Projektet för restaurering av dammområdet i Villamo i Storå : Rapport om den obligatoriska kontrollen

Abstract

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto antoi 3.2.2017 päätöksellään luvan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle Lapväärtin-Isojoen jokiuoman ja patoalueen kunnostamiseen Villamossa Isojoen kunnassa. Aluehallintoviraston päätöksen mukaan hankkeen töidenaikaisia vaikutuksia vedenkorkeuksiin ja veden laatuun oli tarkkailtava ja kalatien toimivuutta seurattava. Tässä raportissa esitetään velvoitetarkkailun tulokset. Hankkeen vesistötyöt aloitettiin rakentamalla alueen yläpuolelle työpato elokuussa 2017. Vanha silta ja vanhoja betonikanavan rakenteita purettiin kuivatyönä elo- ja syyskuussa 2017. Työpadon suojassa uusien betonirakenteiden ja pohjapatojen teko aloitettiin syksyllä 2017, mutta työt jouduttiin keskeyttämään talveksi suuren virtaaman takia. Kalatien betonitöitä jatkettiin toukokuussa 2018 työpadon suojassa. Betonirakenteiden ja sillan valmistuttua vesi laskettiin valmiiseen kalatiehen syksyllä 2018. Hankkeen vaikutusta Villamon padon yläpuolisiin vedenkorkeuksiin tarkkailtiin jatkuvatoimisella vedenkorkeuden mittauksella. Villamon patoalueen yläpuolisen suvannon keskivesipinta on laskenut vajaa 30 cm niin, kuin hankkeessa suunniteltiinkin. Patotyöt ja padon yläpuolisen suvannon ruoppaustyöt pystyttiin tekemään kuivatyönä työpadon ja vähäisen virtaaman ansiosta. Vesi samentui ja myös kiintoaine- ja fosforipitoisuudet kasvoivat, kun työpatoa purettiin ja vesi laskettiin vastavalmistuneen kalatien kautta. Vedenlaatuvaikutukset jäivät lyhytkestoisiksi, sillä kalatien vesittämisen jälkeisenä päivänä samentumaa ei enää pystynyt havaitse-maan silmämääräisesti. Kalatien valmistumisen jälkeen avovesikaudella 2019 kalatien yläpuolelle sijoitetun kalalaskurin läpi ylävirtaan ui yhteensä 177 kalayksilöä, joista vähintään 73 yksilöä oli yli 60 cm pituista taimenta. Syksyllä virtaaman kasvaessa erityisesti taimenten lukumäärät kalalaskurissa kasvoivat selvästi. Merestä nousseet taimenet pääsevät kalatien kautta kudulle joen latva-alueille, jossa on kymmeniä kilometrejä lisääntymiseen sopivaa aluetta. Kalatien alapuolelle kunnostetun koskiosuuden sähkökalastussaaliista valtaosa oli taimenta sekä lukumääräisesti että biomassana. Lisäksi alueella oli kivennuoliaista, harjusta, madetta, kivisimppua ja pikkunahkiaista