Hepatiitti C -virusinfektioiden seuranta Suomessa vuosina 1995-2013

Hepatiitti C on yleisin Suomessa esiintyvistä hepatiiteista, ja se saadaan useimmiten suonensisisäisten huumeiden käytön seurauksena. Tartunta saadaan usein nuorena, infektio jää valtaosalla krooniseksi ja altistaa kantajansa vuosikymmenien kuluessa erilaisille maksasairauksille. Hepatiitti C -tartunnan saaneita voidaan kuitenkin hoitaa lääkkeillä ja suurin osa hoidetuista paranee. Tämä raportti on ensimmäinen kokonaisvaltainen selvitys hepatiitti C -virusinfektioista Suomessa. Siihen on koottu tietoa tartuntatautirekisterin hepatiitti C -tapauksista. Lisäksi esitetään arvioita hepatiitti C -tartuntojen esiintyvyydestä eri väestöryhmissä ja käsitellään hoitoa ja ennaltaehkäisyä. Raportti on tarkoitettu hepatiitti C -potilaita hoitaville, tartuntojen ehkäisytyötä tekeville ja muille asiasta kiinnostuneille

Restaurering av vattenleder i Lappfjärds ås nedre lopp: Slutrapport : Resultat från den obligatoriska kontrollen av fiskbestånden och fisket

Kristiinankaupungin kaupunki sai ympäristölupaviraston luvan Lapväärtinjoen alaosan kunnostukseen väyliä ruoppaamalla. Ruoppauk-set aloitettiin talvella 2011–2012 ja niitä jatkettiin seuraavana talvena. Ensimmäisenä talvena ruopattiin noin 18 100 m3 ja toisena 25 200 m3. Lupapäätöksessä luvanhaltija määrättiin tarkkailemaan hankkeen vaikutuksia veden laatuun, suojeltuihin Natura 2000 – luon-nonarvoihin, kalakantoihin, kalojen kutualueisiin ja kalastukseen valvovien viranomaisten hyväksymällä tavalla. Tässä loppuraportissa esitetään kaikki kalaston ja kalastuksen tarkkailujen tulokset. Hankkeen toteuttamisen vaikutuksia meritaimenen ja vaellussiian nousuun seurattiin rysäpyynnin avulla syksyisin ja keväisin syksystä 2011 alkaen syksyyn 2014 asti. Rysällä saatiin taimenia eniten syksyllä 2013, kun taas siikoja saatiin eniten syksyllä 2012. Vain osa nousevista taimenista ui rysään, sillä syksyllä 2014 rysällä saatiin kymmenen taimenta, kun samaan aikaan noin 9 km päässä ylävir-ralla sijaitsevan Peruskosken Vaki-kalalaskurin kautta nousi lähes 70 lohikalaa eli ilmeisesti taimenta. Taimenen käyttämiä vaellusreittejä selvitettiin telemetrian avulla hankkeen valmistumisen jälkeen keväällä 2014. Lähettimillä varuste-tuista viidestä taimenesta neljä nousi jokeen. Kolme taimenista nousi ylävirtaan pääväylää pitkin ja yhden nousureitti jäi epäselväksi. Nahkiaisen toukkakartoitusten tavoitteena oli selvittää ennen ruoppauksia, poistetaanko ruoppauksilla toukka-alueita. Nahkiaistoukkia löydettiin hankealueen yläpuolelta ja ylä- ja keskiosalta kesällä 2011. Nahkiaisten pyyntiolosuhteiden muuttumista ja pyynnin tehok-kuutta seurattiin saaliskirjanpidon avulla yhteistyössä alueen nahkiaisrysäpyytäjien kanssa. Nahkiaissaaliit olivat pienet etenkin vuonna 2014. Tutkimusalueen virkistys- ja vapaa-ajan kalastusta selvitettiin lähettämällä tiedustelu ruoppausalueen rantojen maan- ja kiinteistön-omistajille ja mökin pitkään vuokranneille. Vastanneet ruokakunnat olivat saaneet kalaa vuonna 2011 yhteensä noin 3200 kg ja vuonna 2014 noin 2800 kg. Runsaimmin saatiin haukea, särkeä, ahventa, säynettä ja lahnaa, joista kertyi 88 % kokonaissaaliin massasta mo-lempina vuosina

Lapväärtinjoen alaosan väylien kunnostushankkeen loppuraportti : Kalaston ja kalastuksen velvoitetarkkailutulokset

Staden Kristinestad fick tillstånd av miljötillståndsverket att restaurera Lappfjärds ås nedre lopp genom att muddra vattenlederna. Muddringarna inleddes vintern 2011–2012 och de fortsatte följande vinter. Under den första vintern muddrades 18 100 m3tfm och under den andra 25 200 m3tfm. I tillståndsbeslutet för projektet ålades tillståndshavaren kontrollera projektets konsekvenser för vattenkvaliteten, de skyddade Natura 2000-naturvärdena, fiskbestånden, fiskens lekområden och fisket på ett sätt som godkänns av tillsynsmyndigheterna. I den här slutrapporten presenteras alla resultat av observationerna av fiskbeståndet och fisket. Effekterna av genomförandet av projektet på havsöringens och vandringssikens vandringsbeteende följdes med hjälp av fiske med storryssja på höstarna och vårarna från hösten 2011 till hösten 2014. Flest öringar fångades med ryssja hösten 2013, medan flest sikar fångades hösten 2012. Endast en del av de vandrande öringarna simmade in i ryssjan. Hösten 2014 fångades tio öringar med ryssjan, samtidigt som nästan 70 laxfiskar, dvs. uppenbarligen öringar, vandrade upp i ån vid Vaki-fiskräknaren i Perus fors cirka 9 km uppströms. De vandringsrutter som öringen använder utreddes med hjälp av telemetri våren 2014, efter slutförandet av projektet. Av de fem öringar som utrustats med sändare vandrade fyra upp i ån. Tre av öringarna vandrade uppströms längs huvudleden och vandringsrutten för en av öringarna förblev oklar. Målet med kartläggningen av nejonögslarver var att före muddringsarbetena utreda om larvområden försvinner som en följd av muddringarna. Sommaren 2011 hittades nejonögslarver ovanför projektområdet samt i områdets övre och mittersta del. Förändringarna i fiskeförhållandena för nejonöga och fiskets effektivitet följdes med hjälp av fångstbokföring i samarbete med de regionala fiskarna som fiskar nejonöga med ryssja. Nejonögsfångsterna var små i synnerhet 2014. Rekreations- och fritidsfisket i undersökningsområdet utreddes genom att skicka en förfrågan till mark- och fastighetsägarna samt långvariga hyresgäster längs stränderna i muddringsområdet. De hushåll som besvarade förfrågan hade år 2011 fått sammanlagt cirka 3 200 kg fisk och år 2014 cirka 2 800 kg. Mest fångades gädda, mört, abborre, id och braxen. Dessa fiskar stod för 88 procent av totalfångstens massa båda åren

Did the east belong to the SS? : the realism of the SS demographic reorganization policy in the light of the germanization operation of SS- and Polizeiführer Odilo Globocnik

The research goal of this study is to ascertain whether the SS would have been able to carry out large-scale National Socialist demographic reorganization projects after the Second World War if Germany had won the war. The objective of the National Socialists was to Germanise large areas of eastern Europe by removing the local non-German inhabitants and replacing them with so-called Germanic populations. The fate of those non-German people was to be slavery or extermination. The SS was the most influential of the National Socialist organisations that were interested in demographic reorganisation. The SS included organs suitable for both planning and implementing the National Socialist demographic reorganisation policies in practice, but its operations were hampered by several difficulties. Despite these, the SS wished to carry out demographic reorganisation projects even in almost totally non-German areas while the war was still under way. As an example of this, I use the Germanisation project of SS- und Polizeiführer Odilo Globocnik, which was carried out in Distrikt Lublin in Poland in 1942 and 1943. Globocnik's operation was strongly supported by Reichsfiihrer-SS Heinrich Himmler, who was personally interested in it and visited Lublin several times. Globocnik's Germanisation operation was carried out in two phases. The first part of the operation was effected during the last months of 1942 and the second part in the summer of 1943. The enormous problems encountered by Globocnik's Germanisation project indicate that the SS might not have been able to carry out large demographic reorganisation projects after the war

Projektet för restaurering av dammområdet i Villamo i Storå : Rapport om den obligatoriska kontrollen

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi 3.2.2017 päätöksellään luvan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle Lapväärtin-Isojoen jokiuoman ja patoalueen kunnostamiseen Villamossa Isojoen kunnassa. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan hankkeen töidenaikaisia vaikutuksia vedenkorkeuksiin ja veden laatuun oli tarkkailtava ja kalatien toimivuutta seurattava. Tässä raportissa esitetään velvoitetarkkailun tulokset. Hankkeen vesistötyöt aloitettiin rakentamalla alueen yläpuolelle työpato elokuussa 2017. Vanha silta ja vanhoja betonikanavan rakenteita purettiin kuivatyönä elo- ja syyskuussa 2017. Työpadon suojassa uusien betonirakenteiden ja pohjapatojen teko aloitettiin syksyllä 2017, mutta työt jouduttiin keskeyttämään talveksi suuren virtaaman takia. Kalatien betonitöitä jatkettiin toukokuussa 2018 työpadon suojassa. Betonirakenteiden ja sillan valmistuttua vesi laskettiin valmiiseen kalatiehen syksyllä 2018. Hankkeen vaikutusta Villamon padon yläpuolisiin vedenkorkeuksiin tarkkailtiin jatkuvatoimisella vedenkorkeuden mittauksella. Villamon patoalueen yläpuolisen suvannon keskivesipinta on laskenut vajaa 30 cm niin, kuin hankkeessa suunniteltiinkin. Patotyöt ja padon yläpuolisen suvannon ruoppaustyöt pystyttiin tekemään kuivatyönä työpadon ja vähäisen virtaaman ansiosta. Vesi samentui ja myös kiintoaine- ja fosforipitoisuudet kasvoivat, kun työpatoa purettiin ja vesi laskettiin vastavalmistuneen kalatien kautta. Vedenlaatuvaikutukset jäivät lyhytkestoisiksi, sillä kalatien vesittämisen jälkeisenä päivänä samentumaa ei enää pystynyt havaitse-maan silmämääräisesti. Kalatien valmistumisen jälkeen avovesikaudella 2019 kalatien yläpuolelle sijoitetun kalalaskurin läpi ylävirtaan ui yhteensä 177 kalayksilöä, joista vähintään 73 yksilöä oli yli 60 cm pituista taimenta. Syksyllä virtaaman kasvaessa erityisesti taimenten lukumäärät kalalaskurissa kasvoivat selvästi. Merestä nousseet taimenet pääsevät kalatien kautta kudulle joen latva-alueille, jossa on kymmeniä kilometrejä lisääntymiseen sopivaa aluetta. Kalatien alapuolelle kunnostetun koskiosuuden sähkökalastussaaliista valtaosa oli taimenta sekä lukumääräisesti että biomassana. Lisäksi alueella oli kivennuoliaista, harjusta, madetta, kivisimppua ja pikkunahkiaista