Gender equality in STEM programs: a proposal to analyse the situation of a university about the gender gap

[EN]According to the Global Gender Gap Report 2020, most of the countries have achieved gender parity in educational attainment. Furthermore, Latin America and Europe have more women than men enrolled in tertiary education. The problem arises when those numbers are analysed by degree studies. There is a gender gap in science, technology, engineering and mathematics (STEM), with a low number of women enrolled in those programs and even lower numbers of graduates. The universities have a key role to steer new conceptions and understanding of the females in STEM . The higher education institutions have to define measures and policies to reduce the gender gap in the careers of the future. This work aims to provide a proposal to analyse the gender equality gap in STEM as a first step to define gender equality action plans focused on processes of attraction, access and retention and guidance in STEM programs. The proposal was applied in ten Latin American universities from Chile, Colombia, Costa Rica, Ecuador and Mexico, and five European universities from Finland, Ireland, Italy, Spain, United Kingdom

Non-invasive genetic monitoring involving citizen science enables reconstruction of current pack dynamics in a re-establishing wolf population

Background: Carnivores are re-establishing in many human-populated areas, where their presence is often contentious. Reaching consensus on management decisions is often hampered by a dispute over the size of the local carnivore population. Understanding the reproductive dynamics and individual movements of the carnivores can provide support for management decisions, but individual-level information can be difficult to obtain from elusive, wideranging species. Non-invasive genetic sampling can yield such information, but makes subsequent reconstruction of population history challenging due to incomplete population coverage and error-prone data. Here, we combine a collaborative, volunteer-based sampling scheme with Bayesian pedigree reconstruction to describe the pack dynamics of an establishing grey wolf (Canis lupus) population in south-west Finland, where wolf breeding was recorded in 2006 for the first time in over a century.Results: Using DNA extracted mainly from faeces collected since 2008, we identified 81 individual wolves and assigned credible full parentages to 70 of these and partial parentages to a further 9, revealing 7 breeding pairs. Individuals used a range of strategies to obtain breeding opportunities, including dispersal to established or new packs, long-distance migration and inheriting breeding roles. Gene flow occurred between all packs but inbreeding events were rare.Conclusions: These findings demonstrate that characterizing ongoing pack dynamics can provide detailed, locally-relevant insight into the ecology of contentious species such as the wolf. Involving various stakeholders in data collection makes these results more likely to be accepted as unbiased and hence reliable grounds for management decisions

Cystatin C: current position and future prospects.

Abstract Cystatin C is a low-molecular-weight protein which has been proposed as a marker of renal function that could replace creatinine. Indeed, the concentration of cystatin C is mainly determined by glomerular filtration and is particularly of interest in clinical settings where the relationship between creatinine production and muscle mass impairs the clinical performance of creatinine. Since the last decade, numerous studies have evaluated its potential use in measuring renal function in various populations. More recently, other potential developments for its clinical use have emerged. This review summarises current knowledge about the physiology of cystatin C and about its use as a renal marker, either alone or in equations developed to estimate the glomerular filtration rate. This paper also reviews recent data about the other applications of cystatin C, particularly in cardiology, oncology and clinical pharmacology. Clin Chem Lab Med 2008;46:1664-86

Assessment of long-term renal complications in extremely low birth weight children

We assessed the long-term renal complications in a regional cohort of extremely low birth weight (ELBW) children born in 2002–2004. The study group, comprising 78 children born as ELBW infants (88% of the available cohort), was evaluated with measurement of serum cystatin C, urinary albumin excretion, renal ultrasound, and 24-h ambulatory blood pressure measurements. The control group included 38 children born full-term selected from one general practice in the district. Study patients were evaluated at a mean age of 6.7 years, and had a median birthweight of 890 g (25th–75th percentile: 760–950 g) and a median gestational age of 27 weeks (25th–75th percentile: 26–29 weeks). Mean serum cystatin C levels were significantly higher (0.64 vs. 0.59 mg/l; p = 0.01) in the ELBW group. Hypertension was diagnosed in 8/78 ELBW and 2/38 of the control children (p = 0.5). Microalbuminuria (>20 mg/g of creatinine) was detected only in five ELBW children (p = 0.17). The mean renal volume was significantly lower in the ELBW group (absolute kidney volume 81 ml vs. 113 ml; p < 0.001, relative kidney volume 85 vs. 97%; p < 0.001). Abnormally small kidneys (<2/3 of predicted size) were detected in 19 ELBW and four control children (p = 0.08). Multivariate logistic regression revealed that the only independent risk factor for renal complications was weight gained during neonatal hospitalization (odds ratio: 0.67; 95% confidence interval: 0.39–0.94). Serum cystatin C and kidney volume are significantly lower in school-age ELBW children. It is important to include systematic renal evaluation in the follow-up programs of ELBW infants

Lukion ainevalinnat ja tasa-arvo:raportti on Oulun yliopiston kontribuutio Naisjärjestöjen keskusliiton ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan ”Sata tasa-arvotekoa” -hankkeessa

Tiivistelmä Suomen koulutusjärjestelmässä yläkoululaisten ja lukiolaisten valinnat vaikuttavat ratkaisevasti heidän mahdollisuuksiinsa päästä yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja myöhemmin työelämään. Oulun yliopistossa tehdään tutkimusta lukiolaisten ainevalintojen merkityksestä yliopistojen opiskelijavalinnassa. Tutkimus koskee edustavasti kaikkia Suomen yliopistoja. Tämä raportti tarkastelee lukion ainevalintojen merkitystä yleensä, mutta nostaa esille koulutusalojen ja lukion oppiaineiden sukupuolittumista ja tämän sukupuolittumisen vaikutuksia yliopistojen opiskelijavalinnassa. Lukio on kokonaisuutena naisvaltainen: vuosien 2013–15 ylioppilaista 57 % oli naisia ja naiset ovat ylioppilaskokeessa myös arvosanoiltaan keskimäärin miehiä parempia, poikkeuksina pitkä englanti ja pitkä matematiikka. Kielivalinnat ovat naisvaltaisia, joskin äidinkielten ja pitkän englannin osalta vain samassa määrin kuin lukiokoulutus yleensä. Valinta pitkän ja lyhyen matematiikan välillä on tärkeä sukupuolittumisen näkökulmasta. Matematiikan valinta saa laajemman merkityksen, koska se ohjaa myös ylioppilaiden reaaliainevalintoja. Matematiikka ja reaaliaineet yhdessä taas profiloivat sekä yliopistojen koulutusaloja että niiden opiskelijavalintaa. Reaaliaineista fysiikka on hyvin miesvaltainen, kun taas terveystieto, psykologia, uskonto ja biologia ovat hyvin naisvaltaisia. Yliopistojen koulutusalat ovat erilaisia työelämän näkökulmasta katsottuna. Miesvaltaisuus on suurimmillaan tekniikassa, kauppatieteissä ja luonnontieteissä, jotka ovat suuria aloja ja johtavat usein elinkeinoelämän palvelukseen. Monet naisvaltaisimmista aloista taas kouluttavat lähinnä julkiselle sektorille. Työelämän sukupuolittumiseen liittyvät näkökulmat, kuten palkka- ja urakehitys sekä työllistyminen ovat yhteydessä koulutusalaan ja edelleen lukion ainevalintoihin, mutta ne eivät ole tämän työn tutkimuskohde. Tässä esiteltävä tasa-arvoteko on raportti ”Lukion ainevalinnat ja tasa-arvo”. Taustalla on työryhmä, johon kuuluvat Oulun yliopiston professorit Jouni Pursiainen (kemia, Oulun yliopiston LUMA-keskus), Jarmo Rusanen (maantiede), Hanni Muukkonen (kasvatuspsykologia) sekä koulutusdekaani Sari Harmoinen (kasvatustieteet). Myös tohtorikoulutettavat Satu Kaleva ja Jenni Kunnari toivat hyviä näkökulmia mukaan raporttiin. Tutkimus alleviivaa niitä koulutuspolkujen tienhaaroja ja valintoja, jotka johtavat yliopistoissa eri koulutusaloille ja myöhemmin eriyttävät myös työelämää. Ei ole meidän tehtävämme kertoa nuorille mihin heidän tulisi pyrkiä henkilökohtaisessa elämässään. Sen sijaan piirrämme karttaa, jonka avulla matka tavoitetta kohti helpottuu. Toivomme, että tieto vaihtoehtoisista päämääristä ja niihin johtavista poluista helpottaisi valintojen tekemistä. Valinnoilla on myös tasa-arvoulottuvuus

Pohjois-Pohjanmaan lukiolaisten valmiudet ilmastotekoihin koulun viitekehyksessä

Abstract Climate change is a significant societal discourse in politics and education. Climate change is being discussed in schools in increasing amounts and the prevention of climate change has become a key element in the foundational values and transversal competencies of the curriculum of general upper secondary school, which is coming into effect in the year 2021. The prevention of climate change is also brought up in the targeted learning outcomes of each subject. According to the 2018 Youth Barometer, climate change is the most concern causing factor amongst the youth and the amount of concern related to climate change has increased during the past ten years. Climate Change in Upper Secondary Schools! -project funded by the Finnish National Agency for Education has produced this report on the readiness of Northern Ostrobothnia general upper secondary school students to take part in climate actions in the school context. The purpose of this project is to pick up the pace in general upper secondary schools’ climate work and to build a realistic, scientific research-based overview of climate change. The Faculty of Education of the University of Oulu has executed together with the project the survey analyzed in this report. Students (n = 1889) from 22 general upper secondary schools in the Northern Ostrobothnia area took part in the survey during January and February 2020. The purpose of the survey was to inquire about general upper secondary school students’ readiness to take part in different kinds of climate action. This report compares the survey answers of general upper secondary school students of Oulu to the rest of the Northern Ostrobothnia area. The participants of the survey were divided into groups based on the physical location of the schools. The results indicate that students are generally willing to take part in climate actions. Students in Oulu seem to be slightly more willing to take part in climate actions in school context compared to the students of other areas of Northern Ostrobothnia.Tiivistelmä Ilmastonmuutos on merkittävä yhteiskunnallinen keskustelunaihe niin politiikassa kuin koulutuksessa. Ilmastonmuutokseen liittyviä aiheita käsitellään myös kouluissa yhä enemmän. Vuonna 2021 voimaan astuvan Lukion opetussuunnitelman perusteissa ilmastonmuutoksen hidastaminen on osa koulutuksen arvoperustaa ja laaja-alaista osaamista. Ilmastonmuutoksen hidastamisen näkökulma tuodaan esille myös oppiainekohtaisissa tavoitteissa. Vuoden 2018 nuorisobarometrin mukaan ilmastonmuutos on eniten huolta aiheuttava tekijä nuorten keskuudessa ja huoli ilmastonmuutoksesta on kasvanut kymmenen viime vuoden aikana. Opetushallituksen rahoittama Ilmastonmuutos lukioihin! -hanke on tuottanut tämän raportin lukiolaisten valmiuksista toimia ilmaston puolesta koulun viitekehyksessä. Hankkeen tavoitteena on nopeuttaa lukioiden ilmastotyötä ja rakentaa lukioissa realistista, tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tilannekuvaa ilmaston lämpenemisestä. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta on tuottanut yhdessä hankkeen kanssa tässä raportissa analysoidun kyselyn, johon vastasi lukiolaisia (n = 1889) 22 eri lukiosta Pohjois-Pohjanmaan alueelta vuoden 2020 tammi- ja helmikuun aikana. Kyselyn tarkoituksena oli pyrkiä selvittämään lukiolaisten valmiuksia erilaisiin ilmastotekoihin. Tässä raportissa vertaillaan Oulun ja muun Pohjois-Pohjanmaan lukiolaisten kyselyvastauksia ilmaston puolesta toimimisen näkökulmasta. Kyselyyn osallistuneiden jako näihin kahteen ryhmään tehtiin lukioiden fyysisen sijainnin perusteella. Yleisellä tasolla lukiolaisilla on tulosten perusteella halukkuutta ja valmiutta toimia ilmaston puolesta. Oulun lukiolaisilla näyttää olevan muihin Pohjois-Pohjanmaan lukiolaisiin verrattuna hieman enemmän valmiutta ilmastotekoihin koulun viitekehyksessä