Esiselvityshankkeen tavoitteena oli selvittää tarve ja sisällöt valtakunnalliselle paikkatietokannalle, joka
kokoaisi yhteen keskeiset biomassatietovarannot. Jo lähtöajatuksena oli, että tietokantoihin tulisi päästä
käsiksi kartta- ja selainpohjaisen käyttöliittymän kautta. Tavoiteltu työkalu nimettiin Biomassa-atlakseksi.
Tämän raportin päätulos on suunnitelma siitä, millaisena ja miten biomassatiedot kokoava karttakäyttöliittymä
eli Biomassa-atlas tulisi toteuttaa.
Hankkeen aikana toteutettiin internetissä laaja käyttäjäkysely ja lisäksi haastateltiin biomassatiedon käyttäjiä
hallinnosta toiminnan tasolle. Biomassatiedolle on selvä tarve, sillä kaikille biomassatiedoille olisi
hyödyntäjiä, ja tiedonhankinta koetaan nykyisin vaativaksi. Kaksi kolmannesta vastaajista piti Biomassaatlaksen
kaltaista sovellusta tärkeänä ja lähes kaikki vähintäänkin hyödyllisenä. Tärkeimpiä tiedolle esitettyjä
vaatimuksia ovat tiedon ajantasaisuus ja luotettavuus.
Maatalouden, metsätalouden ja vesistöjen biomassoja sekä turvetta koskevat merkittävimmät tietokannat
ja tietoja keräävät sekä paikkatiedon jakelua kehittävät hankkeet kartoitettiin. Valtakunnallisia biomassatietokantoja
on valmiina metsäbiomassoista, jätteistä ja lannasta. Soiden turvevarantoja on kartoitettu laajasti
Etelä-Suomessa. Pellot ja viljelykasvit rekisteröidään vuosittain, ja niistä on mahdollista laskea vuosittaiset
biomassatiedot. Vesistöbiomassoja kuten järviruokoa ja kaloja koskeva tiedonkeruu on kehittymässä
ja niitä koskevia biomassapaikkatietoja voidaan odottaa saatavaksi lähivuosina.
Useimmat tiedot biomassoista on mahdollista esittää avoimesti. Tarkkojen sijaintitietojen avoimuutta rajoittaa
lähinnä henkilötietolaki. Biomassa-aineistojen lisäksi hankkeessa kartoitettiin aineistoja ja työkaluja,
jotka auttavat arvioimaan biomassojen korjuun ja käytön vaikutuksia.
Hankkeessa tehtiin suunnitelma tietokannan ja käyttöliittymän toteuttamiseksi. Suunnitelma sisältää tekniset
määrittelyt ja ehdotuksia yhteistyömallista, jonka puitteissa järjestelmää voidaan kehittää. Järjestelmä
on mahdollista toteuttaa avoimella tai kaupallisella lähdekoodilla. Tekniikan valintaa voidaan tarkentaa
hankintaneuvotteluissa ohjelmistotoimittajien kanssa.
Biomassa-atlas-tietojärjestelmän ylläpito edellyttää aineistojen säännöllistä päivittämistä ja järjestelmän
versiopäivityksistä ja tietoturvasta huolehtimista. Ylläpitoon tulee varata jatkuva ulkopuolinen rahoitus ja
riittävä osaaminen.
Biomassa-atlaksesta on mahdollista tulla biotalousstrategian toteuttamisen merkittävin yksittäinen työkalu.
Jotta strategiaa voitaisiin edistää parhaalla mahdollisella tavalla, tulisi Biomassa-atlaksen huomioida
myös eri biomassojen hyödyntämisen vaikutukset ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen kestävyyteen.The main objective of the project was to study the need and content for a GIS-database and application which
would assemble essential national databases of biomass. From the very beginning, it was recognized that databases
should be accessible via the Internet and by map-based user interface. The tool was named Biomass Atlas.
The main result of this report is the plan to realize Biomass Atlas: how the web-based user interface utilizing
refined biomass data should be put into practice.
Users of biomass data were interviewed in personal meetings as well as via an Internet survey during the project.
Users were recognized widely from the administrative to the operational level. There is an explicit need
for biomass data of every biomass type. The acquisition of data is considered to be demanding. Two-thirds of
respondents viewed the Biomass Atlas-like application as important, and almost all viewed it as at least useful.
The most important demands for the data were reliability and up-to-date status.
The most important biomass databases or methods to develop them with regard to biomass from agriculture,
forestry and watersheds as well as peat were examined, as well as other related projects enhancing GIS data
distribution. There are nationwide databases ready for forest biomass, waste and manure. Peat from wetlands is
mapped widely in Southern Finland. Fields and crops are registered annually, which makes it possible to count
the yearly biomass data. Data acquisition of biomass from watersheds such as common reed and fish is going
to proceed in the years to come, and we can therefore expect to obtain GIS data from them.
It is possible to open most of the biomass data covered in this study. Pointing out precise location information
in high resolution is restricted by the Finnish personal data act. In addition to biomass data, data and tools
helping to evaluate impacts of biomass harvest and use were mapped within the project.
The plan was made to develop the database and user interface. The plan consists of technical definitions and
suggestions towards a cooperative model which can be used for system development. The system is possible to
implement in either an open or closed manner, i.e. using a commercial source code. The choice of technology
can be defined during the procurement-based negotiations with software companies.
Maintenance of the Biomass Atlas system requires regular updates of the data and system versions and ensuring
information security. Continuous external funding and sufficient know-how are needed to secure these requirements.
It is possible that Biomass Atlas shall become the most significant single tool for implementing the Finnish
bioeconomy strategy. In order to enhance the strategy in the best possible way, Biomass Atlas should also take
into account impacts to the environment, economy and social sustainability caused by the utilization of various
biomass type
