TULVA - Tulevaisuuden venealahankkeen loppuraportti

Opinnäytetyö liittyy Tekesin Vene 2007 -2011 ohjelman tutkimushankkeeseen. Opinnäytetyö on samalla hankeen loppuraportti. TULVA – tulevaisuuden veneala tutkimushanke alkoi 1.8.2008 ja päättyi 30.4.2011. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 357 000 EUR. Tutkimushankkeen taustalla on ollut Kymenlaakson ammattikorkeakoulun panostus venealan koulutukseen ja laajamittainen T&K&I –toiminta yhdessä venealan yritysten kanssa. Hankkeessa keskityttiin uusien venekonseptien tekemiseen ja uusien veneilytapojen ennustamiseen. Tuotekehitystä ja –konseptointia ohjaavat pinnalla olevat trendit. Trendit lähitulevaisuudessa tulevat liittymään veneiden käyttämään energiaan ja ajallisen resurssin vähenemiseen. Tästä syystä on hyvin todennäköistä, että ”laituriveneily” tulee lisääntymään. Laituriveneily tarkoittaa veneilyä, jossa ollaan kohteessa heti veneelle päästyä, liikutaan sillä tai ei. Tulva projektin yhteydessä on seurattu veneteollisuuden kehittymistä, etsitty ja testattu uusia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä. Projektin yhteydessä materiaali ja valmistustekniikkaa on seurattu laajalla skaalalla tavoitteena tuoda uusia menetelmiä ja materiaaleja paremmin esiin.The thesis relates to the research project of the Tekes Boat 2007 -2011 program. The thesis is a final report on the same project. TULVA - the future of boat industry research project started 1.8.2008 and ended on 30.4.2011. The total project budget amounted to 357 000 EUR. The research project has been motivated by the Kymenlaakso University of Applied Sciences of investing the boat education and large-scale R & D & I activity with the boat industry. The project focused on the new boat concepts and forecasting of boating in the future . the trends guide the product development and concepting . Boating will be affected in the near future by energy saving and resource reduction. For this reason, it is very likely that the "dock boating" is going to increase. Dock boating means boating, where you are in the boat as soon as you are on board, if boat is driven or not. The project has monitored the development of marine industries, searched and tested new materials and manufacturing methods. During the project, materials and manufacturing techniques have been monitored over a wide scale which aims to bring out new methods and materials

”Yö ei ole pimeä päivä” : Moraaliset tosiasiat pragmatistisessa realismissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielma tarkastelee moraalisten tosiasioiden olemassaoloa ja niihin liittyviä ongelmia erityisesti pragmatistisen filosofisen perinteen valossa. Työn aihe kuuluu siten etiikan tutkimusalueeseen. Vielä täsmällisemmin työ edustaa metaeettistä tarkastelua, koska sen tutkimuskohteena ovat eettisten teorioiden taustalla vaikuttavat uskomukset. Työ tarkastelee sitä, millaisesta asiasta puhumme puhuessamme etiikasta tai moraalista. Työn alussa esitellään lyhyesti moraalirealismia. Moraalirealismin mukaan moraali koskee joitakin tosiasioita. Kun esitämme moraalisen väitteen, kuten ”Tappaminen on väärin”, emme ilmaise pelkästään mielipidettä kyseisestä asiasta, vaan väitteemme koskee jotakin maailmassa vallitsevaa tosiasiaa. Moraalirealismi on kuitenkin filosofiassa varsin kiistanalainen oppi. Monet filosofit kiistävät sen, että moraaliväitteemme koskisivat tosiasioita. Tämä moraalirealismia koskeva keskustelu liittyy laajempaan filosofiseen keskusteluun, joka koskee realismin ongelmaa. Lyhyen moraalirealismin esittelyn jälkeen esitellään moraalirealismia vastaan esitettyä kritiikkiä sekä realistien vastauksia kritiikkiin. Realismin kriitikot, joita voi yleisesti nimittää antirealisteiksi, kiistävät moraalisten tosiasioiden olemassaolon. Sen sijaan, että moraali koskisi tosiasioita, se lähinnä ilmaisee asenteitamme tai tunteitamme tms. eikä näin ollen väitä mitään meistä riippumattomasta todellisuudesta. Moraalirealismi ajautuu vaikeuksiin kriitikkojensa kanssa. Toisaalta myöskään kriitikkojen esittämät teoriat eivät pysty antamaan täysin tyydyttävää ja tyhjentävää kuvaa moraalin luonteesta. Mahdollisena ratkaisuna realismin ongelmaan tarkastellaan pragmatistista versiota moraalirealismista. Pragmatistiseen filosofiseen perinteeseen perustuva moraalirealismi onnistuu välttämään joitain realismiin liittyviä ongelmia. Pragmatismin lähtökohta on inhimillisen käytännön toiminnan tarkastelu. Inhimillisen käytännön asettaminen ensisijaiseksi tarjoaa mahdollisuuden välttää syytökset siitä, että moraali ilmentäisi vain tunteitamme tai mielipiteitämme. Pragmatisti näkee tunteet ja mielipiteet yhtä mielekkäänä tutkimuskohteena, kuin niin sanotut kovat empiiriset faktatkin. Pragmatismin mukaan meidän ei siis tarvitse erottaa inhimillistä totuutta ja empiiristä totuutta toisistaan, vaan inhimillinen todellisuus on jopa ensisijaista empiiriseen verrattuna. Tällaisena inhimilliseen toimintaan kohdistuvana tutkimuksena pragmatistinen tarkastelu voi paljastaa meille tosiasioita ihmisluonnosta. Nämä tosiasiat eivät välttämättä ole palautettavissa empiirisiin yksinkertaisiin tosiasioihin. Tämä ei kuitenkaan tee inhimilliseen olemiseen ja toimintaan liittyviä tosiasioita vähempiarvoisiksi tai vähemmän tosiksi kuin maailmassa vallitsevat ihmisestä riippumattomat tosiasiat. Itse asiassa pragmatisti ei myönnä tällaisten riippumattomien ja arvovapaiden tosiasioiden olemassaoloa lainkaan. Moraali inhimillisen käytäntönä ja toimintana on siten pragmatistille yhtä mielekäs ja tosiasioita koskeva tutkimuskohde kuin mikä tahansa empiiristen tieteiden tutkima kohde

Monimuotoisuusbarometri 2007 : ikä ja monikulttuurisuus haasteena ja voimavarana

Monimuotoisuusbarometrilla mitattiin monimuotoisuutta suomalaisissa yrityksissä. Tutkimuksessa selvitettiin lähinnä henkilöstöjohdon käsityksiä siitä, miten suomalaisen työelämän monimuotoisuus koetaan nyt ja miten se kehittyy tulevaisuudessa. Monimuotoisuudella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa ihmisten erilaisuutta ja yhdenvertaisuutta iän, sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, kielen, uskonnon ja vakaumuksen näkökulmista

Regional impacts of sustainable energy in western Finland

The scope of this research is to make quantitative estimates of the potential economic and employment impacts of renewable energy self-sufficiency. The study aims to make generalizations on a regional, or even national level, and to give directions for future research. This paper analyses direct monetary values and employment impacts in two regions, in a theoretical situation where all energy is produced by renewables from the respective region. Renewable energy, especially utilization of existing but presently unused resources, can play an important role in vitalizing regional economies, especially in rural areas. The money spent on fossil energy could be kept circulating in the regional economy. The amount spent on energy in the research areas was almost (sic)4860 per capita per year, totalling more than 300 m annually. The existing data shows that there is the potential for self-sufficiency, or even surplus production. The results suggest that the regional economic impacts increase considerably if the region is self-sufficient in raw materials, including intermediates. On a larger scale, e.g., nationally, the loss of jobs in the fossil energy industry and the eventual variations within economies potentially based on renewable energy, will affect the overall impacts. There is at present insufficient scientific literature, knowledge or quantitative data for analysing these impacts thoroughly.This paper contributes to filling this gap. (C) 2018 Elsevier Ltd. All rights reserved.Peer reviewe

Monimuotoisuusbarometri 2011 : Henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä monimuotoisuudesta työorganisaatioissa

Monimuotoisuusbarometrilla kartoitettiin henkilöstöalan ammattilaisten näkemyksiä monimuotoisuudesta suomalaisessa työelämässä. Uusi, vuoden 2011 barometri kuvaa, miten suomalaisen työelämän monimuotoisuus koettiin vuonna 2011, miten arviot ovat muuttuneet vuodesta 2007 ja miten monimuotoisuuden arvioitiin kehittyvän tulevaisuudessa. Tavoitteena oli kartoittaa monimuotoisuuden tilaa suomalaissa työorganisaatioissa ja luodata monimuotoisuuteen kytkeytyviä tulevaisuuden kehitystrendejä

Tukea työhön paluuseen ja työssä jatkamiseen

"Osasairauspäivärahan käyttöönoton seuranta - työpaikkojen ja työ- terveyshuollon näkemyksiä järjestelmän toimivuudesta" -hanke perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asettamaan osasairauspäivä- rahan seurantavelvoitteeseen. Hankkeen tavoitteena oli saada tietoa osasairauspäivärahajärjestelmän toimivuudesta ja käytettävyydestä suomalaisessa työelämässä

Uusiutuvat energian lähteet ja hajautetun energian tuotannon aluetaloudellinen vaikuttavuus Pietarsaaren ja Kaustisen seutukunnissa

Uusiutuvien energianlähteiden käytön vaikutuksiin kohdistuu paljon sekä ympäristöön että talouteen liittyviä odotuksia. Tutkimuksessa selvitettiin millaiset potentiaaliset taloudelliset vaikutukset olisivat Jepuan ja Perhon uusiutuviin energianlähteisiin perustuvalla hajautetulla energiantuotannolla. Lisäksi selvitettiin biokaasun tuotannon kustannusrakenne Jepuan biokaasulaitoksen tietojen pohjalta ja CHP1-tuotannon kustannusrakenne Perhon lämpölaitoksen tietoihin perustuen. Aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin yleisen tasapainon RegFin-aluemallilla. Laskelmat pohjautuvat kunkin alueen uusiutuvan energian tuotantopotentiaaleihin ja tiedossa oleviin suunnitelmiin. Uusiutuviin energianlähteisiin perustuvan hajautetun energiantuotannon yhteenlaskettu arvo (7,5 - 8 miljoonaa euroa) ja tuotettu energiamäärä (noin 140 GWh) olivat likipitäen yhtä suuret molemmilla tutkimusalueilla. Tuotantotapojen painotukset poikkesivat kuitenkin toisistaan. Tuotannon arvon perusteella Jepualla suurin toimiala oli CHP-tuotanto ja Perhossa tuulivoima. Vastaavasti pienin toimiala oli Jepualla tuulivoima ja Perhossa CHP-tuotanto. Hajautetun energian tuotannon aluetaloudelliset vaikutukset olivat merkittävästi erilaiset riippuen siitä, mitä oletettiin raaka-aineen hankinnan omavaraisuudesta. Osittain omavarainen rakenne kuvaa tilannetta, jossa osa bioenergian tuotannon raaka-aineesta ostetaan oman alueen ulkopuolelta. Pietarsaaren seukunnassa bioenergian tuotannon vaikutukset alueelliseen BKT:hen ovat osittain omavaraisen raaka-aineketjun tilanteessa suuremmat Kaustisen seutukuntaan verrattuna. Pietarsaaren seutukunnassa vain kuusi senttiä jokaisesta hajautettuun energiantuotantoon sijoitetusta eurosta valuu oman alueen ulkopuolelle kun kerroinvaikutuksetkin huomioidaan. Kaustisen seutukunnassa tämä suhde on heikompi, lähes 20 senttiä jokaisesta eurosta valuu pois omalta alueelta. Täysin omavaraisella raaka-aineiden hankintaketjulla suuremmat kerroinvaikutukset muuttuvat vaikutuksen alueelliseen BKT:hen positiiviseksi molemmissa seutukunnissa. Pietarsaaren seutukunta hyötyy enemmän myös tässä tapauksessa hajautetusta energiantuotannosta kuin Kaustisen seutukunta. Pietarsaaren seutukunnassa jokainen hajautettuun energiantuotantoon sijoitettu euro tuottaa nyt 90 senttiä lisää muualla aluetalouden kierrossa. Kaustisen seutukunnalle tämä suhde on lähes puolet alempi, 40 senttiä yhtä euroa kohden. Tuotannon perustuminen vain oman alueen välituotteisiin nostaa merkittävästi kerroinvaikutusta. Myös alueen elinkeinorakenteella on vaikutusta, Kaustisen ja Pietarsaaren seutukunnan elinkeinorakenteet poikkeavat selvästi toisistaan. Tulokset osoittavat että hajautetulla energiantuotannolla, joka pohjautuu sijaintialueen omavaraiseen raaka-aineiden hankintaketjuun, on positiivinen vaikutus aluetalouteen ja hyödyn suuruus on sidoksissa alueen elinkeinorakenteeseen. Lisätutkimus on kuitenkin tarpeellista. Nykyiset energiantuotannon linjaukset korostavat uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja merkitystä. Olisi tärkeää tietää miten alueellisia taloudellisia vaikutuksia voidaan vahvistaa. Hyödyllistä olisi myös selvittää erilaisten uusiutuvien energianlähteiden käyttöä edistävien tukimuotojen vaikutus aluetasolla. 1 Combined Heat and Power, yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto

Olkiluoto biosphere description 2012

Posiva-raportti, tehtävänumero 721511

Biomassa-atlas. Biomassojen kestävän käytön työväline. Esiselvityksen loppuraportti.

Esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää tarve ja sisällöt valtakunnalliselle paikkatietokannalle, joka kokoaisi yhteen keskeiset biomassatietovarannot. Jo lähtöajatuksena oli, että tietokantoihin tulisi päästä käsiksi kartta- ja selainpohjaisen käyttöliittymän kautta. Tavoiteltu työkalu nimettiin Biomassa-atlakseksi. Tämän raportin päätulos on suunnitelma siitä, millaisena ja miten biomassatiedot kokoava karttakäyttöliittymä eli Biomassa-atlas tulisi toteuttaa. Hankkeen aikana toteutettiin internetissä laaja käyttäjäkysely ja lisäksi haastateltiin biomassatiedon käyttäjiä hallinnosta toiminnan tasolle. Biomassatiedolle on selvä tarve, sillä kaikille biomassatiedoille olisi hyödyntäjiä, ja tiedonhankinta koetaan nykyisin vaativaksi. Kaksi kolmannesta vastaajista piti Biomassaatlaksen kaltaista sovellusta tärkeänä ja lähes kaikki vähintäänkin hyödyllisenä. Tärkeimpiä tiedolle esitettyjä vaatimuksia ovat tiedon ajantasaisuus ja luotettavuus. Maatalouden, metsätalouden ja vesistöjen biomassoja sekä turvetta koskevat merkittävimmät tietokannat ja tietoja keräävät sekä paikkatiedon jakelua kehittävät hankkeet kartoitettiin. Valtakunnallisia biomassatietokantoja on valmiina metsäbiomassoista, jätteistä ja lannasta. Soiden turvevarantoja on kartoitettu laajasti Etelä-Suomessa. Pellot ja viljelykasvit rekisteröidään vuosittain, ja niistä on mahdollista laskea vuosittaiset biomassatiedot. Vesistöbiomassoja kuten järviruokoa ja kaloja koskeva tiedonkeruu on kehittymässä ja niitä koskevia biomassapaikkatietoja voidaan odottaa saatavaksi lähivuosina. Useimmat tiedot biomassoista on mahdollista esittää avoimesti. Tarkkojen sijaintitietojen avoimuutta rajoittaa lähinnä henkilötietolaki. Biomassa-aineistojen lisäksi hankkeessa kartoitettiin aineistoja ja työkaluja, jotka auttavat arvioimaan biomassojen korjuun ja käytön vaikutuksia. Hankkeessa tehtiin suunnitelma tietokannan ja käyttöliittymän toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää tekniset määrittelyt ja ehdotuksia yhteistyömallista, jonka puitteissa järjestelmää voidaan kehittää. Järjestelmä on mahdollista toteuttaa avoimella tai kaupallisella lähdekoodilla. Tekniikan valintaa voidaan tarkentaa hankintaneuvotteluissa ohjelmistotoimittajien kanssa. Biomassa-atlas-tietojärjestelmän ylläpito edellyttää aineistojen säännöllistä päivittämistä ja järjestelmän versiopäivityksistä ja tietoturvasta huolehtimista. Ylläpitoon tulee varata jatkuva ulkopuolinen rahoitus ja riittävä osaaminen. Biomassa-atlaksesta on mahdollista tulla biotalousstrategian toteuttamisen merkittävin yksittäinen työkalu. Jotta strategiaa voitaisiin edistää parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi Biomassa-atlaksen huomioida myös eri biomassojen hyödyntämisen vaikutukset ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.The main objective of the project was to study the need and content for a GIS-database and application which would assemble essential national databases of biomass. From the very beginning, it was recognized that databases should be accessible via the Internet and by map-based user interface. The tool was named Biomass Atlas. The main result of this report is the plan to realize Biomass Atlas: how the web-based user interface utilizing refined biomass data should be put into practice. Users of biomass data were interviewed in personal meetings as well as via an Internet survey during the project. Users were recognized widely from the administrative to the operational level. There is an explicit need for biomass data of every biomass type. The acquisition of data is considered to be demanding. Two-thirds of respondents viewed the Biomass Atlas-like application as important, and almost all viewed it as at least useful. The most important demands for the data were reliability and up-to-date status. The most important biomass databases or methods to develop them with regard to biomass from agriculture, forestry and watersheds as well as peat were examined, as well as other related projects enhancing GIS data distribution. There are nationwide databases ready for forest biomass, waste and manure. Peat from wetlands is mapped widely in Southern Finland. Fields and crops are registered annually, which makes it possible to count the yearly biomass data. Data acquisition of biomass from watersheds such as common reed and fish is going to proceed in the years to come, and we can therefore expect to obtain GIS data from them. It is possible to open most of the biomass data covered in this study. Pointing out precise location information in high resolution is restricted by the Finnish personal data act. In addition to biomass data, data and tools helping to evaluate impacts of biomass harvest and use were mapped within the project. The plan was made to develop the database and user interface. The plan consists of technical definitions and suggestions towards a cooperative model which can be used for system development. The system is possible to implement in either an open or closed manner, i.e. using a commercial source code. The choice of technology can be defined during the procurement-based negotiations with software companies. Maintenance of the Biomass Atlas system requires regular updates of the data and system versions and ensuring information security. Continuous external funding and sufficient know-how are needed to secure these requirements. It is possible that Biomass Atlas shall become the most significant single tool for implementing the Finnish bioeconomy strategy. In order to enhance the strategy in the best possible way, Biomass Atlas should also take into account impacts to the environment, economy and social sustainability caused by the utilization of various biomass type