Näkymiä tulevaan kasvupalvelumarkkinaan : Tutkimus yksityisistä palveluntuottajista kasvupalvelujen tuottajina

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää Suomen palvelumarkkinoiden tilannetta tulevien kasvupalvelujen näkökulmasta ja palveluntarjoajien mahdollisuuksia tarjota uudenlaisia palvelukonsepteja. Tarkoituksena on selvittää eri toimijoiden valmiuksia ja mahdollisuuksia toimia tulevien kasvupalvelujen tuottajina. Tutkimuksen päähavainto on, että kasvupalvelu-uudistuksen sisältö ja mahdollisuudet tunnetaan palveluntarjoajien keskuudessa huonosti. Maakuntien palveluhankintoihin ja markkinoiden syntyyn liittyy epävarmuuksia, mikä tekee markkinoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamisesta vaikeaa. Kasvupalvelumarkkinat kiinnostavat palveluntarjoajia. Samalla kun kiinnostus kasvupalveluita kohtaan on suurta, tietämys kasvupalveluista ja niiden luomista mahdollisuuksista on suhteellisen vähäistä. Kysely potentiaalisille kasvupalveluntuottajille antaa hyvin positiivisen kuvan potentiaalisten kasvupalveluntuottajien halukkuudesta ja kyvystä toimia tulevilla kasvupalvelumarkkinoilla. Oletettavaa on kuitenkin, että vain osa halukkaista kasvupalveluntuottajista tulee toimimaan kasvupalvelujen tuottajina tulevissa maakunnissa. Kasvupalvelut eivät ole palvelutuottajien liiketoiminnan näkökulmasta yksi yhtenäinen markkina. Palkkiomallit ja palkkiohinta ovat keskeisiä elementtejä ja ajureita uuden liiketoiminnan ja kasvupalvelumarkkinoiden synnyttämisessä. Tulevien kasvupalvelumarkkinoiden luomisen näkökulmasta on oleellista tunnistaa periaatteet sille, mistä elementeistä tulospalkkioperusteisen mallin ja palvelujen hinnoittelun tulisi koostua

Sosiaali- ja terveysjärjestöt uudistajina? : Selvitys STEA-avusteisesta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta

Tämän selvityksen tavoitteena oli parantaa ymmärrystä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta (TKI-toiminta) sekä kuvata järjestöjen ja STEA-rahoituksen roolia TKI-toiminnassa. Suomessa on noin 10 000 rekisteröityä sosiaali- ja terveysalan yhdistystä. Suuri osa toiminnasta on erilaista auttamista, tukea, neuvontaa, koulutusta tai vapaaehtoistoimintaa, jonka kustannuksista osa katetaan ulkopuolisilla avustuksilla. Selvityksessä käytetty aineisto koostui kahdesta keskeisestä aineistosta. Ensimmäisen muodostavat 21 tapaustutkimukseen valittua STEA-avustusta saanutta kohdetta ja hanketta sote-järjestöissä. Näiden tapausten osalta tehtiin analyysi kirjalliseen aineistoon, jossa oli järjestöjen toimittamia hakemuksia, väli- ja loppuraportteja, tuloksellisuus- ja vaikutusselvityksiä sekä STEAn laatimat palautteet. Toisen osan aineistosta muodostaa kysely, joka lähetettiin 1 863 järjestölle, jotka olivat hakeneet STEA-avustusta vuodelle 2020. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 20,67 %. Selvityksen perusteella sosiaali- ja terveysalan järjestöjen TKI-toiminta painottuu kehittämistoimintaan, ja sitä voidaan luonnehtia tietoisuus- tai toimintalähtöiseksi. Tietoisuuslähtöisen toiminnan tavoitteena on parantaa ihmisten tietoisuutta ja ymmärrystä, kun taas toimintalähtöisen toiminnan tavoitteena on saada aikaa muutos toimintatavoissa. Selvityksen lopuksi esitetään kehittämissuosituksia järjestöille, STM:lle ja STEAlle sekä kansalliseen innovaatiopolitiikkaan laajemmin

Impact of Machine Learning Assistance on the Quality of Life Prediction for Breast Cancer Patients

Proper and well-timed interventions may improve breast cancer patient adaptation, resilience and quality of life (QoL) during treatment process and time after disease. The challenge is to identify those patients who would benefit most from a particular intervention. The aim of this study was to measure whether the machine learning prediction incorporated in the clinical decision support system (CDSS) improves clinicians' performance to predict patients' QoL during treatment process. We conducted an experimental setup in which six clinicians used CDSS and predicted QoL for 60 breast cancer patients. Each patient was evaluated both with and without the aid of machine learning prediction. The clinicians were also open-ended interviewed to investigate the usage and perceived benefits of CDSS with the machine learning prediction aid. Clinicians' performance to evaluate the patients' QoL was higher with the aid of machine learning predictions than without the aid. AUROC of clinicians was .777 (95% CI .691 - .857) with the aid and .755 (95% CI .664 - .840) without the aid. When the machine learning model's prediction was correct, the average accuracy (ACC) of the clinicians was .788 (95% CI .739 - .838) with the aid and .717 (95% CI .636 - .798) without the aid.Peer reviewe

Tietojohtaminen ja sen kehittäminen: tietojohtamisen arviointimalli ja suosituksia maakuntavalmistelun pohjalta

Tässä hankkeessa on luotu kuva tietojohtamisen nykytilasta ja kehitystarpeista, sekä kehitetty arviointimalli tietojohtamiselle. Hyödynnettäessä tietojohtamisen arviointimalli tukee tietojohtamisen jatkuvaa kehittämistä. Arviointimallia on tarkoitus käyttää tietojohtamisen ymmärryksen parantamiseen sekä organisaation tietojohtamisen käytäntöjen kehittämiseen sen omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Hankkeessa tietojohtamista on tarkasteltu osana vuosien 2018 ja 2019 maakunta- ja soteuudistuksen valmistelua, jossa sen kehittämisellä on ollut keskeinen rooli. Vaikka tietojohtamisen kehittämiselle nähdään monia hyötyjä, ei sen toteuttamiseksi ole olemassa yhtä oikeaa tapaa. Organisaatioiden tarpeet vaihtelevat usein riippuen esimerkiksi toimialasta, toimintaympäristöstä ja organisaation koosta. Tietojohtamisen arviointimallin luomisen lisäksi hankkeessa tarkasteltiin maakuntien tilannetta tietojohtamisen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä tunnistettiin joukko toimenpiteitä kansallisen- ja alueellisen tason toimijoille. Keskeisiä kehittämistoimenpiteitä kansallisella tasolla ovat periaatteiden, luokitusten ja mittareiden määrittely sekä työnjaon selkeyttäminen kansallisen ja alueellisen tason välillä etenkin tietojohtamiseen liittyvän teknologian ja IT-arkkitehtuurin kehittämisen ja hankinnan suhteen. Alueellisella tasolla tärkeimmät kehittämiskohteet liittyvät tavoitteiden konkretisointiin, IT-arkkitehtuurin ja järjestelmien päivittämiseen sekä datan käsittelyn ja hyödyntämisen resurssien parempaan kohdentamiseen

Toimintamalleja sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoiminnan edistämiseen

Tämä selvitys keskittyy tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI-toiminnan) näkökulmaan osana SOTE-järjestelmän rakenteellista kehittämistä. TKI-toiminnan rooli on erityisesti pidemmällä aikavälillä uusien, entistä vaikuttavampien teknologioiden, ratkaisujen ja hoitokäytäntöjen kehittämisessä sekä kustannusten kasvun hillinnässä. Raportissa huomion kohteena ovat erityisesti SOTE-alan TKI-toiminnan rakenteen kuvaaminen sekä hallintomallista riippumattomat hyvät käytännöt ja toimintamallit SOTE-alan TKI-toiminnan organisoinnissa. Selvityksen keskeinen johtopäätös on tunnistettu tarve alueiden strategiselle suunnittelulle ja koordinoinnille; TKI-toiminnan kokonaiskuvan kirkastamiseen on panostettava sekä alueilla että kansallisesti poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Tulevaisuudessa, kun alueiden suunnittelu- ja järjestämisvapaus kasvaa, on tärkeää, että kansallisten toimijoiden ja alueiden välisessä vuoropuhelussa muodostetaan yhteisymmärrys SOTE:n päämäärätavoitteista. Nämä tavoitteet tulee purkaa mitattaviksi ja muodostaa niiden ympärille laatu- ja tiedolla johtamisen järjestelmä. Tämän ohella tarvitaan kannusteita, ohjausta ja rajapintojen standardointia yhdessä toimimisen mahdollistamiseksi. Mikäli SOTE-alan järjestämis- ja tuotantovastuut hajautuvat jatkossakin myös SOTE:n päämäärien toteutumista tukevaa poikkihallinnollista yhteistyötä ja kansallista resurssiohjausta on syytä vahvistaa

Predicting Effective Adaptation to Breast Cancer to Help Women BOUNCE Back : Protocol for a Multicenter Clinical Pilot Study

Publisher Copyright: © 2022 Greta Pettini.Background: Despite the continued progress of medicine, dealing with breast cancer is becoming a major socioeconomic challenge, particularly due to its increasing incidence. The ability to better manage and adapt to the entire care process depends not only on the type of cancer but also on the patient's sociodemographic and psychological characteristics as well as on the social environment in which a person lives and interacts. Therefore, it is important to understand which factors may contribute to successful adaptation to breast cancer. To our knowledge, no studies have been performed on the combination effect of multiple psychological, biological, and functional variables in predicting the patient's ability to bounce back from a stressful life event,such as a breast cancer diagnosis. Here we describe the study protocol of a multicenter clinical study entitled "Predicting Effective Adaptation to Breast Cancer to Help Women to BOUNCE Back"or, in short, BOUNCE. Objective: The aim of the study is to build a quantitative mathematical model of factors associated with the capacity for optimal adjustment to cancer and to study resilience through the cancer continuum in a population of patients with breast cancer. Methods: A total of 660 women with breast cancer will be recruited from five European cancer centers in Italy, Finland, Israel, and Portugal. Biomedical and psychosocial variables will be collected using the Noona Healthcare platform. Psychosocial, sociodemographic, lifestyle, and clinical variables will be measured every 3 months, starting from presurgery assessment (ie, baseline) to 18 months after surgery. Temporal data mining, time-series prediction, sequence classification methods, clustering time-series data, and temporal association rules will be used to develop the predictive model. Results: The recruitment process stared in January 2019 and ended in November 2021. Preliminary results have been published in a scientific journal and are available for consultation on the BOUNCE project website. Data analysis and dissemination of the study results will be performed in 2022. Conclusions: This study will develop a predictive model that is able to describe individual resilience and identify different resilience trajectories along the care process. The results will allow the implementation of tailored interventions according to patients' needs, supported by eHealth technologies.Peer reviewe

Performance in humanitarian supply chains

The goals of humanitarian organizations are to save lives, decrease human suffering, and contribute to development. However, humanitarian response has been criticized for its lack of positive impact on the societies receiving aid, or more precisely, for the lack of the effectiveness of the aid. Discussion of the effectiveness of aid has seemingly been incorporated at the operational level as focus on cost and time efficiency. However, efficiency considerations have been criticized because they can lead to oversight of other considerations, such as sustainability. Humanitarian practitioners have started paying attention to measuring their performance. Measuring the performance of humanitarian operations, however, can be cumbersome, due to the complexity of the operating environment, which has limited data accessibility and multiple actors involved. This thesis’ overall aim is to analyze how supply chain performance is understood in the humanitarian context. The research questions are deliberated on in four essays. Each essay has a different scope, ranging from an intra-organizational supply chain perspective to a macro perspective on country logistics performance. This thesis builds mainly on the literature about humanitarian supply chain and its performance measurement. To date, the performance literature in the humanitarian context has covered different performance measurement frameworks and suggested specific key performance indicators. However, it has not yet tackled the essence of performance measurement, which should be connected to the goal of the activity at hand and support learning and development

Kokemusasiantuntijoiden kokemuksia asiantuntijuuteen liittyvästä koulutuksesta

Kokemusasiantuntijatoiminta on yleistynyt viime vuosien aikana Suomessa, sillä tietoisuus kokemusasiantuntijakoulutuksesta sekä -palveluista on laajentunut yhteiskunnassa. Koulutuksia on alettu järjestää yhä useammassa eri tahossa, ja kokemusasiantuntijoiden palveluista on tullut tärkeä osa palveluiden käyttäjien sairastamis- sekä kuntoutumisprosessia. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvata kokemusasiantuntijoiden kokemuksia asiantuntijuuteen johtavasta koulutuksesta. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voitaisiin hyödyntää kokemusasiantuntijoiden koulutuksessa. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia kokemuksia kokemusasiantuntijoilla on asiantuntijuuteen liittyvästä koulutuksesta? Kirjallisuuskatsauksen kirjallisuushaut tehtiin CINAHL, Medic sekä PubMed -tietokannoissa keväällä 2021. Hakusanoina käytetyt sanat olivat kokemusasiantuntija, terveyspalvelut ja terveydenhuolto sekä näiden sanojen englanninkieliset vastineet. Tutkimusartikkeleiden tuli olla englannin- tai suomenkielisiä, vertaisarvioituja ja julkaistu vuosina 2011–2021. Kirjallisuushaun tulos ennen tietokantarajauksia oli 913, tietokantarajausten ja laadunarvioinnin jälkeen näistä valikoitui mukaan katsaukseen 13 tutkimusta. Aineisto analysoitiin käyttäen induktiivista sisällönanalyysia. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan kokemusasiantuntijuuteen liittyvä koulutus koettiin tarpeellisena ja hyödyllisenä. Koulutus edisti osallistujien paranemisprosessia, ja lisäsi heidän henkisiä voimavarojansavoimavarojaan sekä yhteistyötaitoja. Koulutuksen kokemiseen negatiivisena vaikutti koulutuksen henkinen raskaus. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että raskaiden kokemusten läpikäyminen sekä niiden käsittely lisää osallistujien resilienssiä, millä on suotuisa vaikutus omaan paranemisprosessiin. Kokemus- asiantuntijuuteen valmentava koulutus parantaa vuorovaikutusta osallistujien ja sidosryhmien välillä. Kokemusasiantuntijuutta tai siihen valmentavaa koulutusta ei tunneta osallistujien keskuudessa tarpeeksi hyvin, jotta siitä voitaisiin muodostaa realistisia ennakkokäsityksiä tai -odotuksia