Selvitys sosiaali- ja terveydenhuollon laajojen ympärivuorokautisten päivystyspisteiden saavutettavuudesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina on turvata väestölle laadukkaat palvelut ja niiden saavutettavuus. Vaativa päivystys edellyttää runsaasti voimavaroja, jotta palveluita voidaan tarjota kaikkina vuorokauden aikoina ympäri vuoden. Selvitystyön tavoitteena on tutkia erikoissairaanhoidon laajan päivystyspisteen saavutettavuutta sijainnin optimoinnin näkökulmasta. Selvitystyö on toteutettu käyttäen hyväksi geoinformatiikan työkaluja yhdistettynä kattavaan väestödataan ja käytössä oleviin tieverkkoaineistoihin. Analyysissa on selvitetty päivystyspisteiden (10–14 aluetta) saavutettavuus Manner-Suomen osalta. Analyysissä on laskettu lyhin matka-aika jokaisesta 1×1 km väestöruudun keskipisteestä lähimpään laajaan päivystysyksikköön, sekä tätä vastaava maantieteellinen etäisyys. Matka-aikojen pohjalta on muodostettu ns. ”vedenjakaja-alueet” kullekin vaihtoehdolle. Kartat on laadittu siten, että 10 vedenjakaja-alueita muodostuu Helsingin, Turun, Kuopion, Oulun, Tampereen, Lappeenrannan, Jyväskylän, Joensuun, Rovaniemen ja Seinäjoen keskuskaupunkien ympärille. Laskentaa on laajennettu siten, että myös Pori, Lahti, Vaasa ja Kokkola ovat keskuskaupunkeina. Jo kymmenen päivystyspisteen mallissa puolet Manner-Suomen väestöstä saavuttaa päivystyspisteen alle 33 minuutissa, matka-etäisyyden ollessa enimmillään 35 kilometriä. Kahdentoista päivystyspisteen mallissa puolella väestöstä matka-etäisyys on enimmillään 26 kilometriä ja neljäntoista päivystyspisteen mallissa enimmillään 23 kilometriä

CT Perfusion ASPECTS in the Evaluation of Acute Ischemic Stroke: Thrombolytic Therapy Perspective

Background and Purpose: Advances in the management of acute ischemic stroke and medical imaging are creating pressure to replace the rigid one-third middle cerebral artery (MCA) and non-contrast-enhanced CT (NCCT) Alberta Stroke Program Early CT Score (ASPECTS) thresholds used for the selection of patients eligible for intravenous thrombolytic therapy. The identification of potentially salvageable ischemic brain tissue lies at the core of this issue. In this study, the role of CT perfusion ASPECTS in the detection of reversible ischemia was analyzed. Materials and Methods: We retrospectively reviewed the clinical and imaging data of 92 consecutive patients who received intravenous thrombolytic therapy for acute (duration Results: A perfusion defect could be detected in 50% of the patients. ASPECTS correlated inversely with the clinical outcome in the following order: follow-up NCCT > cerebral blood volume (CBV) > mean transit time (MTT) > admission NCCT. The follow-up NCCT and the CBV displayed a statistically significant difference from the admission NCCT, while the MTT did not reach statistical significance. The threshold that best differentiated between good and bad clinical outcome on admission was CBV ASPECTS ≧7. In patients with CT perfusion ASPECTS mismatch, MTT and CBV ASPECTS essentially provided the lower and upper limits for the follow-up NCCT ASPECTS, thus defining the spectrum of possible outcomes. Furthermore, CT perfusion ASPECTS mismatch strongly correlated (r = 0.83) with the mismatch between the tissue at risk and the final infarct, i.e. the amount of salvaged tissue. This finding suggests that the CT perfusion ASPECTS mismatch adequately identifies the amount of potentially salvageable ischemic brain tissue. Conclusions: Parameters derived from the use of CT perfusion ASPECTS can detect reversible ischemia and are correlated with clinical outcome

Kaupunki-maaseutu-alueluokitus

Perinteinen kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutu-luokitus on kuntien koon kasvaessa osoittautunut epätarkaksi. Tässä raportissa kuvataan uuden paikkatietoihin perustuvan luokituksen toteuttaminen. Uusi luokitus perustuu paikkatietomenetelmään, jossa lähtöaineistot ovat koko maan kattavia 250x250 metrin tilastoruutuaineistoja. Luokitus perustuu maaseutualueiden osalta aiempaan maaseudun kolmijakoon, jossa tunnistetaan kaupungin läheinen maaseutu, ydinmaaseutu sekä harvaan asuttu maaseutu. Näiden luokkien lisäksi maaseudulta on erotettu maaseudun paikalliskeskukset. Kaupunkialueita ovat yli 15 000 asukkaan keskustaajamat, joihin on raportissa kuvatulla menetelmällä rajattu ydinkaupunkialue ja kehysalue. Ydinkaupunkialue jakautuu edelleen sisempään ja ulompaan kaupunkialueeseen. Luokituksen lähtöaineistona on käytetty väestö-, työvoima-, työmatka- ja rakennustietoja sekä Digiroad tieverkkoaineistoa ja CORINE maankäyttöaineistoa. Näiden perusteella on laskettu määrää, tiheyttä, tehokkuutta, saavutettavuutta, intensiteettiä, monipuolisuutta ja suuntautuneisuutta kuvaavia muuttujia, joiden luokitteluun ja yhdistelyyn luokitus perustuu. Luokitus on vapaasti saatavissa paikkatietomuodossa verkkosivuilta. Sen voi ladata paikkatietoaineistona ja siihen liittyvänä kuntatasolle laskettuna tilastoaineistona. Ensisijaisesti kaupunki-maaseutu-luokitus kuvaa alueiden välisiä eroja aluerakenteen tasolla. Luokitus ei kuvaa niinkään yksittäisen paikan ominaisuuksia vaan luonnehtii aluekokonaisuuksia. Alueluokkien rajat on yleistetty siten, että luokitus toimii parhaiten laajempien alueiden tarkasteluissa. Luokituksen avulla saadaan tietoa erityyppisten alueiden kehityksestä koko maan tasolla

Increased Incidence and Clinical Picture of Childhood Narcolepsy following the 2009 H1N1 Pandemic Vaccination Campaign in Finland

Peer reviewe

Heterozygous TLR3 Mutation in Patients with Hantavirus Encephalitis

Puumala hantavirus (PUUV) hemorrhagic fever with renal syndrome (HFRS) is common in Northern Europe; this infection is usually self-limited and severe complications are uncommon. PUUV and other hantaviruses, however, can rarely cause encephalitis. The pathogenesis of these rare and severe events is unknown. In this study, we explored the possibility that genetic defects in innate anti-viral immunity, as analogous to Toll-like receptor 3 (TLR3) mutations seen in HSV-1 encephalitis, may explain PUUV encephalitis. We completed exome sequencing of seven adult patients with encephalitis or encephalomyelitis during acute PUUV infection. We found heterozygosity for the TLR3 p.L742F novel variant in two of the seven unrelated patients (29%,p = 0.0195). TLR3-deficient P2.1 fibrosarcoma cell line and SV40-immortalized fibroblasts (SV40-fibroblasts) from patient skin expressing mutant or wild-type TLR3 were tested functionally. The TLR3 p.L742F allele displayed low poly(I:C)-stimulated cytokine induction when expressed in P2.1 cells. SV40-fibroblasts from three healthy controls produced increasing levels of IFN-lambda and IL-6 after 24 h of stimulation with increasing concentrations of poly(I:C), whereas the production of the cytokines was impaired in TLR3 L742F/WT patient SV40-fibroblasts. Heterozygous TLR3 mutation may underlie not only HSV-1 encephalitis but also PUUV hantavirus encephalitis. Such possibility should be further explored in encephalitis caused by these and other hantaviruses.Peer reviewe

Heterozygous TLR3 Mutation in Patients with Hantavirus Encephalitis

Puumala hantavirus (PUUV) hemorrhagic fever with renal syndrome (HFRS) is common in Northern Europe; this infection is usually self-limited and severe complications are uncommon. PUUV and other hantaviruses, however, can rarely cause encephalitis. The pathogenesis of these rare and severe events is unknown. In this study, we explored the possibility that genetic defects in innate anti-viral immunity, as analogous to Toll-like receptor 3 (TLR3) mutations seen in HSV-1 encephalitis, may explain PUUV encephalitis. We completed exome sequencing of seven adult patients with encephalitis or encephalomyelitis during acute PUUV infection. We found heterozygosity for the TLR3 p.L742F novel variant in two of the seven unrelated patients (29%,p = 0.0195). TLR3-deficient P2.1 fibrosarcoma cell line and SV40-immortalized fibroblasts (SV40-fibroblasts) from patient skin expressing mutant or wild-type TLR3 were tested functionally. The TLR3 p.L742F allele displayed low poly(I:C)-stimulated cytokine induction when expressed in P2.1 cells. SV40-fibroblasts from three healthy controls produced increasing levels of IFN-lambda and IL-6 after 24 h of stimulation with increasing concentrations of poly(I:C), whereas the production of the cytokines was impaired in TLR3 L742F/WT patient SV40-fibroblasts. Heterozygous TLR3 mutation may underlie not only HSV-1 encephalitis but also PUUV hantavirus encephalitis. Such possibility should be further explored in encephalitis caused by these and other hantaviruses

Seurantakäsikirja Suomen merenhoitosuunnitelman seurantaohjelmaan vuosille 2020–2026

Tämä merenhoidon seurantakäsikirja käsittää merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman kuvauksen kokonaisuudessaan. Se päivittää vuoden 2014–2020 seurantaohjelman ja sitä sovelletaan vuoden 2020 heinäkuusta vuoden 2026 heinäkuuhun. Seurantaohjelma on osa merenhoidon suunnittelua, jota tehdään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (272/2011) ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) toteuttamiseksi. Tämä laki ja asetus on annettu meristrategiadirektiivin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista) kansallista toimeenpanoa varten. Suomessa meristrategiadirektiivin mukaista meristrategiaa kutsutaan merenhoitosuunnitelmaksi. Suomen seurantaohjelma koostuu 13:sta ohjelmasta, joiden alla on yhteensä 44 alaohjelmaa. Tähän päivitettyyn seurantaohjelmaan lisättiin kuusi uutta alaohjelmaa ja useita alaohjelmia muokattiin joko muuttuneiden vaatimusten, kehittyneempien menetelmien tai muuttuneen toimintaympäristön takia. Merenhoidon uusia vaatimuksia ovat meristrategiadirektiivin liitteen 3 päivitys (EU/2017/845), Euroopan komission päätös EU/2017/848 merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetut täsmennykset standardoiduista menetelmistä. Seurantakäsikirja koostuu kolmesta osasta: seurantaohjelman tausta, varsinainen seurantaohjelma, ja kolmas osa, joka käsittelee seurannan kehitystarpeita, kustannuksia ja riittävyyttä. Seurantaohjelma kattaa ekosysteemilähestymistavan mukaisesti erilaisia muuttujia, jotka kuvaavat toisaalta veden ominaisuuksia ja laatua ja toisaalta ekosysteemin osia ja niiden tilaa sekä niihin kohdistuvia ihmisestä johtuvia paineita. Seurannan alaohjelmissa on kuvattu mitattavat meriympäristön ominaisuudet tai paineet, niiden seurantatiheys, indikaattorit, joihin seurantatietoa käytetään, seurannalla kootun tiedon hallinta ja yhteydet meristrategiadirektiivin hyvän tilan laadullisiin kuvaajiin ja kriteereihin