Severity of symptoms persists for decades in fibromyalgia-a 26-year follow-up study

The aim of this study is to find out the outcome of 28 patients who got the diagnosis of primary fibromyalgia (pFM) 26 years ago. In 1986, 56 patients with widespread pain were examined and filled in a base questionnaire (BQ). Of them, 42 fulfilled the Yunus criteria for pFM. Twenty-six years later, addresses of 38 patients were found, and an extensive follow-up questionnaire (FupQ) was mailed to them. Of them, 28 (74%) answered the FupQ. This included nine identical questions with the BQ and questions concerning changes in their symptoms and quality of life (Qol). Three patients (11%) had healed from fibromyalgia (FM), and 23% reported having one or several symptomless periods lasting at least 1 year. In others (n = 25), all but pain and ache showed slight deterioration. Despite the aging and FM, the level of functional ability evaluated by Stanford Health Assessment Questionnaire (HAQ) remained at the same level (BQ 0.41 vs. Fup 0.44, p = 0.82). The sum score of reported symptoms (n = 21) did not change significantly (10.8 (SD 2.9) vs. 11.1 (SD 4.1), p = 0.75). Experienced sleeplessness increased most significantly (27 vs. 65%, p = 0.0034). Exercising did not have a significant influence on the changes of the measured parameters. However, the three healed patients exercised regularly. Symptoms of FM have persisted in most patients for decades without significant deterioration of self-reported functional ability. About one fourth of patients had experienced long symptomless periods during their illness. Three patients (11%) reported that they have healed from FM.Peer reviewe

Fibromyalgia is often connected with disability pension : a very long-term follow-up study in Finland

Non peer reviewe

Murtumapotilaiden osteoporoosin lääkehoidossa on isoja alueellisia eroja

Lähtökohdat : Lääkekattavuudesta osteoporoottisten murtumien sekundaaripreventiossa Suomessa ei ole tietoa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pienienergiaisen murtuman jälkeen osteoporoosi-lääkemääräyksen saaneiden potilaiden osuutta ja lääkemääräyskattavuuden alueellisia eroja. Menetelmät : Tutkimus on retrospektiivinen rekisteritutkimus, joka toteutettiin hoitoilmoitusten ja Kelan reseptitietojen pohjalta. Tulokset : Potilaista 9 %:lle määrättiin osteoporoosilääkitys 6 kuukauden sisällä murtumasta. Lääkemääräyskattavuus suureni 12 %:iin 12 kuukauden sisällä murtumasta. Lonkka- (11 %) ja nikamamurtumien (18 %) kohdalla lääkemääräyksen saaneiden osuus oli hiukan keskiarvoa suurempi. Lonkkamurtuman jälkeinen lääkemääräyskattavuus oli eri sairaanhoitopiireissä 3–32 %. Päätelmät : Kansainvälisiin tuloksiin verrattuna osteoporoosilääkemääräyksen saaneiden murtumapotilaiden osuutta voi pitää pienenä. Lääkemääräyskattavuudessa oli eroja sairaanhoitopiirien välillä, joskaan tulokset eivät ota huomioon tsoledronihappohoitoja. Osteoporoosin sekundaariprevention tehostamiselle ja lääkehoidon yhtenäistämiselle on tarvetta.Peer reviewe

Applying demand and supply-based operating modes to healthcare service management

In this study the main objective is to develop more understanding on healthcare service demand segmenting and how to organize the supply of them to meet their demand. Recently a new framework has been suggested that take into account both the demand and the supply of healthcare services and it categorizes patient into seven different demand and supply operating modes (DSO modes) according to their treatment path. The modes are Prevention, Emergency, One visit, Project, Elective, Cure, and Care. This study's objective is to test a theoretical framework of health care patient categorization in practice with data given from the Finnish National Institute of Health and Welfare. The subject will be also wider in relevant literature in order to test its theoretical logic and other frameworks in this field. Many different approaches towards health care categorization can be found from the literature and they all examine health care from different perspectives. The DSO-mode approach is in line with the most of them trying to take all aspects into consideration. The DSO-model correlates strongest with the demand, supply and focus based approaches of health care services, but it has similarities with the population, resource and industrial based approaches as well and classification according to this DSO-mode framework seems theoretically logical. The DSO-modes turned out to be comprehensive and every patient could be categorized in a mode. The emergency and cure modes were the largest of the modes based on the amount of patients. It could be said that the DSO-modes are collectively exhaustive, but they weren't totally mutually exclusive, because some patients could belong to two or more modes based on the given data. Dividing patient episodes according to the DSO-modes was interesting and informative. Examination of each mode gave more information for health operations management and showed existing problems. Categorization of patients is always difficult, but the division between these modes was made clear and definite. In each group possible sources of error were identified and solving these issues will make further studies on this subject more reliable and further studies on this topic are recommended.Tämän diplomityön tarkoituksena oli ymmärtää terveydenhuollon palveluiden segmentointia ja kategorisointia paremmin sekä miten niiden organisointi onnistuisi, jotta kysyntä ja tarjonta kohtaisivat toisensa. Viime vuosina on kirjallisuudessa kehitetty uusi viitekehys terveyspalveluiden organisoimiseen, joka ottaa huomioon sekä niiden kysynnän että tarjonnan ja jakaa potilaat saadun hoidon perusteella seitsemään eri toimintamoodiin (DSO-moodit). Moodit ovat preventio, kertahoito, elektiivinen hoito, kiireellinen hoito, projektimainen hoito, parantava hoito ja hoiva kroonisille potilaille. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on testata tätä uutta viitekehystä kategorisoimalla potilaat eri toimintamoodeihin käytännön potilasdatan avulla, joka saadaan Terveyden ja Hyvinvoinninlaitokselta. DSO-moodien teoreettista logiikkaa tutkitaan myös kirjallisuuden avulla ja sen teoriaa verrataan muihin alalla vallitseviin teorioihin. Terveyspalveluiden kategorisoimista tarkastellaan kirjallisuudessa monista eri näkökulmista, ja DSO-moodi ajattelulla on yhteistä lähes kaikkien näkökulmien kanssa, koska siinä on pyritty ottamaan laajasti huomioon palveluiden eri puolia. DSO-moodi -viitekehys on eniten linjassa kysyntä ja tarjonta näkökulman sekä fokus-näkökulman kanssa, mutta ajatus sen takana korreloi myös muiden näkökulmien kanssa. DSO-moodi viitekehys on kirjallisuuden perustella looginen ja kattava tapa kategorisoida terveyspalveluita. DSO-moodit osoittautuivat myös käytännön tutkimuksessa kattaviksi ja jokainen potilas pystyttiin jakamaan omaan moodiinsa. Suurimmat moodit potilasmääriltään olivat kiireellinen ja parantava hoito-moodit. Voidaankin sanoa, että DSO-moodit ovat tarpeeksi kattavat, mutta eivät täysin toisiaan poissulkevia, koska osa potilaista olisi voinut kuulua useampaan moodiin potilastietojen perusteella. Potilaiden kategorisoiminen DSO-moodien perusteella oli hyödyllistä ja mielenkiintoista. Syntyneiden moodien tarkastelu antoi lisää informaatiota terveyspalveluiden organisoimiselle ja osoitti ongelmia, jotka siellä vallitsevat tällä hetkellä. Potilaiden kategorisoiminen on aina haastavaa, mutta tässä työssä jako tehtiin läpinäkyväksi ja täsmälliseksi. Jokaisen ryhmän kategorisoinnin kohdalla tunnistettiin mahdollisia virhelähteitä ja näiden ratkaiseminen tulevaisuuden tutkimuksessa tekee tuloksista luotettavampia ja vieläkin hyödyllisempiä terveyspalveluiden johtamisessa

Fisuverkko alueportaalin mainonnan suunnittelu

Alueportaalit ovat Art and Design City Helsinki Oy:n ja True Motion Oy:n ylläpitämiä alueellisia internetsivuja, jotka rahoitetaan taloyhtiöiden vastikkeista. Fisuverkko on Helsingin Kalasataman alueportaali. Tämä opinnäytetyö pyrkii selvittämään, mikäli alueportaaleihin voitaisiin lisätä mainontaa ja näin parantaa portaalien käytettävyyttä ja kannattavuutta. Tutkimuksen ydinkysymyksenä on, voidaanko mainonnan lisäämistä alueportaaleihin suositella? Tähän ydinkysymykseen haettiin vastauksia yhdistämällä kolme tietoperustaa. Ensimmäinen näistä oli internet- ja suoramainontaan liittyvän teoriatiedon kartoitus. Toinen ja kolmas osa olivat Fisuverkko alueportaalin käyttäjille kohdistettu kvantitatiivinen kyselytutkimus ja portaalin käyttöalueen yritysten kesken toteutettu kvalitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimustyötä tehtiin noin neljän kuukauden ajan, marraskuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. Haastattelututkimukseen osallistui kaksi Kalasataman alueen yritystä, Toni & Toni Cycles sekä Suomen Lähikauppa. Kyselytutkimus puolestaan keräsi 25 vastaajaa, joista valtaosa asui Kalasataman ulkopuolella. Kerätyn tiedon perusteella mainonnan aloittamista alueportaaleissa voidaan suositella. Sekä tutkimukseen osallistuneet käyttäjät että yritykset olivat vastaanottavaisia mainonnan aloitukselle. Parhaimmiksi mainonnan muodoiksi valikoitui banneri- ja hakukonemainonta, mutta myös natiivimainontaa ja suoramainonnan siirtämistä paperisesta muodosta alueportaaleihin pidettiin houkuttelevina vaihtoehtoina, jotka voidaan ottaa käyttöön lisäideoinnin jälkeen. Opinnäytetyön tulosten perusteella, sen toimeksiantajien ADC Helsingin ja True Motionin suositellaan aloittavan mainontakokeilut alueportaaleissa. Sekä Suomen Lähikauppa että Toni & Toni Cycles ovat jo ilmaisseet kiinnostuksensa alueportaalien mainontakokeiluun osallistumista kohtaan

Virtsarakkosyövän avohoito lisääntyi ja kustannusten kasvu tasoittui

Lähtökohdat :Tarkastelemme virtsarakkosyövän vuosittaisia diagnoosi- ja toimenpidemääriä sekä levinnyttä tautia sairastavien elossaoloa. Selvitämme myös potilaiden palvelunkäytön kustannuksia ja Kelan maksamia korvauksia. Menetelmät : Tämä retrospektiivinen tutkimus pohjautuu kansallisiin rekistereihin. Aineisto koostuu suomalaisista virtsarakkosyöpäpotilaista vuosilta 2011–2019. Heidät luokiteltiin kolmeen ryhmään: pinnallinen, paikallisesti edennyt ja levinnyt tauti. Tulokset : Avohoitokäyntien määrä erikoissairaanhoidossa lisääntyi. Palvelujen käytön kokonaiskustannukset vuonna 2019 olivat 17 % suuremmat kuin vuonna 2011. Hoidon kustannukset kasvoivat vuosina 2015–2018 vain 2 %, vaikka hoidossa olevien määrä kasvoi samaan aikaan noin 10 %. Keskimääräinen kustannus potilasta kohden pieneni pinnallista ja paikallisesti edennyttä syöpää sairastavilla potilailla, mutta kasvoi levinnyttä syöpää sairastavilla. Päätelmät : Rakkosyöpäpotilaiden hoito noudattaa yleistä suuntausta, eli avohoito on lisääntynyt merkittävästi. Resurssien käyttöä, kustannuksia ja hoidon vaikutuksia tulee seurata, jotta voidaan valita vaikuttava hoito.Peer reviewe

COVID-19 hospitalisations and all-cause mortality by risk group in Finland.

Ever since COVID-19 was announced as a global pandemic in March 2020, healthcare systems around the world have struggled with the burden of the disease. Vaccinations and other preventive measures have decreased this burden, but severe forms of COVID-19 leading to hospitalizations and even deaths still effect certain risk groups, such as the elderly and patients with multiple comorbidities. The objective of this retrospective observational study was to identify which risk groups are at the highest risk for a severe COVID-19 infection in Finland using national registry data ranging from January 2021 to June 2022. The data was analysed in three time periods, enabling comparisons in high-risk groups between epidemiological waves caused by different variants of SARS-CoV-2. The summary level data were stratified according to predefined groups based on two criteria: age (≥18 years, 18-59 years, and ≥60 years) and risk group. The results include analysis of infection hospitalisation rate (IHR), case fatality rate (CFR) and average length of stay (LOS) in both primary and specialty care for each risk group and age group. Our results confirm that despite the decrease in COVID-19 hospitalisations and deaths observed during the study period, a significant proportion of patients are still hospitalised, and deaths occur especially in the 60+ population. Also, even though the average length of stay of hospitalised COVID-19 patients has decreased, it is still long compared to specialty care hospitalisations in general. Old age is a significant risk factor for severe COVID-19 in all patient groups and certain risk factors such as chronic kidney disease clearly increase the risk for severe COVID-19 outcomes. Early treatment should be considered with a low threshold for risk group patients and for elderly patients in order to avoid severe disease courses, and to ease the burden on hospitals where resources are currently very strained