Early Sámi visual artists - Western fine art meets Sámi culture

Johan Turi (1854–1936), Nils Nilsson Skum (1872–1951) and John Savio (1902–1938) were among the first Sámi visual artists. The production of their art work occurred between the 1910s and the early 1950s. Sámi aesthetics had its basis in folklore, i.e., handicraft or duodji, which did not follow the principle of art for art’s sake but combined beauty and practicality. Art was part of community life. Not until the 1970s was the word daidda, which is Finnish in origin and which means “art”, adopted into the Sámi language. Turi and Skum became famous through their books. They drew and wrote in order to pass the traditional knowledge of their people on to succeeding generations. They also wanted to introduce Sámi life and culture to non-Sámi people. One typical feature of their work is that they depicted Sáminess in a realistic way and sought to strengthen and preserve the Sámi identity through their art. In Turi and Skum’s work, both the documentation of community life and their own personal expression were strongly present and equally important; for this reason their pictures and texts have both practical and aesthetic dimensions. They did not attend school and were self-taught artists. The third pioneer of Sámi visual arts was John Savio, who, unlike the other two, attended secondary school and studied visual arts both independently and under the guidance of a mentor. He expressively combined Western ways of depiction with Sámi subjects. My article examines what made these early Sámi artists change over from Sámi handicraft, duodji, to Western visual arts, how they used Western pictorial conventions in dealing with their Sámi subjects, and the significance of their art for Sámi identity and culture. They lived and worked under cross pressure: the first few decades of the 20th century were characterized by racial theories that denigrated Sámi people, and the period following World War II was marked by demands for modernization and assimilation. Therefore, I also discuss how the conflicts of the time influenced the art of these three early Sámi artists

Physical properties of synthetic bedding materials for free-stall dairy cow

Rest is a prerequisite for the well-being of cows and they spend 40–50% of the time lying down. In this study the basic physical properties, the friction coefficient, heat flux as a function of time and softness of the bedding materials were measured. The heat flux to the bedding was shown to be large enough to affect the cow’s heat balance. The friction coefficients of most of the tested materials were not within the recommended 0.3–0.5. However, the friction values are only indicative, as the material and the shape of the arti- ficial hoof were not identical to natural hooves. There were also differences of almost an order of magnitude in the softness (Young’s modulus) of the mats. Demands for softness vary according to the type of building and cow’s physical condition, for instance a cow with an injured leg needs softer bedding. The properties of mats and beds varied considerably and the various properties did not correlate with each other. More information is needed concerning these values to animal welfare and health in order to be able to make recommendations of different physical material characteristics in different climate and housing conditions

Universalismi ratkaisuna? : Kulttuuripoliittisen kotoutumismallin ideologinen konseptointi

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda universalismiin perustuva kulttuuripoliittinen toimintamalli kotoutu- miselle. Työn tavoite on reagoida vallitsevaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen tarjoamalla vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kulttuuriala on perinteisesti mielletty tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävänä yhteiskunnan osa-alueena mutta demografisen muutoksen myötä toiminta on päivityksen tarpeessa. Työlläni ei ole tilaajaa. Koen sen palvelevan koko kulttuurikenttää ainakin monikulttuurisuuskompetenssia lisäämällä. Työn tavoite on toimintamallin ohella lisätä keskustelua aiheesta. Tutkin kulttuurituotannollisesta näkökulmasta konseptin toiminnallisena osuutena toteutettua luovaa kulttuurityöpajasarjaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia universalistisen kotoutuksen suhteen. Universalistinen kotoutuminen on kehittelemäni käsite joka viittaa koko kansan kotoutumiseen ja sopeutumiseen muuttuvaan ympäristöön.The aim of this thesis was to create a cultural political standard of activity for integration. The goal was to react to the ongoing social situation by offering alternative solutions. The field of culture has traditionally been considered as equality and unity conductive, but due to the demographic changes the activity needs to be upgraded. My work doesn’t have a subscriber, but as I see it serves the entire field of culture by increasing the multicultural competence. Beside that the aim is to increase discussion about the topic. I’m studying the operability of the functional part of my concept from a cultural productive point of view and the possibilities it offers for universalistic integration. Universalistic integration is a term I created that refers to an integration and adaption meant for the entire population

"Bring the Vast Unthinkable Down to Earth": Popularization and Usability in A Short History of Nearly Everything by Bill Bryson and Its Finnish Translation

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen miten popularisointi ja käytettävyys näkyvät Bill Brysonin kirjassa A Short History of Nearly Everything ja sen suomennoksessa Lyhyt historia lähes kaikesta (suom. Markku Päkkilä). Käytettävyydessä keskityin yhteen sen alalajiin, audience designiin. Vaikka popularisointia ja käytettävyyttä on tutkittu paljon, en löytänyt yhtäkään tutkimusta, jossa niitä tarkasteltaisiin yhdessä. Tutkimuksessa näyttäisi olevan aukko, mistä syystä näitä kahta näkökulmaa, käytettävyyttä ja popularisointia, on syytä yhdistää käännöstutkimuksen teossa. Tässä tutkielmassa minua kiinnostivat kaksi kysymystä: onko lähdetekstissä ja käännöksessä eritasoista popularisointia ja miten lähtöteksti ja käännös ottavat käyttäjän huomioon. Ennakko-oletukseni oli, että lähdetekstin ja suomennoksen popularisointi oli samalla tasolla. Koska analysoin materiaalia kahdesta eri näkökulmasta, nojauduin kahteen eri teoriapohjaan. Käytettävyyden teoriapohjana käytin Allan Bellin kehittämää audience designia ja sen luokittelua eritasoisiin vastaanottajiin. Popularisoinnissa puolestaan keskityin huumoriin ja termien lisäämiseen tai poistamiseen, koska ne nousivat materiaalista selkeimmin esiin. Materiaaliksi valikoitui Bill Brysonin kirja A Short History of Nearly Everything ja sen suomennos, koska olin lukenut molemmat kirjat aiemmin. Molemmissa kirjoissa on kuusi lukua sekä useita alalukuja. Kirjojen laajuuden takia rajasin materiaalin vain kunkin luvun kahteen ensimmäiseen alalukuun. Analysoinnissa hyödynsin itseäni ja omaa kokemustani popularisoidusta kirjallisuudesta, eli suoritin heuristista arviointia. Lisäksi haastattelin lyhyesti kääntäjä Markku Päkkilää LinkedIn-verkkopalvelussa. Analysoinnin jälkeen ennakko-oletukseni osoittautui oikeaksi; lähdetekstissä ja käännöksessä ei ollut eritasoista popularisointia ja ne olivat molemmat ottaneet käyttäjän huomioon muun muassa selittämällä annettuja termejä ja tarjoamalla hyvin laajan hakusanaluettelon. Tutkimukseni loppupäätelmäksi tulikin se, että tässä kyseisessä materiaalissa käytettävyys ja popularisointi ovat hyvin lähellä toisiaan. Jos muiden tutkijoiden tuloksista käy ilmi, että näin on myös muussa popularisoidussa kirjallisuudessa, tätä tutkimustulosta voidaan hyödyntää parantamalla popularisoidun kirjallisuuden käytettävyyttä. Lisäksi tämä tutkimustulos voi rohkaista lisää tutkijoita popularisoinnin pariin.fi=Opinnäytetyö kokotekstinä PDF-muodossa.|en=Thesis fulltext in PDF format.|sv=Lärdomsprov tillgängligt som fulltext i PDF-format

Disturbance in boreal spruce forest : immediate dynamics from stand to understorey level

The immediate effects of two human-related vegetation disturbances, (1) green tree retention (GTR) patch felling and scarification by harrowing and (2) experimental understorey vegetation layer removal, were examined in boreal forest stands in Finland. Effects of GTR patch felling and scarification on tree uprootings, on coarse woody debris (CWD) and on epixylic plant community were followed in upland and in paludified forest types. Uprootings increased considerably during 2-3 years after the fellings and were more frequent (47%) in the paludified than in the upland forest (13%). Scarification reduced 68% of the CWD in the felling area. Cover and especially species richness of epixylics declined in the both areas during 1-2 years after the felling. The increasing size of GTR patch correlated positively with the species richness. Regeneration of understorey vegetation community and Vaccinium myrtillus and Vaccinium vitis-idaea after different removals of vegetation layers in an old-growth forest took four years. The regeneration occurred mainly by vegetative means and it was faster in the terms of species richness than in the cover. In the most severe treatment, recovery occurred merely by sexual reproduction. V. myrtillus recovered mainly by producing new shoots. V. vitis-idaea recovered faster than V. myrtillus, mainly by increasing length growth. For ecological reasons, use of larger GTR patches on paludified biotope would be recommendable. In felling areas, scarification by harrowing could be replaced with some other spot-wise method. After moderate intensity level disturbance, recovery occurs rapidly by vegetative regrowth of the dominating species. High level of intensity may prevent the recovery of vegetation community for years, while enabling also the genetic regeneration of the initial species. Local anthropogenic-related disturbances are currently increasing and they can interact during temporally short times, which should be taken in to account in the future forest management plans.Tässä väitöskirjassa tarkastellaan kahden ihmisperäisen häiriön; (1) säästöpuuhakkuun ja maanmuokkauksen sekä (2) aluskasvillisuuskerrosten kokeellisen poiston välittömiä vaikutuksia boreaalisten metsiköiden kasvillisuuden palautumiseen Suomessa. Ensimmäinen koesarja toteuttiin tyypillisessä talousmetsässä, kun taas jälkimmäistä tarkasteltiin suojellussa vanhassa metsässä. Säästöpuuhakkuun ympäristövaikutukset ovat laajalta osin tuntemattomia. Kontrolloidun aluskasvillisuuskerrosten poistokokeen avulla on mahdollista havainnollistaa esimerkiksi tallauksen ja eläinten tuottamien pienipiirteisten häiriöiden eri voimakkuustasoja. Säästöpuuhakkuun ja maanmuokkauksen vaikutuksia tarkasteltiin tuulenkaatojen, maalahopuun ja lahopuulla elävän epiksyylikasvillisuuden näkökulmista kahdella eri kuusimetsätyypillä; vallitsevalla tuoreella sekä soistuneella biotoopilla. Tuulenkaatojen määrä lisääntyi merkittävästi 2-3 vuoden kuluessa hakkuiden jälkeen. Tuulenkaatoja esiintyi enemmän soistuneella (47%) kuin vallitsevalla tuoreella (13%) biotoopilla. Pelkkä hakkuu vähensi maalahopuun tilavuudesta 8%, kun taas maanmuokkaus äestämällä vähensi maalahopuun tilavuutta 68%:lla hakkuualueella. Säästöpuuryhmistä hävisi kahden vuoden aikana 20% alkuperäisestä maalahopuun tilavuudesta. Epiksyylikasvillisuuden (pääasiassa lehtisammalten) peittävyys ja erityisesti lajimäärä laskivat merkittävästi sekä hakkuualueella että säästöpuuryhmissä vuoden kuluessa hakkuista. Kahden vuoden kuluttua peittävyys alkoi palautua, kun taas lajimäärät jatkoivat laskuaan. Säästöpuuryhmän koon kasvu korreloi positiivisesti epiksyylien lajimäärän kanssa. Metsänpohjan aluskasvillisuusyhteisö, ja mustikka (Vaccinium myrtillus) sekä puolukka (Vaccinium vitis-idaea) palautuivat poistokäsittelyistä neljässä vuodessa. Palautuminen tapahtui pääasiallisesti kasvullisesti ja oli nopeampaa lajimäärissä kuin peittävyyksissä. Kaikkein voimakkaimmalla käsittelyllä, jossa kasvillisuus poistettiin mineraalimaakerrokseen asti, palautuminen lähti käyntiin pelkästään suvullisesti. Mustikka palautui pääasiallisesti kasvattamalla uusia versoja, kun taas puolukka palautui edellistä lajia nopeammin lisäten pääasiassa versojen pituuskasvua. Nykyistä käytäntöä suurempien säästöpuuryhmien jättäminen soistuneelle kuusimetsätyypille voisi olla ekologisesti ajateltuna suositeltavaa, koska tällöin olisi mahdollista paremmin taata lahopuusta riippuvaisen eliöstön jatkumo metsän uudistumisvaiheen ajaksi. Hakkuualueiden äestämisen voisi korvata jollain pistemuokkausmenetelmällä, jolloin suurempi määrä lahopuuta säilyisi hakkuualueilla. Keskivoimakkaan häiriön jälkeen metsänpohjan kasvillisuuden palautuminen tapahtuu pääasiallisesti valtalajien kasvullisena lisääntymisenä. Voimakas häiriö taas voi viivästyttää kasvillisuuden palautumista vuosilla, toisaalta samalla valtalajien suvullisen lisääntymisen mahdollisuudet paranevat. Paikalliset ihmisperäiset häiriöt ovat nykyisin voimakkaasti yleistymässä ja niiden välillä voi olla lyhyelläkin aikavälillä vuorovaikutuksia, mikä pitäisi ottaa huomioon suunniteltaessa metsätaloudellisia toimenpiteitä

Supply Chain Digitalization – Optimizing The Factory Material Flow

Nykypäivän kiristynyt kilpailu ja edistyneet toimitusketjut edellyttävät entistä parempaa tomistusketjun digitalisointia parantamaan tehokkuutta, toimistusvarmuutta ja yrityksen kannattavuutta. Toimitusketjun digitalisoinnin avulla voidaan tukea reaaliaikaisesti muuttuvaa kysyntää valmistusyksikössä, luomalla älykäs toimitusketju joka tukee kysyntälähtöistä arvoketjua. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja esittää kohdeyritykselle mahdolliset toiminallisuudet ja tuotteet SAP S/4HANA:sta jotka tukevat kohdeyrityksen nykyisiä ja suunniteltuja toimitusketjun prosesseja. Työssä tutkitaan hankinnasta, varastonhallintaan ja valmistukseen liittyviä toiminallisuuksia. Toiminnallisuudet analysoidaan kohdeyrityksen näkökulmasta ja verrataan vaatimuksiin, joita kohdeyrityksessa nostetaan esille. Tutkielman teoreettinen osuus pohjautuu toimitusketjun ja ERP SAP uuteen tuotteeseen SAP S/4HANA. Toimitusketjun osuudessa tuodaan esille, kuinka vaatimukset Toimitusketju 4.0 ja Teollisuus 4.0 voidaan nähdä suuntaviivoina SAP S/4HANA:n kehitykselle. Empiirinen osuus jakautuu kahteen tutkimuskysymykseen: Mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuudet visualisoida, arvioida ja optimoida toimitusketjua SAP S/4HANA ydintoiminnoilla? Mitä hyötyä kohde-yritys voi saavuttaa ottamalla käyttöön SAP S/4HANA laajennetut toiminallisuudet? Työn tuloksena saatiin ymmärrys SAP S/4HANA tuotteesta ja sen mahdollisuuksista toimitusketjun osalta. SAP S/4HANA tuotteena tukee monia kohdeyrityksen vaatimuksia ylätasolla, mutta vaatii konkreettisempia tutkimuksia ja testausta kohdeyrityksen työskentely ympäristössä sekä pitäisi hyödyntää kohdeyrityksen dataa.Today’s increasing competition and advanced supply chain needs better digitized supply chain to improve efficiency, on time delivery and business profitability. Supply chain digitalization enable to have real- time optimized supply chain. Supply chain management supporting the variable manufacturing unit demand by creating smart supply chain that supports the demand-driven value chain. The purpose of the study is to investigate and present how the SAP S/4HANA functionalities and products could support the case company and defined supply chain processes. The study explores supply chain from purchasing, inventory management to manufacturing. Functionalities are analysed from case company perspective and are compared to requirements what case company has raised up. Theoretical chapters focus on the supply chain and ERP SAP new product SAP S/4HANA. Supply chain chapter is divided to Supply 4.0 and Industry 4.0 to bring up the view how the SAP S/4HANA is aligned with these topics. Empirical part is divided into two research questions: What are the future capabilities to visualize, evaluate and optimize the supply chain including the core functionalities of the SAP S/4HANA? What benefits the case company can achieve by implementing the extended functionalities of the SAP S/4HANA? As a result of the study a good understanding of the SAP S/4HANA product and the possibility related to supply chain was reached. SAP S/4HANA as a product supports most of the requirements from case company in high level but requires more specific research and testing in company environment with real company data

“All Magic Comes with a Price” : Rumplestiltskin’s Character Arc in Once Upon a Time

Olipa kerran (2011–2018) on amerikkalainen fantasiasarja, jossa kuuluisat satuhahmot on kirottu asumaan toiseen maailmaan. Yksi sarjan päähahmoista ja antagonisteista on Rumplestiltskin, joka perustuu kolmeen eri satuhahmoon: Grimmin veljesten Tittelintuureen, Kaunottaren ja Hirviön hirviöön, sekä Peter Panin krokotiiliin. Tutkielmassani tutkin, kuinka Rumplestiltskinin hahmo kehittyy ja muuttuu kolmen ensimmäisen tuotantokauden aikana. Rumplestiltskin on monipuolinen hahmo, joka liikkuu hyvän ja pahan rajamailla koko sarjan ajan. Tutkin kohtauksia, joissa hän valitsee hyvän ja pahan väliltä. Materiaalinani on 19 kohtausta, jotka analysoin ja määrittelin Porterin, Larsonin, Harthcockin ja Nellisin Scene Function Model -teorian mukaan. Lajittelin kohtaukset kuuteen eri kategoriaan sen mukaan, mikä niiden funktio osana juonta on. Suurin osa kohtauksistani sijoittuu juonessa jakson loppupuolelle, crisis- ja resolution-kohtauksiin, joissa Rumplestiltskin joko on konfliktissa tai päättää miten reagoi konfliktin lopputulokseen. Huomattavaa on, että valtaosa konflikteista tapahtuu hänen päänsä sisällä, kun hän on kriisissä omien prioriteettiensa ja pelkojensa kanssa. Lisäksi tutkin Rumplestiltskinin näkyvimpiä ominaispiirteitä ja miten ne muuttivat muotoaan kolmen ensimmäisen kauden aikana. Määrittelin viisi piirrettä, jotka vaikuttivat hänen päätöksiinsä: pelkuruus, vallanhimoisuus, kostonhaluisuus, manipulointi ja epäluotettavuus, sekä perhesuuntautuneisuus. Pelkuruudesta hän ei pääse koskaan yli, mutta piilottaa sen haalimalla valtaa, jonka avulla hän voi pelotella ja kontrolloida muita. Lähes kaikki hänen toimistaan liittyvät perheeseen, mutta perheensä vuoksi hän tekee monia kyseenalaisia valintoja, jotka vahingoittavat muita ihmisiä. Hän kostaa jokaisen kohtaamansa vääryyden raa’asti, manipuloi tilanteita mielensä mukaan, eikä opi olemaan rehellinen edes läheisilleen. Mitä ikinä Rumplestiltskin tekee, hän harvoin tekee päätöstä, josta ei itse hyödy tavalla tai toisella

Eating pathology – a challenge in school health care

This is a prospective study of self-reported eating disorder symptoms (EDS) in youth. The aim was to enhance the detection of EDS and the use of health records in identifying individuals with the highest risk of EDS. In the outset, the 8th (n=1036) and 9th (n=855) graders and their school nurses (n=14) in Finnish-language secondary schools in Turku provided data for testing the feasibility of the SCOFF questionnaire in measuring EDS. The 8th grade data were also used to investigate gender differences in EDS. The course of EDS was investigated with a 1-year follow-up of the 9th graders (n=372), and a 4-year follow-up of the initially EDS-positive participants (n=208) and their non-symptomatic counterparts (n=514). SCOFF proved to be a feasible screen for all mid-adolescents. With SCOFF, the detection of EDS increased fourfould. In mid-adolescence, girl preponderance in EDS was small and associated with appearance and weight dissatisfaction. At the 1-year follow-up, almost one half of initially EDS-positive adolescents were still symptomatic. Prolonged EDS was associated with anxiety. At the 4-year follow-up, one half of the girls and a significant number of boys with EDS in mid-adolescence were still EDS-positive. The strongest predictor of prolonged EDS was depressiveness in mid-adolescence. On population level, the estimated prevalence of protracted EDS was 6%–11% in females and 0.7%–2% in males in late adolescence. The detection of EDS may be enhanced by including SCOFF in health examinations throughout adolescence. To identify individuals most in need for clinical attention, health records provide useful information.Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen – haaste kouluterveydenhuollolle Tämä on prospektiivinen tutkimus nuorten itse ilmoittamista syömishäiriöön viittaavista oireista. Tutkimuksen tarkoituksena oli edistää syömishäiriöön viittaavien oireiden havaitsemista ja terveyskertomustietojen hyödyntämistä suurimman syömishäiriöriskin omaavien yksilöiden tunnistamiseksi. Tutkimuksen ensivaiheessa testattiin SCOFF-syömiskäyttäytymiskyselyn soveltuvuutta syömishäiriöön viittaavan oireilun mittaamiseen. Tutkimukseen osallistuivat Turun suomenkielisten peruskoulujen 8- (n=1036) ja 9-luokkalaiset (n=855) oppilaat ja kouluterveydenhoitajat (n=14). Kahdeksasluokkalaisilta kerättyä aineistoa käytettiin lisäksi kuvattaessa sukupuolten välisiä eroja syömishäiriöön viittaavassa oireilussa. Yhdeksäsluokkalaiset puolestaan kutsuttiin vuoden kuluttua seurantakyselyyn (n=372) syömishäiriöön viittaavan oireilun kulun kuvaamiseksi. Tutkimuksen lopuksi toteutettiin 4-vuotisseurantakysely nuorille aikuisille, joilla tutkimuksen ensivaiheessa oli syömishäiriöön viittaavia oireita (n=208), ja joukolle oireettomia verrokeita (n=514) syömishäiriöön viittaavan oireilun pidempiaikaisen kulun kuvaamiseksi. Tulosten mukaan SCOFF soveltui syömishäiriöön viittaavan oireilun seulontaan keskimurrosikäisillä nuorilla. SCOFF:n käyttö nelinkertaisti havainnot syömishäiriöön viittaavasta oireilusta. Keskimurrosikäisillä tytöillä ilmeni syömishäiriöön viittaavaa oireilua hieman enemmän kuin pojilla. Sukupuolten välinen ero oireilussa oli yhteydessä tytöillä yleisempään ulkonäkö- ja painotyytymättömyyteen. Yhden vuoden seurantajaksolla syömishäiriöön viittaava oireilu jatkui lähes puolella tutkimuksen alussa oireilleista nuorista. Oireilun jatkuminen oli yhteydessä ahdistuneisuuteen. Nelivuotisseurannassa syömishäiriöön viittaava oireilu jatkui puolella tytöistä ja merkittävällä osalla pojista, joilla oli kyseisiä oireita jo tutkimuksen alussa. Syömishäiriöön viittaavan oireilun jatkuminen oli todennäköisintä nuorilla, joilla oli masentuneisuutta keskimurrosiässä. Väestötasolla pitkittynyttä syömishäiriöön viittaavaa oireilua arvioitiin esiintyvän 6–11 %:lla myöhäismurrosikäisistä tytöistä ja 0.7–2 %:lla vastaavan ikäisistä pojista. Syömishäiriöön viittaavan oireilun havaitsemista voidaan edistää käyttämällä SCOFF-syömiskäyttäytymiskyselyä kaikkien murrosikäisten nuorten terveystarkastusten yhteydessä. Terveyskertomustiedoista on puolestaan hyötyä hoitoon ohjausta koskevassa päätöksen teossa

Lämpötilakerrostuman aiheuttamat jännitykset paineistimen yhdyslinjassa

Thermal stratification poses significant loads into surge line of pressurized water reactor as thermal stresses are induced due to uneven thermal expansion. Therefore, this phenomenon has reached notable research interest around the world and multiple studies have been conducted on the topic. In this thesis, knowledge relevant for structural assessment of thermal stratification was presented. In addition, foundation for both numerical and analytical assessment of main stress components was given. First, numerical simulation procedure for both thermal-hydraulic and structural responses were proven to be in relatively good agreement with experimental results from German HDR program. Then these validated models were further utilized in parametric study to examine changes in thermal-hydraulic and mechanical responses. According to this study, pipe diameter based Richardson’s number is feasible measure of dynamical similarity in thermally stratified flows. When Richardson’s number increases, the height of the mixing layer decreases and vertical position rises. Furthermore, similar correlation was also realized for maximum stresses as larger stresses where associated with larger Richardson’s numbers. However, as the correlation was only true for isothermal simulations, Richardson’s number can not be used single-handedly to estimate stresses. Finally, based on the parametric study, increase of flow velocity can not be considered as a solution for thermal stratification. In the worst case it might magnify loads induced by thermal striping and promote high cycle fatigue. In addition to the knowledge obtained from numerical simulations, the main results of the thesis were analytical models which can be applied for estimation of stresses induced by thermal stratification in typical PWR surge lines. These methods are especially important in situations where use of time and resource consuming numerical models is not possible. When support conditions were explicitly known, both temperature profile decomposition and thermal bowing methods were found to give accurate estimates for stresses induced into straight pipe under stratified temperature load. When these formulas were applied into realistic geometry of HDR setup and thermal loading conditions were altered, distinct limitations were realized. Use of thermal bowing method is limited to cases where simple support conditions are realized. Decomposition method on the other hand will produce sufficiently accurate results for wider range on support conditions. However, reliable estimates are only obtained if scale factors for membrane and bending stresses are optimized. Further studies are still needed to validate performance of decomposition method on actual surge line geometries.Lämpötilakerrostuma on virtausilmiö, joka epätasaisen lämpölaajenemisen seurauksena aiheuttaa painevesireaktorin yhdyslinjaan huomattavia jännityksiä. Ilmiö on ollut maailmanlaajuisesti merkittävä tutkimuskohde ja aiheesta on julkaistu useita tutkimuksia. Tässä tutkielmassa esiteltiin rakenteellisen arvioinnin suorittamisen kannalta merkittävät taustatiedot ilmiöstä. Tämän lisäksi tarkasteltiin sekä numeerisia että analyyttisiä laskentamenetelmiä tärkeimmille jännityskomponenteille. Tutkielmassa hyödynnettiin numeerisia laskentamenetelmiä sekä lämmönsiirtoa että mekaanista vastetta simuloivissa malleissa. Mallien todettiin aluksi Saksalaisen HDR-testiohjelman tulosten perusteella noudattavan todellisuutta riittävällä tarkkuudella, minkä jälkeen malleja sovellettiin parametrisessä tutkimuksessa. Parametrinen tutkimus osoitti, että putken halkaisijaan perustuvaa Richardsonin lukua voidaan käyttää lämpötilakerrostuneen putkivirtauksen dynamiikan kuvaamisessa. Richardsonin luvun kasvaessa sekoittumiskerroksen paksuuden huomattiin pienevän ja keskikohdan sijainnin nousevan. Vastaava korrelaatio ilmeni myös putken maksimijännityksille, joiden havaittiin olevan riippuvaisia Richardsonin luvusta. Richardsonin luku ei kuitenkaan yksin riitä kuvastamaan syntyviä jännityksiä, sillä korrelaatio toteutui ainoastaan simulaatioille joissa lämpötilaerot olivat samoja. Lopuksi numeeristen simulaatioiden perus-teella todettiin, että virtausnopeuksien kasvattaminen ei ole sopiva ratkaisu lämpötilakerrostumaongelman ratkaisuksi. Huonoimmassa tapauksessa tämä saattaa lisätä kerrostuman rajapinnan heilahtelua ja näin ollen edesauttaa korkeasyklistä väsymistä. Numeeristen simulaatioiden perusteella tehtyjen havaintojen lisäksi tämän tutkielman tärkein tulos oli analyyttiset menetelmät, joita voidaan hyödyntää lämpötilakerrostuman painevesireaktorin yhdyslinjaan aiheuttamien jännitysten arvioinnissa. Nämä kaavoihin perustuvat menetelmät ovat erityisen tärkeitä tilanteissa, joissa numeeristen mallien käyttö ei ole ajan tai resurssien puutteen vuoksi mahdollista. Alustavissa suoralla putkella tehdyissä tarkasteluissa molemmat tutkielmassa esitellyt menetelmät antoivat tarkkoja arvioita syntyville aksiaalijännityksille. Kun menetelmiä edelleen sovellettiin HDR-testilaitoksen geometrialle sekä vaihtuville lämpöjännityskuormille, havaittiin niiden käyttäytymisessä kuitenkin selkeitä eroja. Lämpötaivutuksiin perustuvan menetelmän huomattiin soveltuvan käytettäväksi ainoastaan tilanteissa, joissa tuentaolosuhteet sallivat putken kiertymät molemmissa päissä. Lämpötilajakauman erittelyyn perustuvan menetelmän puolestaan todettiin antavan suhteellisen tarkkoja arvioita putken jännitystilasta selvästi laajemmalla joukolla tuentaolosuhteita. Menetelmän käyttö vaatii kuitenkin jännityskomponenttien vaikutuskertoimien optimoinnin ja tämän lisäksi käyttäytyminen todenmukaisella yhdyslinjageometrialla täytyy vielä varmistaa jatkotutkimuksilla