Sleep quality in middle-aged and elderly Chinese: distribution, associated factors and associations with cardio-metabolic risk factors

Background Poor sleep quality has been associated with increased risk of heart disease, diabetes and mortality. However, limited information exists on the distribution and determinants of sleep quality and its associations with cardio-metabolic risk factors in Chinese populations. We aimed to evaluate this in the current study. Methods A cross-sectional survey conducted in 2005 of 1,458 men and 1,831 women aged 50–70 years from urban and rural areas of Beijing and Shanghai. Using a questionnaire, sleep quality was measured in levels of well, common and poor. Comprehensive measures of socio-demographical and health factors and biomarkers of cardio-metabolic disease were recorded. These were evaluated in association with sleep quality using logistic regression models. Results Half of the population reported good sleep quality. After adjusting for potential confounders, women and Beijing residents had almost half the probability to report good sleep quality. Good physical and mental health (good levels of self-rated health (OR 2.48; 95%CI 2.08 to 2.96) and no depression (OR 4.05; 95%CI 3.12 to 5.26)) related to an increased chance of reporting good sleep quality, whereas short sleep duration (<7 hrs OR 0.10; 95%CI 0.07 to 0.14)) decreased it substantially. There were significant associations between levels of sleep quality and concentrations of plasma insulin, total and LDL cholesterol, and index of insulin resistance. Conclusion Levels of good sleep quality in middle-age and elderly Chinese were low. Gender, geographical location, self-rated health, depression and sleep quantity were major factors associated with sleep quality. Prospective studies are required to distil the factors that determine sleep quality and the effects that sleep patterns exert on cardio-metabolic health

Palveluiden johtaminen ja palvelullistaminen

Palvelullistamisesta on tullut yritysten tapa parantaa kilpailukykyään ja lisätä asiakastyytyväisyyttä. Työn tavoitteena on tutkia kirjallisuuskatsauksena mitä ovat palvelut ja palvelullistaminen. Määritelmien lisäksi työssä pyritään selvittämään, miten palveluiden hallinta eroaa fyysisten tuotteiden hallinnasta ja miten palvelullistaminen toteutetaan. Työssä havaitaan, että palveluiden määrittely on vaikeaa, sillä palvelu riippuu sen kokevasta asiakkaasta. Paras tapa määritellä palvelu on verrata palvelun ja fyysisen tuotteen ominaispiirteitä. Tärkein erottava piirre on palveluiden asiakaskeskeisyys, joka määrittää myös palvelun heterogeenisyyden ja tuotantotavan. Palveluiden hallinta eroaa fyysisistä tuotteista siten, että palveluiden asiakaskeskeisyyden takia asiakas on mukana tuotantoprosessissa. Palveluprosessi muodostetaan asiakkaan tarpeiden ja vaatimusten ympärille eikä lopullista tuotetta pystytä määrittelemään ennen asiakaskohtaamista. Palvelullistamisella tarkoitetaan prosessia, jossa yritys ottaa palvelut osaksi tuotetarjoomaansa ja kilpailustrategiaansa. Palvelullistamisen seurauksena yritys muuttuu asiakaskeskeisemmäksi. Palvelullistamisen toteuttaminen sisältää muutoksia organisaatiossa ja sen kulttuurissa sekä toimintatavoissa. Työstä saa hyvän kokonaiskuvan palveluista, palveluiden hallinnasta ja palvelullistamisesta. Työ antaa myös hyvät edellytykset jatkotutkimuksien toteuttamiseen.Servitization has become a way for companies to improve their competitiveness and increase customer satisfaction. The aim of the thesis is to study literature to define what are services and servitization. In addition to the definitions, this thesis aims to find out how the management of services differs from the management of physical products and how servitization is implemented. The finding in the thesis is that defining services is difficult because the service depends on the customer experiencing it. The best way to define services is to compare the characteristics of services and physical products. The most important distinctive feature is the customer focus of services, which also determines the heterogeneity and mode of production of the service. Managing services differs from physical products so that customer is involved in the production process of service due to customer focus of services. The service process is formed around the customer’s needs and requirements, and the final product can’t be defined before customer encounter. Servitization is a process in which a company incorporates services into its product offering and competitive strategy. As a result of servitization, the company becomes more customer-oriented. Implementation of servitization includes changes in the organization and its culture, as well as in its operating methods. This thesis gives a good overview of services, service management and servitization. The thesis also provides good conditions for further research

Subjektiivisen liikunnan yhteys sykevaihteluun nuorilla miehillä

Työtarkoitus: Työn tarkoituksena oli selvittää, onko itsearvioidulla liikkumisella yhteyttä sykevaihteluun nuorilla miehillä. Menetelmät: Työssä käytettiin materiaalina Oulun kutsunnoissa vuonna 2013 suoritettua MOPO-tutkimusta. Tutkittavat olivat 17–22 vuotiaita miehiä (N=620). Tutkittavat vastasivat kysymyksiin liittyen viikoittaiseen kevyen liikunnan ja ripeän liikunnan harrastamiseen. RR-intervallien määrittämiseen käytettiin PolarRS800-sykemittaria (Polar Electro Oy, Kempele, Finland). Kunkin henkilön sykettä mitattiin 5 minuuttia, josta viimeiset neljä minuuttia otettiin mukaan analyysiin. RR-intervalleista laskettiin tarvittavat aika- ja taajuusalueen muuttujat, kuten syke, peräkkäisten RR-intervallien keskimääräisten erotusten neliöjuuri (RMSSD), sekä korkea (HF) ja matalataajuinen (LF) -taajuusalue. Tulokset: Tutkimuksen keskeisimpänä tuloksena on se, että sykevaihtelussa sekä sykkeessä on eroa fyysisestä aktiivisuudesta muodostettujen aktiivisuusluokkien välillä. Kevyestä ja ripeästä fyysisestä aktiivisuudesta muodostetuista aktiivisuusluokista inaktiivisen ryhmän sykevaihtelun (RMSSD) mediaani oli 41,97 ms ja aktiivisen ryhmän 48,24 ms. Sykkeen keskiarvo oli inaktiivisessa ryhmässä 76,7 lyöntiä minuutissa ja aktiivisessa ryhmässä 71,3 lyöntiä minuutissa. Sykevaihtelu siis kasvoi fyysisen aktiivisuuden lisääntyessä ja syke puolestaan laski. Pelkästä kevyen liikunnan harrastamisesta muodostuvista aktiivisuusluokista inaktiivisen ryhmän sykevaihtelun (RMSSD) mediaani oli 43 ms, kohtalaisen aktiivisen ryhmän 49,8 ms, aktiivisen ryhmän 45,2 ms ja erittäin aktiivisen ryhmän 49,6 ms. Erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä. Sykkeen mediaani inaktiivisessa ryhmässä oli 73 lyöntiä minuutissa, kohtalaisesti aktiivisessa ryhmässä 72,8 lnt/min, aktiivisessa ryhmässä 73,8 lnt/min ja erittäin aktiivisessa ryhmässä 70,4 lnt/min. Sykkeet erosivat tilastollisesti merkittävästi toisistaan aktiivisen ja erittäin aktiivisen ryhmän välillä. Syke oli pienempi erittäin aktiivisessa ryhmässä. Ripeästä liikunnasta muodostuvista aktiivisuusluokista inaktiivisen ryhmän sykevaihtelun (RMSSD) mediaani oli 37,6 ms, kohtalaisen aktiivisen ryhmän 47,1 ms, aktiivisen ryhmän 52,6 ms ja erittäin aktiivisen ryhmän 49,5 ms. Inaktiivinen ryhmä eroaa tilastollisesti merkittävästi muista ryhmistä. Myös inaktiivisen ryhmän syke erosi muista ryhmistä. Sykkeen mediaani inaktiivisessa ryhmässä oli 77,7 lnt/min, kohtalaisen aktiivisessa ryhmässä 71,5 lnt/min, aktiivisessa ryhmässä 70,0 lnt/min ja erittäin aktiivisessa ryhmässä 66,0 lnt/min. Sykevaihtelun arvot kasvoivat aktiivisuuden lisääntyessä ja syke laski. Johtopäätökset: Itsearvioidun fyysisen aktiivisuuden ja sykevaihtelun välillä on yhteys. Fyysisesti aktiivisemmilla oli korkeampi eli ns. parempi sykevaihtelu kuin inaktiivisemmilla. Sykevaihtelu erosi etenkin inaktiivisen ja erittäin aktiivisen aktiivisuusryhmän välillä. Tulokset vastaavat aikaisempien samankaltaisten tutkimusten tuloksia.Objective: The aim of this study was to find out whether self-defined physical activity is related to heart rate variability in young men. Methods: The 2013 MOPO study was used as a material. The participants were men, aged 17–22 (N=620). The subjects replied to questions regarding their weekly light and moderate to vigorous physical activity. The PolarRS800- heart rate monitor was used to define RR-intervals. Each person’s heart rate was measured for five minutes and the last four minutes were included in the analysis. All the necessary time and frequency parameters were calculated from the RR-intervals, such as heart rate, the root mean square of the successive RR-interval differences (RMSSD), and the high (HF) and low-frequency (LF) range. Results: The main result is that there is a difference in heart rate variability and pulse between activity classes formed from physical activity. From activity classes formed from light and moderate to vigorous physical activity, the inactive group’s median hear rate variability (RMSSD) was 41.97 ms and active group’s was 48.24 ms. The average heart rate was 76.7 beats per minute in the inactive group and 71.3 bpm in the active group. So, the heart rate variability increased as physical activity increased and the heart rate decreased. In activity classes that were formed only from the activity of light physical activity, the median heart rate variability (RMSSD) of the inactive group was 43 ms. In moderately active group it was 49.8 ms, in the active group it was 45.2 ms, and in the highly active group it was 49.6 ms. These differences were not statistically significant. The median heart rate in the inactive group was 73 beats per minute, in the moderately active group 72.8 bpm, in the active group 73.8 bpm and in the highly active group 70.4 bpm. The difference in heart rate was statistically significant between an active and highly active group. The heart rate was lower in the highly active group. Among the activity classes formed from moderate to vigorous activity, the median heart rate variability (RMSSD) in the inactive group was 37.6 ms, in the moderately active group 47.1 ms, in the active group 52.6 ms and in the highly active group 49.5 ms. There was a statistically significant difference between the inactive group and other groups. The heart rate of the inactive group also differed from other groups. The heart rate in the inactive group was 77.7 beats per minute, in the moderately active group 71.5 bpm, in the active group 70,0 bpm and in the highly active group 66.0 bpm. The values of the heart rate variability increased as the physical activity increased, and the heart rate decreased. Conclusion: There is a connection between self-evaluated physical activity and heart rate variability. Physically more active people had higher values in heart rate variability than inactive. All in all, the heart rate variability differed between inactive and highly active activity group. The results correspond to the results of previous studies