Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma – Kajaanin Paltaniemi

Paltaniemen maisemallisesti arvokas kylä sijaitsee Oulujärven rannalla, tasalakisen rantatörmän päällä. Alueella on pitkä asutus- ja maataloushistoria. Tällä hetkellä Paltaniemellä tuotetaan maitoa, viljaa ja heinää. Myös hevosia on kylässä parisenkymmentä. Alueelta kartoitettiin kesällä 2006 maatalousympäristössä olevia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Perinteisten niitty- ja laidunalueiden lisäksi kartoitettiin myös pienialaisempia kohteita, kuten erilaisia reunavyöhykkeitä ja saarekkeita. Alueelta rajattiin yhteensä 43 kohdetta, joille annettiin hoitosuositukset. Lisäksi kerrotaan yleisemminmaatalousympäristössä olevien elinympäristöjen hoidosta. Aikaisemmin yleinen luonnonlaidunten käyttö on loppunut Paltaniemellä lähes kokonaan. Tällä hetkellä käytössä on yksi rantalaidun. Kartoituksessa löytyi 10 kpl käytöstä poistuneita eriasteisesti umpeenkasvaneita perinnebiotooppeja. Nämä kohteet ovat edelleen käyttö- / kunnostuskelpoisia. Muista kohteista pintaalaltaan suurin ryhmä olivat rantatasanteella ja –törmällä olevat alueet (yhteensä 25,29 ha). Näiden kohteiden laidunnus lisäisi myös ranta-alueiden linnustollista merkitystä. Erilaisia pellon reunavyöhykkeitä löytyi yhteensä 11 kpl. Kaikkien kohteiden yhteispinta-ala on noin 50 hehtaaria. Ahonoidanlukko oli ainoa kohteilla tavattava uhanalainen kasvilaji. Perinnebiotoopeilla huomionarvoisista kasvilajeista yleisimpiä olivat ahomansikka sekä nurmitatar, joista jälkimmäinen on löytänyt kasvupaikkoja myös teiden ja avo-ojien pientareilta. Linnustollisesti Paltaniemellä on merkitystä koko Kainuun mittakaavassa. Peltolinnuston kannalta suotuisimpia alueita ovat laajimmat yhtenäisinä säilyneet peltoalueet kylän keski- ja länsiosassa. Uhanalaisista linnuista on alueelta runsaasti havaintoja. Viljelyn jatkuminen alueella on sekä luonnon monimuotoisuuden että maiseman kannalta keskeistä. Tätä yleissuunnitelmaa voi käyttää apuna erityisympäristötukia haettaessa

Maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma – Kajaanin Paltaniemi

Paltaniemen maisemallisesti arvokas kylä sijaitsee Oulujärven rannalla, tasalakisen rantatörmän päällä. Alueella on pitkä asutus- ja maataloushistoria. Tällä hetkellä Paltaniemellä tuotetaan maitoa, viljaa ja heinää. Myös hevosia on kylässä parisenkymmentä. Alueelta kartoitettiin kesällä 2006 maatalousympäristössä olevia luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Perinteisten niitty- ja laidunalueiden lisäksi kartoitettiin myös pienialaisempia kohteita, kuten erilaisia reunavyöhykkeitä ja saarekkeita. Alueelta rajattiin yhteensä 43 kohdetta, joille annettiin hoitosuositukset. Lisäksi kerrotaan yleisemminmaatalousympäristössä olevien elinympäristöjen hoidosta. Aikaisemmin yleinen luonnonlaidunten käyttö on loppunut Paltaniemellä lähes kokonaan. Tällä hetkellä käytössä on yksi rantalaidun. Kartoituksessa löytyi 10 kpl käytöstä poistuneita eriasteisesti umpeenkasvaneita perinnebiotooppeja. Nämä kohteet ovat edelleen käyttö- / kunnostuskelpoisia. Muista kohteista pintaalaltaan suurin ryhmä olivat rantatasanteella ja –törmällä olevat alueet (yhteensä 25,29 ha). Näiden kohteiden laidunnus lisäisi myös ranta-alueiden linnustollista merkitystä. Erilaisia pellon reunavyöhykkeitä löytyi yhteensä 11 kpl. Kaikkien kohteiden yhteispinta-ala on noin 50 hehtaaria. Ahonoidanlukko oli ainoa kohteilla tavattava uhanalainen kasvilaji. Perinnebiotoopeilla huomionarvoisista kasvilajeista yleisimpiä olivat ahomansikka sekä nurmitatar, joista jälkimmäinen on löytänyt kasvupaikkoja myös teiden ja avo-ojien pientareilta. Linnustollisesti Paltaniemellä on merkitystä koko Kainuun mittakaavassa. Peltolinnuston kannalta suotuisimpia alueita ovat laajimmat yhtenäisinä säilyneet peltoalueet kylän keski- ja länsiosassa. Uhanalaisista linnuista on alueelta runsaasti havaintoja. Viljelyn jatkuminen alueella on sekä luonnon monimuotoisuuden että maiseman kannalta keskeistä. Tätä yleissuunnitelmaa voi käyttää apuna erityisympäristötukia haettaessa

New national and regional biological records for Finland 4. Additions to the knowledge of Finnish aphyllophoroid funga (Basidiomycota)

Byssocorticium efibulatum is reported as new to Finland. New records of following rare or little collected species are presented and notes of their substrates are given: Cristinia gallica, Helicogloea farinacea, Helicogloea lagerheimii, Phlebia femsioeensis, Sistotrema dennisii and Tomentella coerulea. We also list 33 aphyllophoroid fungi as new to some section of the boreal vegetation zone in Finland

Diversity and distribution of Finnish aphyllophoroid and heterobasidioid fungi (Basidiomycota) : An update

Biogeographical and ecological knowledge of aphyllophoroid fungi has increased substantially after the publication of the Finnish aphyllophoroid checklist. In this paper, we describe the occurrence and distributions of both aphyllophoroid and heterobasidioid fungi in Finland. We introduce 13 species new to Finland: Hyphoderma lapponicum, Mycostilla vermiformis, Proterochaete adusta, Pseudotomentella alobata, Pseudoxenasma verrucisporum, Sistotrema subtrigonospermum, Spiculogloea minuta, Tomentella botryoides, Tomentella neobourdotii, Tomentella subtestacea, Tomentella subpilosa, Tulasnella anguifera, and Tulasnella interrogans. Proterochaete and Pseudoxenasma are new genera to Finland. We also present the record of Caudicicola gracilis for only the second time globally. Furthermore, we present 115 new records (locations) of 53 rare or seldom collected species. In addition, we report 96 species considered new to a specific subzone of the boreal forest vegetation zone in Finland. The records contain notes on the substrata, and the ecology and distribution of nationally new species and are briefly discussed.Peer reviewe

Aphyllophoroid funga (Basidiomycota) of Finland : range extensions and records of nationally new and rare species

Knowledge of the Finnish aphyllophoroid funga has increased substantially in recent years. In this article, we present two species new to Finland: Spiculogloea subminuta Hauerslev and Typhula suecica I. Olariaga, G. Corriol, I. Salcedo & K. Hansen, and document Sistotrema luteoviride Kotir. & K.-H. Larss. for the third time globally. We also contribute 50 new records of 33 nationally rare species (with a maximum of ten previous records in Finland) and list 52 regionally new species, found for the first time in a certain subzone of the boreal vegetation zone in Finland. Each record is enclosed and contains notes on the substrate. Furthermore, the ecology of the nationally new species and the distribution of rare species are discussed

Kainuun ympäristökeskuksen kosteikkolintuseurannat

Alueelliset ympäristöjulkaisut 314Julkaisuun on koottu Kainuun ympäristökeskuksen lintuvesiä koskevat linnusto-, suojeluarvo- ja kunnostustarveselvitykset. Kainuun lintuvedet ovat yleensä pieniä umpeenkasvavia suojärviä, joten niiden suojelupistearvot eivät yllä valtakunnallisesti merkittävälle tasolle. Kuitenkin niiden linnusto on huomattavasti rikkaampi kuin ympäröivien alueiden, joten ne ovat maakunnallisesti erittäin hyviä suojelukohteita. Parhaat, valtakunnallisestikin hyvät suojelupistearvot saa kooltaan suurin suojelukohde, Oulujärven Painuanlahti. Lähes samaan yltävät Suomussalmen Korpijärvi ja Kuhmon Heinäjärvi. Huomattavaa muutosta vuoden 1981 lintuvesien suojeluohjelman tilanteeseen verrattuna ei lintuvesien suojeluarvoissa ole tapahtunut. Suojeluarvo on julkaisussa laskettu sekä lintuvesityöryhmän vuonna 1981 käyttämällä että vuonna 2003 julkaistulla menetelmällä. Uudemmalla tavalla lasketut suojelupistearvot ovat useimmilla kohteilla hieman pienemmät kuin vanhemmalla tavalla lasketut. Lintuvesien suojeluohjelmaan kuuluvista 11 kohteesta on kolmea kunnostettu vedenpintaa nostamalla ja kunnostustarvetta on 4 kohteella. Linnuston ja lintuvesien seuranta on tarpeen kohteesta riippuen 3 - 10 vuoden välein

Contributions to the knowledge of aphyllophoroid and heterobasidioid funga (Basidiomycota) in Finland

We contribute to the knowledge on the occurrences and distributions of both aphyllophoroid and heterobasidioid fungi in Finland. We present four species new to Finland, i.e. Helicogloea sebacea, Phanerochaete cremeo-ochracea, Steccherinum cremeoalbum, and Uncobasidium luteolum, as well as 46 new records (locations) of 34 rare or rarely collected species. Additionally, we report on 40 species considered new to a certain subzone of the boreal forest vegetation zone in Finland. These records contain notes on their substrata, and the ecology and distribution of nationally new species are briefly discussed

Distribution of Heterobasidion butt rot in northern Finland

201

Tuotantotalouden erityiskysymyksiä : ketterää ja tuottavaa ulkoistamista kestävän kilpailukyvyn näkökulmaa unohtamatta

fi=vertaisarvioimaton|en=nonPeerReviewed