Ihanan kamala brandi : Brandäyksen kulmakivet

Tämän tutkimuksen tarkoitus on tarkastella brandia käsitteenä ja sitä, mikä tekee tietystä tuotteesta tai yrityksestä brandin. Tutkimme miten brandia hoidetaan, rakennetaan ja miten sitä vahvistetaan. Lähemmin tarkastelemme kahta kansainvälisillä markkinoilla toimivaa kotimaista vaateteollisuuden brandia. Tutkimme, miten nämä brandit ovat saaneet alkunsa ja kehittyneet vuosien varrella, sekä missä nämä brandit ovat tänä päivänä. Valitsimme tutkimuskohteiksi kaksi hieman erilaista brandia, jotta saisimme erilaisia näkemyksiä siitä, mitä brandinrakennustyö pitää sisällään. Tutkimuksen toteutimme laadullisella menetelmällä. Työn teoria koostuu eri brandioppaista sekä markkinoinnin kirjallisuuslähteistä. Haastattelut toteutimme syvähaastatteluina ja haastattelimme tutkimiemme brandien päämiehiä. Haastattelukysymyksemme on johdateltu tutkimusongelmasta sekä käyttämästämme teoriasta. Tekemiemme haastattelujen, sekä teorian pohjalta voimme todeta, että menestyvän brandin luominen alkaa aina kysynnän tarpeesta. Brandejä on tänä päivänä jo valtava määrä ja vain vahvat pärjäävät. Brandille on oltava selkeä päämäärä, jotta se saa kovassa kilpailussa edes jalansijaa. Tutkimuksemme johtopäätöksinä voimme sanoa, että vahvojen brandien menestys riippuu toki monesta seikasta, mutta pinnalle nousivat hyvin usein seuraavat asiat. Ensinnäkin on oltava selkeä tuote tai palvelu sekä riittävät resurssit lähteä toteuttamaan strategiaa. Verkostoituminen on ensiarvoisen tärkeää tämän päivän markkinoilla, sekä myös viestintää on osattava hyödyntää oikealla tavalla. Brandin rakentaminen on kovaa työtä ja strategian on oltava riittävän joustava, jotta se pystyy sopeutumaan nopeasti muuttuviin markkinatilanteisiin.The purpose of this study was to examine the concept of branding and how certain products or companies become recognisable brand names. The study also reveals how to nurture, build and make a brand stronger. This study observes more closely two Finnish clothing brands Ril’s and Ctrl Clothing, which are functioning in international markets. The study reveals how these brands have begun and how they have been developed and where these brands are positioned today. The Brands chosen for this study were two quite different brands, because this way the study could get a different point of view of what building a brand is all about. The study was executed utilising qualitative research methodology. The theoretical concept used in this study was gathered from different branding guides and other marketing literature. People who were interviewed for this study were the CEO and Brand Manager for these brands and since they have already been working with these brands for many years the interviews were very enlightening. Based on the research theory and the interviews, it is safe to say that there must be a clear demand for the brand in order for it to grow and become successful. The conclusion based on this study is that the product or service must be clear and the resources to build it must be controllable by the brand team. It is crucial carry out networking in an early phase of building a brand and you must know how to use the different tools of marketing, which include product, place, price and promotion. Building a brand is hard work and the brand strategy must be flexible enough in order for it to adjust to rapidly changing market situations

Ylikriittinen hiilidioksidiuutto mikrolevien lipidien eristysmenetelmänä

Mikrolevät ovat lähinnä vesistöissä eläviä yksisoluisia tai yksinkertaisia monisoluisia kasveja, syanobakteereja tai alkueliöitä. Kyseessä on uusiutuva luonnonvara, jota parhaillaan hyödynnetään muun muassa elintarvikkeina, rehuna ja arvokkaiden biomolekyylien sekä monenlaisten lipidien tuottamisessa. Ylikriittinen hiilidioksidiuutto on potentiaalinen lipidien eristysmenetelmä, jossa ei tarvita ihmisille ja ympäristölle myrkyllisiä liuottimia. Uuton tehoa ja selektiivisyyttä voidaan optimoida vaihtelemalla uuttolämpötilaa ja painetta sekä uuton kestoa ja hiilidioksidin virtausnopeutta. Tutkielman kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli tarkastella teoreettisesti lipidien uuttomenetelmiä, erityisesti ylikriittistä uuttoa, sekä käydä läpi kirjallisuudessa jo esiintyvää aineistoa mikrolevien lipidien laadusta, määrästä ja näihin vaikuttavista tekijöistä. Erityistä huomiota oli tarkoitus kiinnittää kirjallisuuteen koskien kokeellisessa osassa käytettäviä levälajeja. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella mikrolevien lipidien mahdollisia käyttösovelluksia. Tutkimuksen kokeellisen osan tavoitteena oli selvittää ylikriittisen hiilidioksidiuuton (SFE) käyttökelpoisuutta mikrolevien lipidien uuttamisessa verrattuna aiemmin käytössä olleeseen ja mikroleviä varten optimoituun kiihdytettyyn liuotinuuttoon (ASE). Tarkoituksena oli myös selvittää ylikriittisen hiilidioksidiuuton uuttoparametrien ja näytekoon vaikutusta uuton tehokkuuteen ja selektiivisyyteen sekä tutkia mikrolevien lipidikoostumusta. Kaikkien tutkittujen lipidikomponenttien SFE-uutolla saavutettu suhteellinen saanto oli poikkeuksetta pienempi verrattuna ASE-uuton saantoon. Kuitenkin vaihtelua oli runsaasti käytettäessä erilaisia uutto-olosuhteita ja etenkin levälajien välillä. Suurin osa lipidisaannosta uuttui SFE:llä jo ensimmäisen 10 minuutin aikana, jonka jälkeen uuttuminen oli vähäistä. Eikosapentaeenihapon (EPA) saanto SFE-uutolla oli suhteellisesti jonkin verran pienempää ASE-uuttoon verrattuna, mikä viittaa siihen, että EPA on kiinnittyneenä lähinnä poolisiin lipideihin, kuten fosfolipideihin tai glykolipideihin. Tutkittavien mikrolevien lipidipitoisuudet olivat melko pieniä moniin kirjallisuudessa esitettyihin lukuihin verrattuna, joten poolisten lipidien osuus kokonaislipideistä on luultavasti kohtalaisen suuri. Toisaalta vertailussa tulee huomioida se, että monissa kirjallisuudessa esitetyissä tuloksissa levät on kasvatettu lipidien kertymistä suosivissa olosuhteissa ja/tai lipidipitoisuus on määritetty gravimetrisesti eikä rasvahappojen summana. SFE-uutto vaikuttaa tehoavan paremmin neutraalilipideihin ja sellaisiin mikroleviin, joiden soluseinä ei ole erityisen vahva

Puhelinkoppien koostumuksien vaikutukset terveyteen ja koostumuksen määrittelyprosessin kehittäminen

Open-plan offices have become popular in the recent decades and along with the popularity, noise has become a general problem in the offices around the world. Framery Oy, the case company of this thesis, manufactures phone booths that are being offered as a solution to the noise problem in open-plan offices. The case company has faced demands from the customers to have knowledge about what materials and substances the phone booths are composed of. To fulfill this demand the company has recognized that it needs Health Product Declaration (HPD) documents for their products. In practice these documents declare what materials and substances compose the phone booths. This thesis studies what are the materials that compose the phone booths, how the composition determination process could be developed, do some of the materials cause hazards for the health of the end user and is there any alternatives for these hazardous materials. As a result the composition of the booths was recognized, a generalized process model was developed to help define the material composition of a product, two different possibly hazardous materials were recognized and few less hazardous alternatives were found for these two different materials

Aproximación a los recursos de intensificación lingüística en el texto escrito oralizado en un foro bursátil en Internet

Tutkimuksessa käsitellään Internetin keskustelupalstalla käytettävää kielellistä intensifikaatiota, jonka avulla viestin lähettäjä pyrkii vahvistamaan tai korostamaan osia sanomastaan. Työssä myös valotetaan keskustelupalstan kieltä yleisesti ja sen saamia puhekielisyyden piirteitä. Tutkittava kielimuoto nähdään osana tietokonevälitteistä viestintää. Tutkimuksessa halutaan todentaa olettamus, jonka mukaan keskustelupalstan osallistujat käyttävät runsaasti intensifikaatiota paikatakseen puhutun kielen nonverbaalisen viestinnän keinojen puuttumista. Tutkimusmateriaalina on espanjankielisen pörssisijoittamiseen keskittyvän InverForo.com-sivuston 300 viestiä. Keskustelu käytiin 10.5.2010, jolloin Madridin pörssin IBEX 35-indeksi koki toistaiseksi suurimman päivänsisäisen nousunsa. Epätavallisen kurssinousun otaksutaan aiheuttavan normaalia huomattavasti vilkkaamman ajatustenvaihdon, joka voidaan osittain rinnastaa aitoon puhekieliseen keskusteluun. Keskusteluun osallistuu 16 nimimerkin suojissa olevaa henkilöä jotka käyttävät itsestään ryhmänä nimeä Los Piratoreros . Tutkimuksen keskeinen tavoite on paikantaa keskustelusta viestijöiden käyttämät intensifikaation keinot, jotka luokitellaan Marta Albeldan vuonna 2005 väitöskirjassaan La intensificación en el español coloquial esittelemän luokitusmallin mukaisesti. Luokittelussa keinot jaetaan morfemaattisiin, leksikaalisiin, syntaktisiin, semanttisiin ja foneettisiin jotka osittain jakautuvat edelleen yksityiskohtaisempiin luokkiin. Teoreettisen viitekehyksen, intensifikaation ja keskustelupalstan kielen puhekielisyyden piirteiden, lisäksi työssä avataan jossain määrin myös pörssiin liittyviä yleisiä seikkoja ja termistöä helpottamaan luentaa. Tutkimuksessa käy selkeästi ilmi, että Los Piratoreros käyttävät runsaasti intensifikaation keinoja verkkokeskustelussaan. 58 prosentissa kaikista viesteistä, jotka voivat koostua yhdestä tai useammasta lauseen, havaitaan vähintään yksi sanomaa vahvistava piirre. Korpuksen 300:sta viestistä löytyy yhteensä 329 eri intensifikaation keinoa. Suosituin tapa on vahvistaminen foneettisin menetelmin, joita kaikista löydetyistä tapauksista edustaa 34 prosenttia. 22 prosenttia menetelmistä ovat semanttisia, 21 prosenttia leksikaalisia, 12 prosenttia syntaktisia ja 11 prosenttia morfemaattisia. Pelkästään lukujen perusteella näyttää vahvasti, että tutkimamme keskustelupalstan osallistujat todellakin paikkaavat puuttuvia nonverbaalisia keinoja käyttämällä ajoittain jopa ylenpalttisesti eri menetelmiä vahvistaakseen sanomaansa. Emme kuitenkaan voi varmuudella tietää toimivatko he näin tietoisesti vai tiedostamattomasti. Osittain vaikuttaa siltä, että he kirjoittavat ikään kuin puhuisivat, ja näin ollen todellakin lähestyvät puhuttua kielimuotoa. Osittain taas joissakin viesteissä on havaittavissa suunnitelmallisuutta, jota taas ei voida pitää spontaanina puheena . Los Piratoreros näyttävät kehittäneen oman jargoninsa, jota ulkopuolisen on ajoittain varsin hankala ymmärtää mm. sen sisältämien omalaatuisten sanontojen vuoksi. Tällä omalla kielellään he ovat onnistuneet luomaan johonkin ammattiryhmään verrattavissa olevan suljetun piirin. Monien sanontojen vaikeaselkoisuus tuo esille tutkimuksemme edellyttämän pragmaattisen puolen; ne on nähtävä osana tiettyä kontekstia. Tutkimuksessa esitetäänkin tarve tutkia intensifikaatiota mahdollisimman erilaisissa virtuaalisissa ympäristöissä

Jääkiekkoilijan tapaturmaturvajärjestelmä

Urheilu on ollut pitkään erittäin yhteiskunnallisesti merkittävää, ammattimaista ja kaupallista toimintaa. Urheilu ja oikeus ovat joutuneet törmäyskurssille urheilun ammattimaistumisen ja kaupallistumisen vuoksi. Etenkin joukkueurheilun suosituimmissa lajeissa on nähtävissä eri oikeudenalojen, kuten työ- ja sosiaalioikeuden vaikutuksia. Urheiluoikeudellinen peruskysymys on, miksi ja miten lainsäädäntö on yhä enemmän tekemisissä urheilun kanssa. Joukkueurheilusta on Suomessa tullut monelle urheilijalle pääasiallinen työ, jolla he tienaavat elantonsa. Tapaturmaturva on järjestetty Suomessa työkseen urheileville urheilijoille muista työntekijöistä eriävällä omalla järjestelmällä. Lainsäädännöllisesti on lähdetty siitä, että urheilutoiminnassa on sellaisia perustavaa laatua olevia erityispiirteitä, joiden vuoksi erillisjärjestelmä urheilijoiden tapaturmaturvasta on perusteltu ratkaisu. Tutkimuksen aiheena on urheilijoiden erityinen tapaturmaturvajärjestelmä, jolla turvataan ammattilaisurheilijoiden toimeentulo työssä sattuvien tapaturmien varalta. Urheilijoiden kohdalla työtapaturmilla tarkoitetaan pääasiassa esimerkiksi otteluissa, kilpailuissa tai harjoituksissa tapahtuvia äkillisiä loukkaantumisia, joiden seurauksena urheilija tulee työkyvyttömäksi. Suomessa eniten ammattimaistunut ja kaupallistunut urheilulaji on jääkiekko, joten tutkin urheilijan tapaturvaturvaa jääkiekkoilijan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, että onko urheilijan tapaturmaturvajärjestelmän tarjoaman ansioturvan taso riittävä jääkiekkoilijalle. Vertaan tutkimuksessa jääkiekkoilijan ansioturvaa työntekijän vastaavaan, ja selvitän, millaisen ansioturvan lainsäätäjä on pyrkinyt erityislainsäädännöllä urheilijoille takaamaan. Jääkiekkoilijat ovat tällä hetkellä monessa tilanteessa erityislain nojalla huonommassa asemassa muihin työntekijöihin verrattuna tapaturmaturva-asioissa. Tässä tutkielmassa tehdyn selvityksen perusteella jääkiekkoilijan ansioturva toteutuu erillisessä tapaturmaturvajärjestelmässä vain kohtuullisesti. Erillislainsäädännön vuoksi urheilijat saavuttavat tapaturman sattuessa oikeuden oman ansiotasonsa pysymiseen heikommin kuin muut työntekijät. Urheilijat saavat vain sen turvan, jonka lainsäätäjä on omilla perusteluillaan heille halunnut antaa.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Iter Community: Prototyping an Environment for Social Knowledge Creation and Communication

This article focuses on the features and challenges of Iter Community (IC), a new collaborative research environment which aims to aid social knowledge creation for the communities that have formed around Iter’s discovery tools and publication platforms. The underlying vision of IC as a flexible environment for communication, exchange, and collaboration is explained via the history and conceptual framework of IC, preliminary details concerning its infrastructure and features, and a brief examination of the Social Edition of the Devonshire Manuscript as an IC pilot project