Oppisopimuskoulutuksen yleinen tila sekä sen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen

”Oppisopimuskoulutus on joustavin, työelämälähtöisin, taloudellisesti tehokkain koulutusmuoto aikuisille. Tukee alueen työntekijöiden ja yritysten toimintaa ja pysyvyyttä.” (Internet-kyselyn kommentti) Oppisopimuskoulutus työelämälähtöisenä ammatillisen koulutuksen järjestämismuotona on kasvattanut suosiotaan koko 2000-luvun ajan ja sen vuotuinen opiskelijamäärä on nykyään noin 50 000. Nopeaan kasvuun liittyy myös lieveilmiöitä ja uhkia laadun ylläpitämiselle. Oppisopimuskoulutusta tarvitaan entistä enemmän tulevaisuudessa. Tämän vuoksi oppisopimuskoulutus tarvitsee lähivuosina kokonaisvaltaisen kehittämisstrategian, jossa otetaan huomioon sen kasvava tarve, kehittyvän työelämän tukeminen sekä riittävä resursointi. Strategia tulee valmistella kolmikantaisesti. Tämän perusteella selvitysmies ehdottaa, että opetusministeriö asettaa pysyvän oppisopimusneuvottelukunnan laatimaan strategian oppisopimuskoulutukselle, seuraamaan sen toteutusta sekä oppisopimuskoulutuksen kehitystä ja laatua. Neuvottelukunnalle tulisi nimittää pääsihteeri ja sille tulisi suunnata riittävät resurssit. Pääsihteeri vastaisi opetushallinnossa oppisopimuskoulutuksesta ja se olisi hänen keskeinen tehtävänsä. Oppisopimusneuvottelukunnan tulisi tuoda esille nykyistä selkeämmin myös mahdollisuus suorittaa oppisopimuskoulutuksena tutkinnon osa tai pelkästään täydennyskoulutusta. Selvitysmies ehdottaa opetusministeriön käynnistävän tiedotuskampanjan kiinteässä yhteistyössä kaikkien työelämän järjestöjen kanssa. Kampanjan tavoitteena tulisi olla oppisopimuskoulutusta koskevan tiedon ja arvostuksen lisääminen sekä sen erityispiirteiden ymmärtäminen. Työpaikkaohjaajat ovat keskeisessä asemassa oppisopimuksen laadun ja vaikuttavuuden aikaansaamisessa. Opetusministeriön ehdotetaan kiinnittävän erityistä huomiota työpaikkaohjaajien koulutukseen. Eräänä toimenpiteenä tulisi valmistella työpaikkakouluttajille suunnattu internet-pohjainen koulutusohjelma. Lisäksi olisi kehitettävä keinoja, joilla voidaan edistää ja tukea pk-yritysten mahdollisuuksia toimia oppisopimuskoulutuksen toteuttajana. Asetettavan oppisopimusneuvottelukunnan tulisi selvittää, miten tietopuolinen opetus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen voidaan saattaa nykyistä paremmin sopimaan yhteen koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Opetusministeriön tulisi kiinnittää oppisopimuskoulutuksessa tapahtuvaan alihankintaan huomiota ja seurata sen kehitystä. Mikäli saadun palautteen perusteella voitaisiin arvioida alihankinnasta aiheutuvan riskiä laadulle, siihen olisi välittömästi puututtava. Opetusministeriön ehdotetaan tilaavan arvioinnin oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuudesta. Oppisopimusneuvottelukunnan tulisi selvittää mahdollisuuksia yhtenäistää hallinnollista menettelyä eri koulutuksen järjestäjien välillä. Opetusministeriön tulisi huolehtia yhtenäisten kaavakkeiden laatimisesta oppisopimuskoulutuksen järjestäjille. Selvityksessä ehdotetaan, että opetusministeriö selvittäisi vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä mahdollisuuksia muuttaa rahoitusjärjestelmän perusteita siten, että paine nykyistä kahta laskentapäivää kohtaan kevenisi ja että muutos vähentäisi laatua heikentäviä laskentapäiväjärjestelyjä sekä kannustaisi henkilökohtaistamismääräyksen hyvään toteuttamiseen. Selvitysmies ehdottaa siirtymistä oppisopimuskoulutuksen omiin todellisiin kustannuksiin perustuvaan valtionosuusjärjestelmään. Ennen siirtymistä olisi selvitettävä sen vaikutus kokonaisuuteen sekä yksittäiseen koulutuksen järjestäjään. Nykyistä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon kiintiöjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että ilman toisen asteen tutkintoa olevat henkilöt voivat suorittaa oppisopimuksena ammattitutkinnon kiintiöistä riippumatta, mikäli muut edellytykset koulutukselle täyttyvät. Sama poikkeusasema koskisi myös yrittäjän ammattitutkintoa suorittamaan ryhtyvää sekä rekrytointiin tähtäävää oppisopimuskoulutusta. Oppisopimuskoulutuksesta työnantajalle maksettavat koulutuskorvaukset vaihtelevat merkittävästi, eivätkä aina perustellusti. Tämän vuoksi opetusministeriön tulisi selvittää työnantajalle koulutuksesta aiheutuvia todellisia kustannuksia sekä niiden vaihtelua eri aloilla. Selvityksen perusteella tulisi tehdä päätös kustannuksia vastaavan korvauksen ottamiseksi käyttöön

Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto : Selvitys kansallisesta tavoitteesta ja ohjausmekanismeista

Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Sotessa kuluu suuria määriä energiaa ja materiaaleja, ja toiminta synnyttää suoria ja epäsuoria päästöjä. Sote kiihdyttää toiminnallaan ilmastonmuutosta kasvihuonekaasupäästöjen vuoksi. Ympäristövaikutusten vähentäminen vaatii kansallisesti koordinoitua ja soteen kohdennettua ohjausta. Tässä raportissa esitetään Ekologisesti kestävä sosiaali- ja terveydenhuolto (EKO-SOTE) -hankkeen tulokset. Hankkeen tarkoituksena oli muotoilla ehdotus kansallisesta tavoitteesta, ohjausmekanismeista ja seurantaindikaattoreista soten ympäristövaikutusten vähentämiseksi Suomessa. Tarkoitusta varten hankkeessa tehtiin koko soten kattava hiilijalanjälkilaskelma sekä koottiin monipuolinen kirjallisuus-, haastattelu- ja kyselyaineisto. Kansallinen tavoite ja ehdotus ohjausmalliksi muotoiltiin yhdessä eri asiantuntijoiden ja toimijoiden kanssa. Esitämme että ekologisesti kestävän soten kansalliseksi tavoitteeksi asetetaan ”Hiilineutraali ja ympäristökuormaa minimoiva sosiaali- ja terveydenhuolto vuoteen 2035 mennessä”. Alkuvaiheen ohjausmekanismeiksi ehdotamme tavoitteen sisällyttämistä soten valtakunnalliseen strategiseen ohjaukseen, STM:n koordinoimana kansallisen verkoston muodostamista sekä aiheeseen kohdistettua hankerahoitusta. Lisäksi ehdotamme asetettavaksi vähimmäisindikaattorit, joiden avulla soten ekologista kestävyyttä seurataan.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Mitochondrial physiology

As the knowledge base and importance of mitochondrial physiology to evolution, health and disease expands, the necessity for harmonizing the terminology concerning mitochondrial respiratory states and rates has become increasingly apparent. The chemiosmotic theory establishes the mechanism of energy transformation and coupling in oxidative phosphorylation. The unifying concept of the protonmotive force provides the framework for developing a consistent theoretical foundation of mitochondrial physiology and bioenergetics. We follow the latest SI guidelines and those of the International Union of Pure and Applied Chemistry (IUPAC) on terminology in physical chemistry, extended by considerations of open systems and thermodynamics of irreversible processes. The concept-driven constructive terminology incorporates the meaning of each quantity and aligns concepts and symbols with the nomenclature of classical bioenergetics. We endeavour to provide a balanced view of mitochondrial respiratory control and a critical discussion on reporting data of mitochondrial respiration in terms of metabolic flows and fluxes. Uniform standards for evaluation of respiratory states and rates will ultimately contribute to reproducibility between laboratories and thus support the development of data repositories of mitochondrial respiratory function in species, tissues, and cells. Clarity of concept and consistency of nomenclature facilitate effective transdisciplinary communication, education, and ultimately further discovery

Mitochondrial physiology

As the knowledge base and importance of mitochondrial physiology to evolution, health and disease expands, the necessity for harmonizing the terminology concerning mitochondrial respiratory states and rates has become increasingly apparent. The chemiosmotic theory establishes the mechanism of energy transformation and coupling in oxidative phosphorylation. The unifying concept of the protonmotive force provides the framework for developing a consistent theoretical foundation of mitochondrial physiology and bioenergetics. We follow the latest SI guidelines and those of the International Union of Pure and Applied Chemistry (IUPAC) on terminology in physical chemistry, extended by considerations of open systems and thermodynamics of irreversible processes. The concept-driven constructive terminology incorporates the meaning of each quantity and aligns concepts and symbols with the nomenclature of classical bioenergetics. We endeavour to provide a balanced view of mitochondrial respiratory control and a critical discussion on reporting data of mitochondrial respiration in terms of metabolic flows and fluxes. Uniform standards for evaluation of respiratory states and rates will ultimately contribute to reproducibility between laboratories and thus support the development of data repositories of mitochondrial respiratory function in species, tissues, and cells. Clarity of concept and consistency of nomenclature facilitate effective transdisciplinary communication, education, and ultimately further discovery

Integrating open source distributed rendering solutions in public and closed networking environments

Modern scientific research relies heavily on computers and scavenging computing cycles. Projects have become larger and resource requirements have grown respectively, increasing the total costs. Scientists have addressed this problem by developing distributed computing systems that offer an alternative to expensive supercomputers. Instead, computer resources are donated by volunteers who are interested in these research projects. Open Rendering Environment is a project initiated by Laurea University of Applied Sciences. The project’s most important output is the publicly distributed rendering service Renderfarm.fi. It was developed to take advantage of distributed computing for the purposes of creating 3D-graphics. It is a platform that offers computing power for graphic artists and animators who are dependent on these computing resources. The technology used on Renderfarm.fi is based on BOINC and BOINC project BURP (Big and Ugly Rendering Project). BURP makes it possible for volunteers to participate in the rendering work by donating their idle computing power. The theoretical part of this thesis describes distributed computing and its structure. Especially we concentrate on volunteer computing based technology called BOINC (Berkeley Open Infrastructure for Network Computing). Other major technology we examine is grid computing that is used on centralized computing networks. Furthermore, we compare two real desktop grids; BOINC project XtremLab and Amazon’s EC2 grid. The empirical section of this thesis is concentrated on testing various grid computing platforms. Our goal was to provide Renderfarm.fi with computing power that is always available. This is only possible by creating a locally working computing grid where all the computers are dedicated to the system. We studied different ways of executing a render farm and then tested the performance differences between these technologies. We examined four different render farm technologies; Yadra, DrQueue, Loki Render and Farmerjoe. We built three working render farms which proved to have insignificant performance differences. DrQueue was the most versatile with its feature to support many 3D-modelling packages. We did not manage to build a running environment with DrQueue, but we came to a conclusion that it would be the most beneficial for Renderfarm.fi in the future.Avoimen lähdekoodin jaetun renderöinnin ratkaisut julkisiin ja suljettuihin ympäristöihin Moderni tutkimustiede on yhä enemmän riippuvainen tietokoneista ja niiden tuottamasta laskentatehosta. Tutkimusprojektit kasvavat jatkuvasti, mikä aiheuttaa tarpeen suuremmalle tietokoneteholle ja lisää kustannuksia. Ratkaisuksi tähän ongelmaan tiedemiehet ovat kehittäneet hajautetun laskennan järjestelmiä, joiden tarkoituksena on tarjota vaihtoehto kalliille supertietokoneille. Näiden järjestelmien toiminta perustuu yhteisön lahjoittamaan tietokonetehoon. Open Rendering Environment on Laurea-ammattikorkeakoulun aloittama projekti, jonka tärkein tuotos on yhteisöllinen renderöintipalvelu Renderfarm.fi. Palvelu hyödyntää hajautettua laskentaa nopeuttamaan 3D-animaatioiden renderöintiä. Tämä tarjoaa uusia mahdollisuuksia mallintajille ja animaatioelokuvien tekijöille joilta tavallisesti kuluu paljon aikaa ja tietokoneresursseja töidensä valmiiksi saattamiseksi. Renderfarm.fi-palvelu perustuu BOINC-pohjaiseen BURP- projektiin (Big and Ugly Rendering Project), joka on kehitetty pilkkomaan renderöintityö vapaaehtoisten tietokoneille. Tämän työn teoriaosa käsittelee hajautetun laskennan järjestelmiä sekä niiden rakennetta. Keskeisenä aiheena on BOINC-teknologia (Berkeley Open Infrastructure for Network Computing), joka hyödyntää yhteisön tarjoamaa ylimääräistä tietokonetehoa. Toinen tärkeä osa-alue on keskitetty laskenta, jossa kaikki tietokoneet ovat kontrolloidussa, suljetussa ympäristössä. Vertaamme näiden teknologioiden eroja tutkimalla jo toteutettuja projekteja. Esimerkkinä käytämme hajautettua laskentaa hyödyntävää XtremLab-projektia sekä klusterilaskentaan perus-tuvaa Amazonin EC2-tietokonepilveä. Tämän työn empiirisenä osuutena tutkimme hajautettua laskentaa hyödyntäviä teknologioita. Tarkoituksena oli tarjota Renderfarm.fi-palvelulle erillinen, paikallisessa verkossa toimiva tietokoneklusteri, jonka laskentateho olisi aina saatavilla. Vertasimme neljää hajautetun laskennan teknologiaa, jotka olivat Yadra, DrQueue, Loki Render ja Farmerjoe. Saimme rakennettua kolme toimivaa tietokoneklusteria, joiden suorituskyvyssä ei ollut huomattavia eroja. DrQueue oli ominaisuuksiltaan monipuolisin ja yksi sen vahvuuksista oli tuki useille 3D-ohjelmistoille. Emme saaneet DrQueue:a toimimaan täysin mutta tulimme siihen päätelmään, että Renderfarm.fi hyötyisi siitä kaikista eniten tulevaisuudessa

Kenttäviestijärjestelmän järjestelmätestaus

Yhtymän viestijärjestelmä YVI2 on kenttäviestijärjestelmä, jolla luodaan prikaatin sotatoimessa tarvittavat kenttäviestiyhteydet. Järjestelmällä luodaan viestipalvelut koko yhtymän tulenkäytön, tiedustelun ja johtamisen viestiyhteystarpeisiin. Järjestelmän toimivuus on sotatoimen onnistuneen suorittamisen kannalta erittäin tärkeätä. Tutkimusympäristönä on YVI2- järjestelmä, johon tutkimuksessa on määritelty järjestelmäkomponenttien ja keskeisten palveluiden testien ja mittausten raja-arvot. Järjestelmätestauksella kyetään paikallistamaan viestijärjestelmässä mahdollisesti olevat virheet. Lisäksi järjestelmätestaus tuottaa tietoja, joiden perusteella voidaan määrittää viestiverkon suorituskyky sekä analysoida sitä. Järjestelmätestaus käsittää testauksen suunnittelun, mittaukset ja testit, tietojen koostamisen, tietojen analysoinnin ja testiraportin laatimisen. Testiraportti on yhtenä seuraavan vaiheen tai testauskierroksen suunnittelua. Järjestelmätestauksen tuloksia voidaan analysoida sekä järjestelmän suorituskyvyn että luotettavuuden ja kattavuuden perusteella. Näihin molempiin tutkimuksessa esitetään joitain malleja ja ajatuksia. Järjestelmätestaus soveltuu monipuolisesti viestitoiminnan suunnittelun ja johtamisen tueksi