Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995-2015 - ESPAD -tutkimuksen tulokset

Kuinka yleistä nuorten humalajuominen on Suomessa? Onko nuorten raittius lisääntynyt? Onko nuorten huumeiden käytössä tapahtunut muutoksia? Mitä huumeita nuoret käyttävät? Vastauksia näihin kysymyksiin on koottu tähän raporttiin, jossa tarkastellaan 15 16-vuotiaiden suomalaisten nuorten tupakan, alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käytön trendejä, päihteiden käytön aloitusikää, sekakäyttöä sekä uusien päihteiden, kuten sähkötupakan ja muuntohuumeiden, käytön yleisyyttä. Raportissa käsitellään myös rahapelaamisen yleisyyttä. Raportti perustuu vuosina 1995, 1999, 2003, 2007, 2011 ja 2015 kerättyihin eurooppalaisen ESPAD-tutkimuksen (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs) Suomen aineistoihin. Laaja taulukkoraportti sisältää paljon yksityiskohtaista tietoa nuorten tupakoinnista, alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käytöstä sekä rahapelaamisesta

Nuorten päihteiden käyttö Suomessa 1995-2011 - Espad-tutkimuksen tulokset

Kuinka yleistä nuorten humalajuominen on Suomessa? Entä mistä alaikäiset hankkivat alkoholijuomansa? Millaisia muutoksia on tapahtunut nuorten huumeiden käytössä? Ovatko nuorten päihdeasenteet muuttuneet? Vastauksia muun muassa näihin kysymyksiin on koottu tähän Espad projektin (European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs) Suomen tuloksia käsittelevään taulukkoraporttiin. Raportissa tarkastellaan tupakan, alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käytön trendejä, päihteiden käytön aloitusikää, alkoholin hankintatapoja, päihteisiin liittyviä arvioituja riskejä sekä päihteiden käytön yleisyyttä ja muutoksia. Aineistoina käytetään vuosina 1995, 1999, 2003, 2007 ja 2011 kerättyjä eurooppalaisen Espad -projektin Suomen aineistoja. Raporttiin liittyvät taulukot sisältävät paljon yksityiskohtaista tietoa 15 16 vuotiaiden suomalaisten nuorten tupakoinnista sekä alkoholin, huumeiden ja muiden päihteiden käytöstä

Merituulivoiman edistäminen

Tuulivoimalla on merkittävä rooli Suomen tavoitteessa saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Suomen merialueilla on tunnistettu valtavasti potentiaalia tuottaa puhdasta sähköä ja hankekehittäjien kiinnostus Suomen merialueita kohtaan on kasvanut merkittävästi niin aluevesillä kuin talousvyöhykkeelläkin. Selvityksen tavoitteena on esitellä keinoja edistää merituulivoiman markkinaehtoista kehitystä Suomessa kustannustehokkaalla ja kestävällä tavalla. Selvityksen kohteena ovat merituulivoimahankkeiden sijoittelu erityisesti talousvyöhykkeellä, hankkeiden vaikutukset muuhun toimintaan merellä, hankkeiden keskinäiset vaikutukset sekä vaihtoehdot merialueella sijaitseville sähkön hinta-alueille. Yksi selkeä havainto selvityksessä on olemassa olevan tiedon puute Suomen talousvyöhykkeellä. Merellisen tiedon kartuttaminen Suomen talousvyöhykkeellä yhteistyössä viranomaisten ja hanketoimijoiden kanssa on tärkeää merialuesuunnittelun ja vaikutusarvioinnin mahdollistamiseksi, jotta merituulivoiman yhteensovittaminen onnistuu ympäristön ja muiden merellisten toimintojen kanssa. Hankkeen tuloksia hyödynnetään merituulivoimahankkeiden sijoittelua koskevassa arvioinnissa talousvyöhykkeellä sekä taustamateriaalina tukemaan merialuesuunnittelun päivitystyötä ja asiaan liittyvää lainsäädäntötyötä. Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin. Julkaisu on päivitetty 15.3.2024, s. 19, 200, 201, 206, 224.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Avancerad klinisk geriatrisk sjuksköterska inom vård av äldre- ur äldres synvinkel

Syftet med studien är att synliggöra behovet av avancerad klinisk geriatrisk sjuksköterska inom vård av äldre- ur äldres synvinkel och utveckla en arbetsmodell för detta inom primärvården. Frågeställningen för studien är: Hur kan en avancerad klinisk sjuksköterska användas inom vård av äldre? Vilka arbetsuppgifter kan en avancerad klinisk geriatrisk sjuksköterska ha? Studien är en kvalitativ semistrukturerad intervjustudie. Deltagarna i studien är äldre representanter från Sverige, Norge, Danmark och Färöarna. Data analyserades med innehållsanalys. Utifrån studiens resultat och tidigare forskning arbetades en arbetsmodell fram till primärvården. Resultatet visar att det finns behov av en sjuksköterska med högre kompetens som specialiserar sig inom geriatrik. Den avancerade kliniska sjuksköterskans kompetens behövas i det kliniska praxis, i förebyggande arbete inom vård av äldre, utbildning och handledning av patienter, anhöriga och personal samt i förbättringsarbete. Avancerad klinisk sjuksköterska behövs både i öppen- och slutenvård och ska arbeta i team med olika yrkeskategorier. Den avancerade kliniska sjuksköterska ska vara lätt tillgänglig, ha tid och goda egenskaper som sjuksköterska.The aim of this study is to highlight the need for advanced clinical geriatric nurse in the care of the elderly from the elderly point of view and develop a working model for primary care. The research question for this study is: How can an advanced clinical nurse used in the care of the elderly? What tasks can an advanced clinical geriatric nurse have? The study is a qualitative semi-structured interview. Study participants are older representatives from Sweden, Norway, Denmark and the Faroe Islands. Data were analyzed by content analysis. Based on the results and previous research processed a working model to primary health care. The results show that there is need of a nurse with higher skills specializing in geriatrics. The advanced clinical nurse skills needed in the clinical practice of preventive work in elderly care, training and supervision of patients, relatives and staff, as well as in the improvement efforts. Advanced Clinical Nurse is needed in both outpatient and inpatient care and will work in teams with different professions. The advanced clinical nurse should be easily accessible, have time and good properties as a nurse

Liikkuva lapsi: lapsen interaktion ohjaaminen liikkeentunnistuspelissä

At present there are no widely established conventions in children’s interactive stories and games for using movements to control the characters and interact with a story. Therefore, the designer needs to pay particular attention when planning, writing and implementing instructions for a child. In this master’s thesis the focus is on researching and designing a user interface instructions, including help and tutorial elements, for facilitating the child’s playing experience. Kinetic Kid means a child moving a lot. I showcase how children can control a storybook application called the Sharp-Eyed Little Red Riding Hood with their own body movements. The child can become the character of the story and help solving tasks using a gesture ‘to look forward’. The animated and interactive story is 15-minute-long played using the Kinect motion sensor. The literature analysis consists of two parts: children’s abilities and motion games. The first part discusses Child-Computer Interaction, developmental stages and intrinsic properties of a child. The second part focusing on motion games includes a short analysis of user interface conventions in Microsoft Kinect games. In addition it explores the influence of motion games on the future development of motion-based applications. I also conducted interviews with kindergarten teachers to gather their professional opinions on how to instruct children to move and follow guidelines. I used their answers and observations to improve the user interface and develop the game further.Liikeentunnistussensorien käytöstä lasten interaktiivisissa saduissa ja peleissä ei yleisesti tunnettuja käytäntöjä ole juuri olemassa. Siksi suunnittelijan pitää kiinnittää erityistä huomiota suunnitellessaan, kirjoittaessaan ja toteuttaessaan ohjeistusta lapselle. Tässä maisterin opinnäytteessä keskitytään tutkimaan ja suunnittelemaan käyttöliittymäohjeistuksia lapsen pelikokemuksen helpottamiseksi. Työn nimi viittaa paljon liikkuviin lapsiin. Näytän kuinka lapset voivat omalla kehonliikkeellään ohjata interaktiivista Tarkkasilmäinen Punahilkka -satua. Lapsi voi astua sadun päähenkilön saappaisiin ja auttaa tätä suoriutumaan tehtävistä tähyily-toiminnolla. Animoitu ja interaktiivinen tarina on 15 minuutin mittainen ja sen pelaamiseen käytetään Kinect-liikkeentunnistussensoria. Työn kirjallisuusanalyysi koostuu kahdesta osasta: lasten ominaisuuksista ja liikkeeseen perustuvista digitaalisista peleistä. Ensimmäisessä osassa käydään läpi lapsen ja tietokoneen vuorovaikutusta, kehityspsykologiaa ja lapsen sisäisiä ominaisuuksia. Toinen osa keskittyy liikkeillä ohjattaviin peleihin, sisältäen myös analyysin käyttöliittymien lainalaisuuksista Microsoftin Kinect-peleissä. Sen lisäksi käsitellään liikkeellä ohjattavien pelien vaikutusta tulevaisuuden liiketunnistukseen perustuvissa aplikaatioissa. Mukana on myös lastentarhanopettajien kanssa tekemäni haastattelu, jossa kysyin heidän ammatillisia näkemyksiään siitä, kuinka lasta ohjataan liikkumaan ja seuraamaan ohjeita. Käytin heidän huomioitaan ja vastauksiaan Punahilkka-projektin käyttöliittymän suunnitteluun ja parantamiseen