14 days. However, used cell culture media affects collagen I hydrogel integrity and collagen I hydrogel shrunk in AIM Biotech chip in EGM-2 medium and 1:1 mixture medium. Fibrin hydrogel showed strong degradation in NMM in 24-well-plate and the experiments were not continued in AIM Biotech chips. Collagen I–fibrin hydrogel showed degradation and shrinkage during the culturing period in NMM in 24-well-plate. The shrinkage was major in AIM Biotech chip cultures and it was observed in cultures in all three media. In addition to affecting hydrogel integrity, used cell culture media affected also neuronal cell growth. In NMM, the growth of the cells was typical for neuronal cells. EGM-2 medium changed the growth of the cells. In 1:1 mixture medium there was also some cells that expressed untypical growth. The information gained from hydrogel optimization performed in this study serves as a basis for finding optimal hydrogel for 3D neuro-vascular co-cultures in microfluidic cell culture device. More studies need to be performed with collagen I hydrogel and collagen I–fibrin hydrogel to find an optimal hydrogel for neuro-vascular co-cultures.Hermo- ja verisuoniverkostot kattavat koko ihmiskehon ja ovat välttämättömiä kudosten normaalille toiminnalle. Hermosolujen välinen viestintä solulta toiselle perustuu sähkökemiallisiin signaaleihin. Näiden signaaleiden avulla solut välittävät informaatiota ja ylläpitävät homeostasiaa ihmiskehossa. Verisuonet taas tarjoavat happea ja ravinteita soluille kaikissa elimistön kudoksissa, jonka lisäksi ne osallistuvat immuunipuolustukseen ja kudosten korjausprosesseihin. Koska nämä kaksi verkostoa ovat välttämättömiä elimistön normaalille toiminnalle, on tärkeää ymmärtää niiden keskinäiset roolit ja vuorovaikutukset kudosten kehityksessä, homeostasian ylläpidossa sekä erilaisissa patologisissa tiloissa. Neuro-vaskulaari in vitro -malleja tarvitaan näiden vuorovaikutusten tutkimiseen ja ymmärtämiseen. 2D-kudosmallit eivät jäljittele hyvin solujen todellista in vivo -ympäristöä, minkä vuoksi tarvitaan 3D-malleja realistisempien kudosmallien luomiseksi. Hydrogeelit ovat materiaaleja, joita käytetään yleisesti 3D-soluviljelmissä. Ne ovat kolmiulotteisia verkkoja, jotka pystyvät sitomaan itseensä suuren määrän vettä. Tässä tutkielmassa hydrogeelejä ja soluviljely mediumeja optimoitiin ihmisen indusoiduista pluripotenteista kantasoluista (human induced pluripotent stem cell, hiPSC) erilaistetuille hermosolujen kantasoluille mikrofluidistisissa kudossiruissa. Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka hydrogeelit ja solut reagoivat erilaisiin soluviljely mediumeihin. Tutkielmasta saatavaa informaatiota voidaan myöhemmin hyödyntää neuro–vaskulaari-yhteisviljelmätutkimuksiin. Tutkimuksessa hiPSC-erilaistettujen hermosolujen kantasolujen viljelyä testattiin erilaisissa hydrogeeleissä. Käytetyt hydrogeelit olivat 1) kollageeni I -hydrogeeli, 2) fibriinihydrogeeli ja 3) kollageeni I–fibriini -hydrogeeli. Solujen viljelyä testattiin kaikissa kolmessa hydrogeelissä 24-kuoppalevyllä. Kollageeni I -ja kollageeni 1–fibriini -hydrogeeleissä solujen viljelyä testattiin myös kaupallisessa AIM Biotech:n 3D-kudossirussa. AIM Biotech:n kudossiruissa oleville näytteille testattiin myös kolmea eri soluviljely mediumia, jotka olivat 1) endoteelisolujen kasvumedium (EGM-2), 2) neuraalinen maturaatio medium (NMM) ja 3) 1:1 sekoitusmedium, joka koostui EGM-2 -mediumista ja NMM-mediumista. Soluviljelmiä ylläpidettiin tutkimuksessa korkeintaan 14 päivän ajan. Tämän ajanjakson aikana solujen kasvua ja hydrogeelien ulkonäköä tarkasteltiin. Tutkimuksessa osoitettiin, että kollageeni I -hydrogeeli pysyy ehjänä sekä 24-kuoppalevyllä että AIM Biotech:n kudossiruissa NMM-mediumissa 14 päivän ajan. Käytetyt soluviljely mediumit vaikuttivat kuitenkin kollageeni I -hydrogeelin eheyteen, sillä EGM-2 –mediumissa ja 1:1 sekoitusmediumissa hydrogeeleissä oli havaittavissa kutistumista AIM Biotech:n kudossiruissa. Fibriinihydrogeelit hajosivat nopeasti NMM-mediumissa 24-kuoppalevyillä, minkä vuoksi tutkimuksia ei jatkettu AIM Biotech:n kudossiruissa. Kutistumista havaittiin kollageeni I–fibriini -hydrogeelissä 24-kuoppalevyillä NMM-mediumissa sekä AIM Biotech:n kudossiruissa. AIM Biotech:n kudossiruissa hydrogeelin kutistuminen oli voimakkaampaa kuin 24-kuoppalevyllä, ja sitä havaittiin kaikissa kolmessa testatussa soluviljely mediumissa. Käytetty soluviljely medium vaikutti hydrogeelien eheyden lisäksi solujen kasvuun. NMM-mediumissa solujen kasvu oli tyypillistä hermosoluille. EGM-2 -medium muutti solujen kasvua epätyypilliseksi hermosoluille. Myös 1:1 sekoitusmediumissa oli havaittavissa jonkin verran epätyypillisesti kasvavia soluja. Tutkimuksesta saatua informaatiota hydrogeelien optimoinnista hiPSC-erilaistetuille hermosolujen kantasoluille voidaan käyttää pohjana optimaalisen hydrogeelin löytämiselle 3D-neuro–vaskulaari-yhteisviljelmille mikrofluidistisissa kudossiruissa. Optimaalisen yhteisviljelmiin soveltuvan hydrogeelin löytämiseksi on suoritettava lisää tutkimuksia erityisesti kollageeni I -ja kollageeni I–fibriini -hydrogeeleillä

Työhyvinvointi - työpaikan imagon ja vetovoimaisuuden osatekijä: Työhyvinvoinnin seurannan ja arvioinnin kehittäminen

Tämän kehittämistyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa Seinäjoen keskussairaalan erään yksikön hoitohenkilökunnan työhyvinvoinnin nykytilanteesta, koetuista työhyvinvoinnin tulevaisuuden näkymistä sekä työhyvinvoinnin kehittämiskohteista. Tarkoituksena oli laatia hoitohenkilökunnan kanssa yhteistoiminnallisesti osallistavia menetelmiä hyödyntäen työhyvinvointisuunnitelma vuodelle 2020 ja etsiä keinoja työhyvinvoinnin systemaattisempaan seurantaan ja arviointiin. Kehittämistyön tavoitteena oli työhyvinvoinnin seurannan ja arvioinnin suunnitelmallinen kehittäminen yksikön vetovoimaisuuden parantamiseksi ja ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan turvaamiseksi. Kehittämistyön taustalla oli ideologia tutkimuksellisesta kehittämistoiminnasta ja työ toteutettiin PDCA -syklin mukaisesti. Kehittämismenetelminä käytettiin pyramidiharjoitusta, aivoriihtä, SWOT -nelikenttää, työn imu -testiä ja benchmarkingia organisaation sisällä. SWOT -nelikentän ja työn imu -testin aineistot analysoitiin teemoittelulla. Työyksikössä hoitohenkilökunta koki tärkeimmäksi työhyvinvoinnin kehittämiskohteeksi palkkauksen työn vaativuuden ja osaamisen mukaan. SWOT -analyysin perusteella työyhteisön sisällä merkittävin työhyvinvointia tukeva asia oli yhteistyö, johon sisältyi sekä hoitohenkilökunnan yhteistyö että hoitajien ja lääkärien välinen yhteistyö. Suurimmaksi työhyvinvointia heikentäväksi tekijäksi koettiin työn vaativuus ja ajanhallinta. Tulevaisuuden mahdollisuuksia työhyvinvoinnin parantamiseksi koettiin olevan vain vähän ja työhyvinvoinnin toteutumista uhkaavia tekijöitä koettiin olevan paljon. Uhista suurimmaksi nousi hoitohenkilökunnan uupuminen. Työn imu -testin perusteella vastaajista suurimmalla osalla työstä löytyi myönteisiä voimavaratekijöitä ja heillä oli työn imun kokemuksia muutaman kerran viikossa. Kehittämistyön edetessä työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteiksi tarkentuivat yhteistoiminnallisuus, näkyvyys, sitoutuminen, seuranta ja arviointi. Näiden pohjalta laadittiin työyksikköön työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma