Sosiaalityön yliopistokoulutus itseään etsimässä -mitä uutta PBL antaa?

Lähes kaikki yliopistokoulutus joutuu sovittamaan yhteen akateemisia tavoitteita ja käytännön työelämän vaatimuksia. Artikkelin tarkoituksena on osallistua tähän keskusteluun pohtimalla sosiaalityön yliopistokoulutuksen opetusmenetelmiä ja sisällöllisiä ydinalueita. Aluksi tarkastellaan sosiaalityön yliopistokoulutukseen liittyviä monia jännitteitä ja käsitellään suomalaisten yliopistojen sosiaalityön koulutusohjelmien painotuksia. Sen jälkeen artikkelissa esitellään Tampereen yliopistossa syksyllä 2002 järjestetty sosiaalityön kurssi, joka toteutettiin PBL-metodin (Problem-Based Learning) mukaisesti. Artikkelissa kuvataan sitä, miksi opetustapa valittiin ja pohditaan sen sovellusmahdollisuuksia sosiaalityön koulutuksessa.peerReviewe

Tieteellinen kirjoittaminen tutkijaryhmänä

HYMY-tutkijaryhmä kertoo artikkelissaan, miten kilpailun, kiireen ja muiden institutionaalisten paineiden leimaamassa akateemisessa maailmassa on mahdollista toteuttaa akateemiseen vapauteen kuuluvia ihanteita tehdä työtä. Ryhmä on löytänyt tavan tehdä työtä ryhmänä ilman aikapaineita, yhteisiä tavoitteita asettaen ja yhteisistä arvoista ponnistaen. Akateeminen vapaus toteutuu, kun ryhmä tekee työtään kaikkia jäseniä kiinnostaviin tutkimusaiheisiin paneutuen ilman ulkopuolista rahoitusta, mutta kollektiivisia tavoitteita asettaen. Julkaisuprosessin aikana ryhmä noudattaa vakiintuneita institutionaalisia käytänteitä

Maisema omaelämäkertakirjoitusten kerronnallisena resurssina

Tutkimme tässä metodologisesti painottuneessa artikkelissamme, millainen kerronnan resurssi maisema on. Kertomuksen tutkimuksen näkökulma yhdistyy artikkelissa sosiaalitieteelliseen elämäkertatutkimukseen. Tarkastelemme maisemaa kerronnan resurssina Elämän konkari -kirjoituskilpailuun osallistuneiden 60–65-vuotiaiden eli kolmatta ikää elävien omaelämäkerrallisissa teksteissä. Lähestyimme aineistoa teorialähtöisesti hyödyntäen David Hermanin neljää kerronnallisuuden ulottuvuutta: tilanteisuutta, ajallisuutta, juonellisia käännekohtia ja kokemuksellisuutta. Tilanteisuutta rakennetaan aineistossa yksityiskohtaisina maisemaan tai fyysiseen ympäristöön liittyvinä ankkureina, jotka valottavat lukijalle kerrontatilannetta tai tapahtumien yksityiskohtia. Ajallisuus ilmenee ilmauksina siitä, kuinka kauan kertomuksen tapahtumat kestävät ja miten suuren tilan tapahtumat saavat tekstistä. Ajallisuus voi olla myös merkki siitä, mikä kertomuksen maailmassa on kertojalle tärkeää. Juonellisia käännekohtia tarkasteltaessa käy ilmi, että kerronnassa hyödynnetään sosiaalisia ja normaaleina pidettyjä käsikirjoituksia, joiden vastakohtina esitetään erilaisia käännekohtia tai ”häiriöitä” asioiden tai suhteiden normaalissa kulussa. Kokemuksellisuus kerronnan ulottuvuutena ilmentää eri tilanteiden läpielämistä ja sitä, millaista on tuntea kokemuksellisuuden subjektiivinen luonne. Aineistossa kokemuksellisuus näkyy muun muassa tunnetilojen, eroottisten maisemakuvausten ja runojen muodossa. Maisema on aineistossa usein toistuva, monikerroksinen ja rikas kerronnan keino. Analyysi paljasti maiseman yllätyksellisiä ja henkilökohtaisia kerroksia tuoden esiin myös kätkettyjä maisemia

Hoivasivistystä etsimässä: omaishoivan rajapinta mielipidekirjoituksissa

Artikkeli kohdentuu perheen ja läheisten antamaan vanhusten omaishoivaan liittäen sen vapaan sivistystyön keskusteluihin. Omaishoiva ja vapaa sivistystyö liittyvät korostuneesti naiskansalaisten elämänpiiriin ja haasteisiin muuttuvassa yhteiskunnassa. Aineisto koostuu omaishoivaa käsittelevistä mielipidekirjoituksista, joissa hoivan ja sivistyksen teemat risteilevät.  Mielipidekirjoitukset ovat erilaisten sosiaalisten maailmojen, merkitysten ja toimijoiden kohtaamisia, puheavaruuksien rajapintaa.   Rajapinnan käsitteellä tarkoitetaan sosiaalista yhteyttä tai kohtaamisia eri elämismaailmojen, sosiaalisten kenttien tai sosiaalisten organisaatioiden välillä.  Rajapinnat ovat sosiaalisia epäjatkuvuuksia, jotka perustuvat toisistaan eroaviin ja kohtaaviin ristiriitaisiin arvoihin, intresseihin, tietoihin ja valtaan. (Long 2001.) Rajapinta on analyyttinen työkalu auttaen tunnistamaan sosiaalisten maailmojen välisiä yhteyksiä, kohtaamisia ja kitkatapahtumia. Tunnistimme aineistosta kolmen tason kitkatapahtumia. Yhteiskunnallisen tason kitkatapahtumassa käsitellään globaalia, kansallista tai paikallista vanhushoivan tilaa ja sen periaatteita. Instituutioita käsittelevissä kitkatapahtumissa rajapinnalla kamppaillaan esimerkiksi vanhainkodin tai sairaalan ja omaisen välisestä työnjaosta. Yksilötason kitkatapahtumissa kiistelevät omainen ja/ tai vanhus ja heihin kohdentuvat odotukset, heidän tekemisensä tai tekemättömyytensä. Kitkatapahtumien avulla auki kirjoitettu rajapinta tuottaa aineistolähtöisen kuvauksen puheavaruudesta, jonka nimesimme hoivasivistysdiskurssiksi