Puruveden Hummonselän rantaluontotyypit ja rantakasvillisuus

Raportti on osa FRESHABIT Life IP hankkeen laajaa A6 toimenpidettä, jossa on tehty kartoituksia ja mallinnuksia tiettyjen kirkasvetisten järvien vedenalaisesta luonnosta. Suomen ympäristökeskuksen toteuttamassa työssä selvitettiin, mitkä rantaluontotyypit liittyvät kartoitettuihin vedenalaisiin luontotyyppeihin Puruveden Hummonselällä ja mitä rantaluontotyyppejä tarkastelualueella esiintyy. Maastossa määritettiin kunkin vesikasvillisuuden tutkimusalan kohdalta niiden rantaluontotyyppi (sekä kansallinen että luontodirektiivin mukainen Natura 2000 luontotyyppi) ja tarkasteltiin rantavyöhykkeen kasvillisuutta, sekä tehtiin kasvillisuusnäytealoja rantakasvillisuuden runsaussuhteiden selvittämiseksi. Selvityksestä on hyötyä rantaluonnon pitkän aikavälin muutosten seurannassa. Hankkeessa kiinnitettiin erityistä huomiota rantaluhtiin. Luhdat ovat lahtien pohjukoiden luontaista suokasvillisuutta, joka on riippuvainen järven pintaveden tasosta ja veden korkeuden vaihtelusta. Luhtien läpi kulkee vesiä yläpuoliselta valuma-alueelta, ja ne toimivat luontaisesti näiden vesien biosuodattimina. Hummonselän rantaluhtien yläpuolisten valuma-alueiden tummat ravinnepitoiset vedet laskevat tavallisesti leveitä valtaojia pitkin luhtien läpi suoraan järveen. Luhtia ja niiden reunusten puustoisia soita on ojitettu paikoin kuivatusmielessä tai luhtien läpi kulkee ainakin yksittäisiä ojia. Ojitukset ovat kuivattaneet luhtia, mikä saa aikaan umpeenkasvua kuten pensoittumista ja puustoittumista. Jo yksittäiset ojat riittävät muuttamaan luhdan kasvillisuutta ja hydrologiaa. Hankkeessa selvitettiin lisäksi miten avointen ja puustoisten rantaluhtien kasvillisuutta voidaan tyypitellä erilaisin kaukokartoitusmenetelmin. Vääräväri-ortoilmakuva soveltuu hyvin puustoisten ja avointen luhtien paikantamiseen ja karkeaan kuviointiin. Tarkempi luontotyypin määrittely ja luhtakasvillisuuden kartoitus edellyttävät maastotarkistuksia, drone-kuvia/videoaineistoa tai mieluiten näiden yhdistelmää. Hieman yllättäen tarkka vedenkorkeusmalli tarjosi parhaan keinon visualisoida nopeasti potentiaalisia luhta- ja tulvametsäkohteita. Tämä perustuu osin siihen, että Saimaan tulvadynamiikka on tunnettu hyvin jo pitkään. Maastotarkastelussa Hummonselän rantojen luhtaluonto osoittautui hyvin monimuotoiseksi. Rehevien lahtien pohjukoissa on ruokoluhtaa, ruoholuhtaa, saraluhtaa, ruoho- ja saraluhtaa, osmankäämiluhtaa, kastikkaluhtaa sekä pensasluhdista suomyrttiluhtia ja pajuluhtia. Luhtien yhteydessä on myös muita rantasoita, kuten nevoja ja rämeitä sekä erilaisia luhtaisia sekatyyppejä. Puustoiset luhdat ovat Hummonselän rannalla harvinaisia, laajojen avoluhtien laidoissa on pienialaisesti etenkin koivuluhtia. Tervaleppäluhtaa tavattiin vain yhdeltä kuviolta. Erikoisuutena Hummonselän rannoilta löydettiin useita pienialaisia suomyrttiluhtia. Suomyrttiluhta on luokiteltu uhanalaiseksi vaarantuneeksi (VU) luontotyypiksi luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa. Selvitys tuotti uutta tietoa suomyrttiluhtien levinneisyydestä ja niille tyypillisestä kasvillisuudesta Järvi-Suomessa. Nopeasti tehty rantaluonnon kartoitus osoitti Hummonselällä olevan hyvin monimuotoisen rantaluonnon, jonka lajisto- ja luontotyyppiarvot liittyvät kirkasvetiseen niukkaravinteiseen järveen. Tarkempi rantaluonnon kartoitus ja lajistoselvitys olisi tarpeen tehdä koko Puruveden Natura-alueella. Tietoja ranta- ja vesiluonnosta tarvitaan tulevaisuudessa Puruveden Natura 2000 alueen tilan seurannassa. Puruveden Hummonselän valuma-alueella on ojitettuja soita, joista monet sijaitsevat pohjavesialueilla. Näiden metsäojitettujen soiden käsittelyssä ja vesiensuojelussa tulee olla erityisen tarkkana, etenkin kunnostusojitusten yhteydessä. Valuma-alueella tehtävät kunnostusojitukset ja suometsien hakkuut edellyttävät Natura-arviointia. Ne vaikuttavat todennäköisesti suoraan haitallisesti Natura-luontotyypin karut kirkasvetiset järvet suojelutasoon Hummonselällä ja laajemminkin Puruvedellä. Kaikki vesien tilaa parantavat toimet tulee hyödyntää valuma-alueella. Mahdollisuudet ennallistaa valuma-alueen metsäojitettuja soita ja ojitettuja luhtia (mukaan lukien luhdat, joiden läpi johdettu vesiä) pitää selvittää ja ennallistamissuunnitelmia sekä käytännön toteutusta tulee edistää nopeasti

Vesienhoidon ja luonnonsuojelun yhteensovittaminen Puruvedellä – suositukset toimintamalliksi

Puruvesi-selvitys toteutettiin Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen aloitteesta vuosina 2017−2018. Työn tavoitteena oli sovittaa erilaisia luonnon-, vesien- ja maisemansuojelun tavoitteita yhteen virkistyskäytön ja rantojen kunnostustavoitteiden kanssa Puruvedellä. Selvitys liittyy läheisesti Metsähallituksen koordinoimaan sisävesien tilan parantamiseen tähtäävään Freshabit LIFE IP -hankkeeseen, jonka osahankkeessa on suunniteltu kunnostuksia Puruveden viidelle toimenpidealueelle. Toimenpidealueet 1, 2 ja 3 sijaitsevat Etelä-Savon, alue 4 Pohjois-Karjalan ja alue 5 molempien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla. Puruveden keskeiset osat kuuluvat Puruveden Natura 2000 -alueeseen (FI0500035), jonka suojeluperusteena on luontodirektiivin liitteen I luontotyyppi ’karut kirkasvetiset järvet (3110)’. Puruvesi on rehevöitynyt viime vuosikymmeninä pääasiassa ympäröivien metsien ja soiden ojitusten sekä maatalouden ja haja-asutuksen kuormituksen vuoksi, ja matalat lahdenpohjukat ovat ruovikoituneet. Luontotyypin tilan parantamiseksi suunniteltujen ruovikoiden niittojen ja ruoppausten toteuttamista varten tehdyissä luontoselvityksissä Puruvedeltä löydettiin elinvoimaisiksi arvioitujen, luontodirektiivin liitteeseen IV (a) kuuluvien viitasammakoiden ja lampikorentojen esiintymiä. Kunnostustoimien toteuttaminen edellyttää näiden lajien huomioon ottamista ja suotuisan suojelutason turvaamista. Tässä työssä selvitettiin luontotyypille tyypillisten pohjalehtisten kasvien tärkeimpiä ja luontodirektiivin lajien potentiaalisia esiintymisalueita, pohjalehtiskasvillisuutta uhkaavien ruovikoiden esiintymistä sekä Freshabit LIFE IP -hankkeessa suunniteltujen toimenpiteiden oikeudellisia edellytyksiä. Tavoitteiden yhteensovittamisen suunnittelua varten koottiin paikkatietoaineistoja ArcGIS-pohjaiseen tietokantaan. Mikkelissä helmikuussa 2018 järjestetyssä asiantuntijatyöpajassa valmisteltiin toimintamalli suunniteltuja niittoja varten. Toimintamallissa esitetään suosituksia luontodirektiivin lajien huomioon ottamiseksi sekä lieventävien toimien ja kompensaatioiden käytön mahdollisuuksia erilaisissa vesistöjen kunnostushankkeissa. Toimintamallikaavioiden toivotaan toimivan esimerkkeinä erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisessa myös muissa hankkeissa ja muilla alueilla

The amphioxus genome and the evolution of the chordate karyotype

Lancelets ('amphioxus') are the modern survivors of an ancient chordate lineage, with a fossil record dating back to the Cambrian period. Here we describe the structure and gene content of the highly polymorphic approx520-megabase genome of the Florida lancelet Branchiostoma floridae, and analyse it in the context of chordate evolution. Whole-genome comparisons illuminate the murky relationships among the three chordate groups (tunicates, lancelets and vertebrates), and allow not only reconstruction of the gene complement of the last common chordate ancestor but also partial reconstruction of its genomic organization, as well as a description of two genome-wide duplications and subsequent reorganizations in the vertebrate lineage. These genome-scale events shaped the vertebrate genome and provided additional genetic variation for exploitation during vertebrate evolution

Finishing the euchromatic sequence of the human genome

The sequence of the human genome encodes the genetic instructions for human physiology, as well as rich information about human evolution. In 2001, the International Human Genome Sequencing Consortium reported a draft sequence of the euchromatic portion of the human genome. Since then, the international collaboration has worked to convert this draft into a genome sequence with high accuracy and nearly complete coverage. Here, we report the result of this finishing process. The current genome sequence (Build 35) contains 2.85 billion nucleotides interrupted by only 341 gaps. It covers ∼99% of the euchromatic genome and is accurate to an error rate of ∼1 event per 100,000 bases. Many of the remaining euchromatic gaps are associated with segmental duplications and will require focused work with new methods. The near-complete sequence, the first for a vertebrate, greatly improves the precision of biological analyses of the human genome including studies of gene number, birth and death. Notably, the human enome seems to encode only 20,000-25,000 protein-coding genes. The genome sequence reported here should serve as a firm foundation for biomedical research in the decades ahead

Psykososiaalinen tuki järkyttävän tapahtuman yhteydessä : Opas Kymenlaakson ambulansseissa työskenteleville ensihoitajille

Psykososiaalisen tuen palveluiden järjestäminen on Suomessa lakisääteistä toimintaa. Tarpeen mukaan palveluiden tulisi olla käytettävissä joustavasti ja viivytyksettä. Yhtenä ensilinjan auttajista ensihoitopalvelussa työskentelevät velvoitetaan terveydenhuoltolain nojalla ohjaamaan tarvittaessa potilas, hänen läheisensä tai muut tapahtumaan osalliset psykososiaalisen tuen piirin. Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia helppolukuinen ja tiivis opas psykososiaalisesta tuesta Kymenlaakson alueen ambulansseissa työskenteleville ensihoitajille. Oppaan tavoitteena on tukea ensihoitajaa psykososiaalisen tuen tarpeen tunnistamisessa, psyykkisen ensiavun antamisessa ja psykososiaalisen tuen piiriin ohjaamisessa välittömästi järkyttävän tapahtuman jälkeen. Työn valmistuttua opas luovutettiin sähköisenä versiona työelämänohjaajalle ja hänen kauttaan jaettavaksi jokaiseen Kymenlaakson alueen ensihoitopalvelua tuottavaan työyhteisöön käytännön työn tueksi. Opinnäytetyö toteutettiin Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän Carean hankkeistamana projektina. Teoriaosan laatimisessa käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta ja teoria rajattiin käsittelemään pääasiassa psyykkistä ja sosiaalista tukea sekä psykososiaalisen tuen palveluiden järjestämistä. Opas koottiin kerätyn teoriatiedon pohjalta selkeäksi ja yksinkertaistetuksi kokonaisuudeksi käyttäen sisällön analyysiä. Opinnäytetyön teoriaosaa varten valittiin mahdollisimman uusia ja monipuolisia lähteitä, jotta tieto olisi mahdollisimman ajankohtaista ja luotettavaa. Oppaan sisällön paikkansa pitävyys pyrittiin varmistamaan yhteistyöllä Kymenlaakson sosiaali- ja kriisipäivystysten kriisityöntekijöiden kanssa. Opas esiteltiin toimeksiantajalle maaliskuussa 2015, ja häneltä saadun palautteen perusteella se vastasi alussa suunniteltua kokonaisuutta. Jatkotutkimuksena voitaisiin esimerkiksi selvittää, miten Kymenlaakson alueen ambulansseissa työskentelevät ensihoitajat tunnistavat psykososiaalisen tuen tarpeen, osaavatko he antaa psyykkistä ensiapua ja ohjata potilaan psykososiaalisen tuen palveluiden piiriin. Edellisen tutkimuksen pohjalta voitaisiin laatia kohderyhmän todellisiin tarpeisiin räätälöity opas. Tätä opinnäytetyötä on mahdollista hyödyntää koulutusmateriaalina ensihoidon opetuksessa ja työyhteisöissä. Työ voi olla pohjana esimerkiksi simulaatioharjoitusten suunnittelussa. Lisäksi opinnäytetyö voi olla osana tenttimateriaalia tai työpaikan intranetissä luettavana aineistona.In Finland psychosocial support services are organized based on the law. The services should be available flexibly and quickly when needed. As one of the first line helpers paramedics are required to guide patients, their close ones and the others who have been in a traumatic event to psychosocial support services according to the health care act. The purpose of this thesis was to create a compact and easy-read guide of psychosocial support for the paramedics working in Kymenlaakso ambulance services. The guide is about recognizing the need for psychosocial support, giving psychological first aid and forwarding to psychosocial services right after the traumatic event. Our intention was to deliver the guide as a supporting tool for practical work to every workplace that is providing ambulance services in the Kymenlaakso region. After the guide was finished, it was given out as an electric version to the commissioner. This thesis was carried out as a functional thesis and the topic was given out by Kymenlaakso Social and Health Services, Carea. The theory base was created by using a literature overview and the theory was mainly cut to cover psychological and social support and how to organize the psychosocial support services. The guide was made out as a clean and simple synopsis based on the theory base. In order to have a current and reliable subject matter, the theory base was created from the newest and various sources. The contents were verified by the crisis workers of the Emergency Social and Crisis Care centers in Kymenlaakso. The guide was presented to the commissioner in March 2015 and according to him, the entity was exactly that what was premeditated. Based on this thesis, the next theme for a thesis could be e.g. how paramedics in Kymenlaakso recognize the need for the psychosocial support, what are their abilities to give psychological first aid and are they able to forward patients to psychosocial services. Regarding that, someone could make a guide suiting better to the real needs for the paramedics in Kymenlaakso. This thesis could be reused as a studying material in the universities of applied sciences or at workplaces. This could be also used as a base for simulation training or as a part of exam material or reading material in intranets at different workplaces

Nuorten mielipiteitä seksuaaliterveyspalveluiden kehittämisestä

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada näyttöön perustuvaa tietoa, miten nuorten seksuaaliterveyden edistäminen toteutuu käytännössä. Tarkoituksena oli selvittää, millaisia kehittämisehdotuksia Helsingissä ja Keravalla opiskelevilla nuorilla on seksuaaliterveyspalveluiden suhteen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, onko seksuaaliterveyspalveluiden kehittämisen tarpeessa eroja oppilaitoksen (lukio ja ammattikoulu), opiskelupaikkakunnan (Helsinki ja Kerava) tai sukupuolen välillä. Aineisto kerättiin keväällä 2010 verkkokyselynä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilta (N=543) kyselylomakkeella, jossa oli strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Tässä tutkimuksessa on analysoitu nuorten vastaukset avoimeen kysymykseen: Miten seksuaaliterveyspalveluja tulisi mielestäsi kehittää jotta ne vastaisivat paremmin nuorten tarpeisiin? Avoimeen kysymyksen vastasi 269 opiskelijaa. Nuorten vastaukset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysi -menetelmällä. Kysymykseen vastanneista nuorista 11 % (N=269) oli sitä mieltä, että seksuaaliterveyspalveluissa ei ole kehittämisen tarvetta. Nuorten mielipiteet seksuaaliterveyspalveluiden kehittämiseksi luokiteltiin aineiston perusteella kolmeen ydinkategoriaan: palvelutarpeet, nuorten kohtaaminen ja työntekijän kompetenssi. Palvelutarpeisissa painottuivat toiveet palveluiden paremmasta saavutettavuudesta. Lisäksi opiskelijat esittivät palveluihin sisällöllisiä ja menetelmällisiä toiveita. Nuorten kohtaamisessa korostettiin luottamuksellisuutta ja salassapitovelvollisuuden tärkeyttä sekä sitä, että nuoret voisivat asioida anonyymisti. Seksuaaliterveyspalveluissa yksilöllisyyden huomioiminen koettiin tärkeäksi kehittämistarpeeksi. Nuoret kokivat, että työntekijöiden vuorovaikutustaidoissa on kehitettävää. Nuoret toivoivat myönteistä ja ystävällistä ilmapiiriä vastaanotoille. Työntekijöiden asenteiden nuoria kohtaan toivottiin olevan kohdallaan ja lisäksi työntekijöiden tietotaito koettiin tärkeäksi. Tuloksia voidaan hyödyntää nuorten sek-suaaliterveyspalvelujen kehittämisessä. Olisi tärkeää ottaa nuoret mukaan palvelujen suunnitteluun.The purpose of our final project was to gather evidence-based information on how the enhancement of the sexual health of the young came true in practice. The purpose was to find out what kind of development proposals the young studying in Helsinki and Kerava had concerning the sexual health services. In addition, the purpose was to find out if there were any differences in the need to develop sexual health services between the educational institution (high school and vocational school), study location (Helsinki and Kerava) or gender. The material was collected in spring 2010 as an Internet survey. It was collected from high school and vocational school students via an enquiry form (N=543) which had structured and open-ended questions. We analyzed the answers to the open-ended question how the sexual health services should be developed so that they would better respond to the needs of the youth? 269 students answered to this question. The answers were analyzed using the methods of content. 11 per cent (N=269) of the respondents thought sexual health services needed no enhancement. The views on the development of sexual health services of the youth were categorized based in three main categories: service needs, encountering the youth and employee competence. In the service needs, hopes that the services would be more attainable were emphasized. In addition, the students submitted contentual and methodical hopes concerning the services. In the category encountering the youth, was the importance of confidentiality, concealment requirements and the possibility to patronise anonymously emphasized. The noticing of persons as individuality was also an important development need. The youth stated that the interaction skills of the employees needed enhancement. The youth hoped for a positive and kind atmosphere at the receptions. The youth also hoped employees would have a positive attitude towards the youth, and the competence of the employees was seen very important. The results of our study may be used in the development of the sexual health services. It would be important to include the young to the planning of sexual health

Avkastningsstiftelser - avkastning och fullföljd

En avkastningsstiftelse har två verksamheter. Den ena är att förvalta sitt kapital så att mervärden skapas, den andra att för viss del av detta mervärde fullfölja ändamålet enligt stiftarens föreskrifter. De två frågeställningarna i uppsatsen är: 1. Hur ska stiftelses avkastning definieras, d v s hur mycket är användbart i stiftelses verksamhet? 2. Hur bedöms fullföljdsrekvisitet, d v s när bedriver stiftelse allmännyttig verksamhet som skäligen svarar mot dess avkastning? Fråga 1 är civilrättslig och avväger aktuell verksamhet mot kapitalutveckling. Fråga 2 är skatterättslig och bestämmer om stiftelse ska undgå beskattning av bl a kapitalinkomster. En komplikation är att avkastning bedöms delvis olika i civil stiftelserätt och skatterätt. Sökord Avkastningsstiftelse, stiftelse, fullföljdsrekvisitet, avkastning, löpande avkastnin

“We didn’t think that way, that she was a gifted child” : an interview study of preschool teachers experiences of gifted children.

Det finns barn som ligger långt före utvecklingsmässigt i förhållande till jämnåriga. Begreppet särbegåvad används mer och mer i samhällsdebatter och skolpolitik. Alla barn har rätt till extra stöd, men forskning visar att detta stöd främst ges till de barn som har svårigheter av något slag. I denna studie kommer begreppet särbegåvad och extra stöd att diskuteras i förhållande till tidigare forskning samt teorier gällande begåvning, utveckling och lärande.Studiens syfte är att undersöka några förskollärares erfarenheter av att möta och arbeta med särbegåvade barn i förskolan, samt deras tankar kring begreppet extra stöd. Studien är en kvalitativ studie med semistrukturerad intervju som metod. Sex förskollärare intervjuades med hjälp utav en intervjuguide för att besvara studiens syfte.Resultatet visar att ingen utav förskollärarna definierat barn som särbegåvade. Däremot hade samtliga förskollärare erfarenheter av barn som ligger långt fram utvecklingsmässigt i olika områden, ur ett ålderadekvat perspektiv. Förskollärare i studien känner sig ofta otillräckliga på grund av stora barngrupper och tidsbrist. Det finns även en rad andra utmaningar för förskollärare i mötet med särbegåvade barn, så som identifiering, lärandesituationer samt reflektioner över det egna arbetssättet. Resultatet visar att förskollärare beskriver att extra stöd främst ges till de barn som har svårigheter av något slag. Däremot beskriver förskollärarna en rad åtgärder de gör för att utmana barn de barn som ligger långt före utvecklingsmässigt

Region Specific Hypothalamic Neuronal Activation and Endothelial Cell Proliferation in Response to Electroconvulsive Seizures.

Background: Major depression is often associated with disturbances in basal biological functions regulated by the hypothalamus. Electroconvulsive therapy (ECT), an efficient anti-depressant treatment. alters the activity of hypothalamic neurons. We have previously shown an increased proliferation of endothelial cells in specific areas of the rat hippocampus in response to electroconvulsive seizure (ECS) treatment, an animal model for ECT. Here we examine the effect of ECS treatment on neuronal activation and endothelial cell proliferation in mid-hypothalamus. Methods. Rats received one daily ECS treatment for 5 days and cell proliferation was detected by bromodeoxyuridine (BrdU). The number of cells double-labeled for BrdU and the endothelial cell marker rat endothelial cell antigen-1 was determined. Neuronal activation in response to acute ECS treatment was detected as c-Fos immunoreactivity in an additional experiment. Results: We demonstrate a correlating pattern of increases in neuronal activation and increased endothelial cell proliferation in the paraventricular nucleus, the supraoptic nucleus, and the ventromedial nucleus of the hypothalamus after ECS treatment. Conclusions: Hypothalamic areas with the largest increase in neuronal activation after ECS treatment exhibit increased endothelial cell proliferation. We suggest that similar angiogenic responses to ECT might counteract hypothalamic dysfunction in depressive disorder

Älskade, hatade sociala medier: diskussionskort för ungdomar i årskurs 7–9

Detta utvecklingsinriktade examensarbete är en del av Barnavårdsföreningens projekt ”Välmående på nätet”, där uppdraget var att utveckla en produkt för professionella som arbetar med unga i årskurs 7 till 9. Användningen av sociala medier är en central del av ungdomarnas vardag och kan påverka deras välbefinnande. Vårt syfte var att öka medvetenhet och uppmuntra till diskussion om känslor relaterade till sociala medier bland unga i årskurs 7 till 9. För produktutvecklingen användes Lean Startup modellen och produkten testades i tre olika skolor i Åbotrakten. Genom observation och enkät samlades det in data om produktens användbarhet och attraktivitet. Från testerna fick vi uppfattningen att unga hade ett intresse att diskutera känslor som sociala medier kan väcka, speciellt när det handlade om att jämföra sig och känna avund. Detta fick oss att fokusera på jämförelse och avund i vår produkt. Produkten består av diskussionskort med olika fall och frågor om känslor kopplade till sociala medier. Till den professionellas material hör en insikt på varje fråga, vilka ska ge ungdomarna nya synvinklar. Diskussionskorten lyfter fram både negativa och positiva aspekter med sociala medier. Resultatet av detta examensarbete visar att användningen av diskussionskort är ett bra sätt att väcka diskussion om sociala medier och känslor bland ungdomar i årskurs 7 till 9