Developing plan for Asemapuisto area of Nurmes

Diplomityö käsittelee Nurmeksen Asemapuiston alueen täydennysrakentamista ja kehittämistä asumisen ja työskentelyn yhdistäväksi alueeksi. Työn pohjana on suunnitelma, joka tehtiin Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy:n VALUE-projektin toimeksiantona ja osana Moderni puukaupunki-hanketta. Suunnittelun tavoitteena oli edistää Nurmeksen elinkeinojen uudistumista maankäytön ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Strategisena ideana ja konkreettisena tavoitteena on rakentaa Asemapuiston alueelle yrityspuisto ja -yhteisö tietotyöläisille ja vapaiden ammattien harjoittajille sekä erityisesti etätyöntekijöille. Suunnittelualue sijaitsee Nurmeksen Vanhan Kauppalan eteläosassa, Pielisen tuntumassa. Alue rajautuu Puu-Nurmeksen hyvin säilyneeseen puukaupunkikokonaisuuteen. Suunnittelualueen sydän on sen läpi kulkeva rautatie ja Asemapuistoksi nimetty asema-alue, jossa sijaitsee useita suojeltuja rakennuksia. Täydennysrakentaminen on sovitettava huolellisesti kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Diplomityön tavoite on löytää keinoja kääntää Nurmeksen taantuminen nousuun yhdyskuntasuunnittelun avulla. Työn tavoitteena on myös herättää keskustelua Vanhan Kauppalan tyyppisestä alueesta kiinnostuneista asukkaista ja heidän tarpeistaan ja vaatimuksistaan elinympäristön osalta. Diplomityö jakautuu kolmeen osaan: lähtökohtien kartoittamiseen, analyysiin sekä suunnitelmaan. Lähtökohdissa käsitellään suunnittelun lähtökohtia ja olosuhteita sekä Nurmeksen että yleensä vastaavien syrjäseutujen kannalta. Luvussa käydään läpi suunnittelualueen erityispiirteet, keskittyen erityisesti rakennusten ja rautatien historiaan. Siinä käsitellään myös yleisesti syrjäseutujen tulevaisuudennäkymiä ja etätyötä osana niitä. Analyysissa kartoitetaan alueen miljöön vahvuuksia. Luvussa analysoidaan suunnittelualueen rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön piirteitä. Analyysiosassa etsitään myös erilaisia Asemapuistoon muuton motiiveja ja niiden pohjalta johdetaan asukasprofiileja. Suunnitelmaosassa esitellään koko alueen suunnitelma tärkeimpine teemoineen ja osa-alueiden tarkennukset. Tärkein syventymiskohta on Raatihuoneenkadun yhteisöasuinalue. Muita tarkennuksia ovat torin ja matkakeskuksen kokonaisuus, Asemapuiston etätyökeskus ja Mikonniemen virkistysalue. /Kir1

Käännetyt ja alkuperäiset tiedonlähteet oikeudellisten tekstien kääntämisessä. Tarkastelussa patenttilainsäädäntö.

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka suomesta englanniksi käännetty säädösteksti ja alun perin englanniksi laadittu säädösteksti toimivat oikeudellisten tekstien kääntäjän lähteinä, millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja niissä on sekä mitä kääntäjän täytyy ottaa huomioon käyttäessään niitä oikeudellisten tekstien käännösten lähteinä. Kysymyksiin haettiin vastauksia analysoimalla aineistoa, joka koostui Suomen Patenttilain (550/1967) englanninkielisestä säädöskäännöksestä nimeltä Patents Act ja Englannin patenttilainsäädäntöä käsittelevästä säädöstekstistä Patents Act 1977. Tutkimuksen aihetta pohjustettiin esittelemällä oikeuskielen ja oikeudellisten tekstien erityispiirteitä sekä tarkastelemalla erityisesti suomen ja englannin oikeuskielten ominaispiirteitä sekä kielten taustalla olevia oikeusjärjestyksiä. Myös oikeudellisen kääntämiseen liittyviä ongelmia sekä oikeudellisten tekstien kääntäjien käytössä olevia lähteitä tuotiin esille. Aineiston analyysissä keskityttiin vertailemaan aineistosta esiin nousseita eroja ja yhtäläisyyksiä termistön, virkerakenteen ja muiden kielellisten piirteiden osalta. Termistön ja muiden kielellisten piirteiden vaihtelua selvitettiin vertailemalla säädöskäännöstä ja alun perin englanniksi tuotettua säädöstä, ja virkerakennetta tutkittiin analysoimalla tekstien virkkeiden pituutta ja jäsentelytapaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että aineistossa oli sekä yhtenevää, synonyymistä että polyseemistä termistöä. Aineistossa havaittiin myös rakenteellisia eroja virkkeiden pituuksissa. Muiden kielellisten piirteiden osalta huomattiin, että kääntäjän kannattaisi kiinnittää lähteitä käyttäessään huomiota amerikanenglannin ja brittienglannin eroihin, latinankielisten ilmausten käyttöön sekä sukupuolineutraalin kielen käyttöön. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että molemmissa tutkituissa tiedonlähteissä oli rajoituksia ja vahvuuksia, ja sen vuoksi oikeudellisten tekstien kääntäjän olisi paras käyttää niitä harkiten ja tilanteen mukaan vaihdellen. Asiasanat: kääntäminen, oikeuskieli, tiedonlähteet, patenttilainsäädänt

Developing plan for Asemapuisto area of Nurmes

Diplomityö käsittelee Nurmeksen Asemapuiston alueen täydennysrakentamista ja kehittämistä asumisen ja työskentelyn yhdistäväksi alueeksi. Työn pohjana on suunnitelma, joka tehtiin Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy:n VALUE-projektin toimeksiantona ja osana Moderni puukaupunki-hanketta. Suunnittelun tavoitteena oli edistää Nurmeksen elinkeinojen uudistumista maankäytön ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Strategisena ideana ja konkreettisena tavoitteena on rakentaa Asemapuiston alueelle yrityspuisto ja -yhteisö tietotyöläisille ja vapaiden ammattien harjoittajille sekä erityisesti etätyöntekijöille. Suunnittelualue sijaitsee Nurmeksen Vanhan Kauppalan eteläosassa, Pielisen tuntumassa. Alue rajautuu Puu-Nurmeksen hyvin säilyneeseen puukaupunkikokonaisuuteen. Suunnittelualueen sydän on sen läpi kulkeva rautatie ja Asemapuistoksi nimetty asema-alue, jossa sijaitsee useita suojeltuja rakennuksia. Täydennysrakentaminen on sovitettava huolellisesti kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Diplomityön tavoite on löytää keinoja kääntää Nurmeksen taantuminen nousuun yhdyskuntasuunnittelun avulla. Työn tavoitteena on myös herättää keskustelua Vanhan Kauppalan tyyppisestä alueesta kiinnostuneista asukkaista ja heidän tarpeistaan ja vaatimuksistaan elinympäristön osalta. Diplomityö jakautuu kolmeen osaan: lähtökohtien kartoittamiseen, analyysiin sekä suunnitelmaan. Lähtökohdissa käsitellään suunnittelun lähtökohtia ja olosuhteita sekä Nurmeksen että yleensä vastaavien syrjäseutujen kannalta. Luvussa käydään läpi suunnittelualueen erityispiirteet, keskittyen erityisesti rakennusten ja rautatien historiaan. Siinä käsitellään myös yleisesti syrjäseutujen tulevaisuudennäkymiä ja etätyötä osana niitä. Analyysissa kartoitetaan alueen miljöön vahvuuksia. Luvussa analysoidaan suunnittelualueen rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön piirteitä. Analyysiosassa etsitään myös erilaisia Asemapuistoon muuton motiiveja ja niiden pohjalta johdetaan asukasprofiileja. Suunnitelmaosassa esitellään koko alueen suunnitelma tärkeimpine teemoineen ja osa-alueiden tarkennukset. Tärkein syventymiskohta on Raatihuoneenkadun yhteisöasuinalue. Muita tarkennuksia ovat torin ja matkakeskuksen kokonaisuus, Asemapuiston etätyökeskus ja Mikonniemen virkistysalue. /Kir1

Street space in a compact urban structure – case Vihdinbulevardi residential area

Diplomityö käsittelee pihakatualueen tilankäyttöä maisema-arkkitehtuurin näkökulmasta. Työn tarkoituksena on ollut löytää tapoja suunnitella toiminnallisesti sekoittunut katutila tiiviissä kaupunkirakenteessa viihtyisäksi ja toimivaksi. Työn tavoitteena on ollut löytää Suomen olosuhteisiin sopivia esimerkkejä katutilan toimintojen yhteensovittamisesta ja niiden pohjalta suunnitella tulevan Vihdinbulevardin ympäristöön uudenlainen pihakatujen tilasarja tehtyjen suunnitteluperiaatteiden mukaisesti. Työn lähtökohta laajemmin on kaupungistuminen ja urbaanin ympäristön kehittämistarve, suppeammin Helsingin kaupunkirakenteen tiivistämistavoitteet. Yleiskaavan myötä uusien alueiden tehokkuustavoitteet ovat Helsingissä korkealla, mutta tilaa on niukasti, joten katualueet muodostavat tulevilla alueilla merkittävän osan julkisesta tilasta. Tiiviisti rakennetuilla alueilla katutilat ovat merkittävin julkinen ulkotila ja niitä tulisi suunnitella sen mukaisesti. Työ jakautuu kahteen pääosaan: esimerkki- ja lähtötieto-osuuteen sekä suunnitelmaosuuteen. Työn alkuosassa on tarkasteltu esimerkkikohteiden avulla katutilan erilaisia toiminnallisia ja tilallisia mahdollisuuksia. Alkuosassa on tehty katsaus katutilan suunnitteluohjeisiin Suomessa ja ulkomailla ja arvioitu, miten ne vastaavat toiminnallisesti monipuolisen kadun suunnittelutarpeisiin. Työn suunnitelmaosuudessa on visio ja yleissuunnitelma aukio- ja katutiloista tulevaan Vihdinbule-vardin kaupunginosaan Haagan liikenneympyrän ja Turun-radan välissä. Aukio- ja katuosuudet muodostavat jatkumon, jonka tärkeimmiksi seikoiksi on nostettu elämyksellisyys, kävelijän priorisointi, kadun suunnittelu myös viivähdyspaikkana, ympärivuotinen käytettävyys ja monipuoliset istutukset. Varsinaisia viheralueita on vähän ja ne kytketään yhteen paitsi viheryhteyksillä, myös osin katuyhteyksillä. Ajoneuvoliikenne keskittyy bulevardille, mikä jättää kaupunginosan sisäiset kadut kävelijöille ja pyöräilijöille. Työn johtopäätös on, että katutila on suunniteltavissa elämykselliseksi julkiseksi ulkotilaksi erilaiset toiminta- ja tilatarpeet huomioiden. Kuitenkin erityisesti liikenne- ja maisemasuunnittelun rajapinnat, kuten kadun ja rakennusten suhde, jäävät helposti ei-kenenkään alueeksi. Suunnitteluohjeissa kokonaisvaltainen näkemys kadun teknisistä ja elämyksellisistä puolista ei aina toteudu. Maankäyttöluonnoksessa asuinalueen sisäiselle pääkadulle on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita, joiden toteuttamiseksi katutilaa tulisi tarkastella liikenne- ja yhdyskuntateknisen mitoituksen lisäksi kokonaisvaltaisesti alueen keskeisenä julkisena ulkotilana.This thesis studies the use of living street space from the perspective of landscape architecture. The purpose of this work is to find ways to design a cozy and practical street space with mixed functions in a compact urban structure. The aim is to provide examples for coordinating street space functions that are suitable for Finnish conditions, and to design a new kind of series of residential living streets for the future Vihdinbulevardi environment following the existing design principles. The framework of the thesis is the trend of urbanization and the development need for an urban environment, specifically the objective to create a more compact city structure in Helsinki. The Helsinki city plan has high ambitions for the efficiency of new areas, but space is scarce, which means that street areas will form a significant part of public spaces in new areas. In densely built areas, street spaces are the most important public spaces and should be designed accordingly. The thesis is divided into two main parts. The first part consists of examples and the background of the study and the second part presents the plan. The first part of the thesis examines various functional and spatial possibilities of street space with the help of example designs. It also includes an overview of the various street design guidelines both in Finland and abroad, and discusses how they respond to the design needs of a functionally diverse street. The latter part of the thesis includes visionary and general plans of the street spaces for the Vihdinbulevardi district between the Haaga roundabout and the Turku track. The squares and streets form a continuum. The key elements of the plan are a vibrant experience, prioritization of the pedestrian, the street as a place to pause, year-round usability and versatile plantings. There are only few green areas and they are connected not only by green connections, but also partly by street connections. Vehicle traffic focuses on the boulevard, leaving the street network inside the residential area for pedestrians and cyclists. The conclusion of the thesis is that the street space can be designed into an exciting public space taking into account the different functional and spatial needs. However, especially the interfaces of traffic and landscape design, such as the relationship between the street and the buildings, easily fall into no-man's land. Design guidelines do not always feature a holistic view of the technical and experiential aspects of the street. The Vihdinbulevardi land use plan sets ambitious goals for the main street in the residential area. To apply them in practice, the street space should be studied as a central public space with a holistic approach rather than just designing the technical aspects